Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien selvitys: Päättäjät haluavat alentaa veroastetta – tai enintään pitää nykytasolla

Jaa

Yli puolet Suomen talouspolitiikan keskeisistä päättäjistä on sitä mieltä, että kokonaisveroastetta tulisi seuraavalla vaalikaudella laskea. Kolmannes pitäisi veroasteen nykyisenä. Vain kahdeksan prosenttia Veronmaksajien kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että veroastetta tulisi korottaa.

Asenteet olivat hyvin yhdenmukaiset niin poliittisten vaikuttajien, virkamiesten kuin järjestöjohtajienkin välillä. Tärkeimmäksi syyksi verotuksen keventämiselle kyselyssä nousi kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman lisääminen. Eri vastaajaryhmien tarkastelu osoitti, että virkamiehet painottavat erityisesti työllisyyden lisäämistä ja talouden dynamiikan vahvistamista sekä kilpailukyvyn parantamista.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää päättäjien asenteita lupaavina tulevan vaalikauden veropolitiikan näkymien kannalta.

”Kokonaisveroasteen laskemisesta tai korkeintaan ennallaan pitämisestä tuntuu nyt vallitsevan orastava yhteiskunnallinen konsensus. Sen varaan on hyvä rakentaa seuraavan hallituksen veropolitiikka.”

Lehtisen mukaan viime vaalikausi osoitti, ettei verojen jatkuva kiristäminen ole hyvä keino julkisen talouden tasapainottamisessa. Tällä vaalikaudella on puolestaan nähty, että verotuksen keventäminen voi olla toimiva osa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa turvaavaa talouspolitiikkaa.

”Toivottavasti mahdollisimman laaja yhteisymmärrys saavutetaan siitä, että ensi vaalikaudellakaan verotuksen kokonaistasoa ei ainakaan nosteta ja ansiotulojen verotusta kevennetään”, Lehtinen toteaa.

Lähes puolet kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että ansiotuloverotuksen progressiota eli kiristymistä tulojen kasvaessa tulisi Suomessa vähentää. Kolmannes vastaajista koki, että nykyinen progression taso on sopiva. Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna ansiotuloverotuksen progression vähentämistä kannattivat etenkin virkamiehet sekä järjestöjen ja liittojen asiantuntijat.

Vastaajat ottivat kantaa myös yhteisöveron tasoon Suomessa. Valtaosa kannatti yhteisöveron säilyttämistä nykytasolla seuraavalla vaalikaudella. Vastaajista reilu kuudennes laskisi yhteisöveron tasoa. Vain kuusi prosenttia vastaajista kokee, että yhteisöveroa tulisi korottaa nykyisestä.

Veronmaksajien kysely lähetettiin 335 päättäjälle ajalla 4.2.–6.3.2018 tarkoituksena kartoittaa näkemyksiä talous- ja veropolitiikan kehityksestä Suomessa. Kyselyn kohderyhmänä olivat avainvaikuttajat seuraavista vastaajaryhmistä: kansanedustajat, poliittiset taustavaikuttajat, johtavat virkamiehet sekä järjestöjen ja liittojen johtajat. Lisäksi selvitettiin sidosryhmien tyytyväisyyttä Veronmaksajien sidosryhmätyöhön ja viestintään. Aula Researchin toteuttamaan kyselyyn vastasi 106 vaikuttajaa. Tarkempiin tuloksiin voi tutustua osoitteessa veronmaksajat.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, puh. 0400 414 652

viestintäjohtaja Antti Oksanen, puh. 045 857 8178

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018: Suomen riesana on kireä progressio30.11.2018 06:00Tiedote

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton kansainvälinen palkkaverovertailu. Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 28 000 euron vuosittaisella palkkatasolla jo hieman eurooppalaisten vertailumaiden keskiarvoa kevyempi. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin. Suomalaista keskipalkkaa eli 43 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Korkein veroprosentti on tällä tulotasolla Belgiassa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 140 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa 6,9 prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Työn verotusta mittaava pa

Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2019–2023: Kevennyksiä enemmän kuin kiristyksiä, kestävyyttä rakenneuudistuksilla, menot kurissa13.11.2018 06:00Tiedote

Veronmaksajain Keskusliitto esittää talous- ja veropolitiikan ankkuroimista vaalikaudella 2019-2023 selkeisiin perusperiaatteisiin. Verotuksen yleistä tasoa on syytä maltillisesti alentaa ja kevennyksiä on tehtävä enemmän kuin kiristyksiä. Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Väestön ikääntymisestä johtuvaa julkisen talouden kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla. Julkiset menot on pidettävä koko vaalikauden ajan tiukasti kurissa. Jos lisäsopeutusta tarvitaan, se on tehtävä menosäästöillä, ei veronkiristyksillä. Työllisyyden osalta on syytä tavoitella 75 prosentin työllisyysastetta. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää talous- ja veropolitiikan tärkeimpänä tavoitteena Suomen pitämistä kestävän kasvun ja paranevan työllisyyden tiellä tilanteessa, jossa pelkkään viennin vetoon ei voi enää tuudittautua. Tämä edellyttää määrätietoisen kasvuhakuista finanssipolitiikkaa vaalikaudella 2019-2023. - Paluuta takavuosien pitkittyn

Veronmaksajat selvitti: vajaa tonni kuussa on ihanteellinen työtulo opiskelijalle5.10.2018 07:00Tiedote

Opintojensa ohessa töitä tekevän korkeakouluopiskelijan on hyvä suunnitella tulonsa tarkasti. Vuoden 2018 vero- ja tukijärjestelmän puitteissa opiskelijan kannattaa mitoittaa kuukausittainen työtulonsa keskimäärin 800-1000 euroon. Korkeammilla työtuloilla käytettävissä olevat kokonaistulot kasvavat hitaammin, koska opintoraha ja yleinen asumistuki pienenevät samanaikaisesti. Samalla myös verotus kiristyy. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton ekonomistin Janne Kalluisen tekemästä selvityksestä Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018. Selvityksessä tarkastellaan korkeakouluopiskelijan käytettävissä olevia tuloja eri työtulojen tasoilla suurimmissa korkeakoulukaupungeissa. Työtulojen lisäksi laskelmissa huomioidaan verotus, opintoraha ja asumistuki. Asumistuen määrä on arvioitu laskelmissa keskiarvotulon mukaan. – Noin 14 000 euron vuotuisten työtulojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kasvavat lisätienesteistä enää hyvin vähän. Tällöin opiskelijan on järkevää pohtia, olisiko

Veronmaksajat budjettiriihestä: Keskituloisen verot lähes ennallaan, ostovoima paranee 30 euroa kuukaudessa - osakesäästötilien käyttöönotto myönteistä29.8.2018 15:28Tiedote

Budjettiriihen verolinjaukset merkitsevät palkkaverotuksen pysymistä suunnilleen ennallaan vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti alenee 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,3 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima kohenee ensi vuonna 30 euroa kuukaudessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on budjettiriihen veroratkaisujen ja odotettujen sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää myönteisenä ja tärkeänä hallituksen budjettiriihessä tekemää päätöstä piensijoittajan osakesäästötilien käyttöönotosta. - Uusilla osakesäästötileillä lisätään erityisesti tavallisen säästäjän ja piensijoittajan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää pörssiosakkeisiin. - Laajapohjaisen osakesäästäm

Veronmaksajien Lehtinen: Hallituksen budjettiriiheen jäi 100-200 miljoonan euron kevennystarve8.8.2018 15:50Tiedote

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus kiristäisi hieman palkansaajien verotusta vuonna 2019. Keskituloisen 3 368 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousisi 0,1 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,5 prosenttiin. Keskituloisen nettopalkan ostovoima puolestaan kohenisi ensi vuonna prosentin. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 2,6 prosenttia ja hintatason 1,4 prosenttia vuonna 2019. Palkansaajien verotusta kiristää kiky-sopimuksessa linjattu työeläkemaksun 0,4 prosenttiyksikön korotus. Toisaalta myönteinen työllisyyskehitys mahdollistaa työttömyysvakuutusmaksun alentamisen. Laskelmassa työttömyysvakuutusmaksun on oletettu alenevan 0,2 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta nyt uhkaava kiristyminen pureta

Veronmaksajien selvitys: Keskimääräisen eläkkeen verotus on pysynyt ennallaan kuluvalla vaalikaudella27.6.2018 07:00Tiedote

Vuonna 2018 keskimääräistä 1 664 euron kuukausieläkettä ansaitsevan eläkkeensaajan veroprosentti on samalla tasolla kuin se oli vaalikauden alussa vuonna 2015. Tällä eläketasolla tuloverot vievät eläkkeestä 18,8 prosenttia, joka on yli kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla -selvityksestä, jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eri eläketasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. Kuluvalla vaalikaudella kahden matalimman ja kahden korkeimman tarkastellun eläketason verotus on hieman keventynyt. Keskimmäisten eläketasojen verotus on pysynyt käytännössä ennallaan. Vaikka tuloverotuksen keveneminen on tukenut joidenkin eläkkeensaajien ostovoimaa, ostovoima on laskenut kaikilla selvityksen tulotasoilla, jos otetaan huomioon inflaatio ja eläkkeiden indeksimuutokset. Ostovoiman heikkeneminen on osittain

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme