Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi

Investointien rahoitus sekä strategian mukaiset panostukset käyttötalouteen pystytään veroalennuksen jälkeenkin kattamaan tulorahoituksella ilman merkittävää lisävelkaantumista.

Kaupungin talous vahvistunut

Kaupungin taloudellinen tilanne näyttää edellisiä vuosia vakaammalta, mikä johtuu koko maan taloustilanteen elpymisestä ja Helsinkiin sijoittuneiden yritysten kasvusta.

Kaikkiaan verotuloja arvioidaan kuluvana vuonna kertyvän yhteensä 222 miljoonaa euroa talousarviossa 2017 ennakoitua enemmän. Erityisesti yhteisöveron vahva kasvu nostaa verotuloennustetta. Vuonna 2017 toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan muodostuvan tuoreimman ennusteen mukaan noin 60 miljoonaa euroa positiiviseksi ja tämä mahdollistaa lainakannan alentamisen vastaavasti. Kaupungin maksuvalmius säilyy hyvällä tasolla vuonna 2017. Kuluvan vuoden asettamat lähtökohdat tulevan vuoden talousarvion suunnittelulle ovat siis myönteiset.

Väestökasvu ja kaupunkistrategiassa määritelty tuottavuustavoite huomioiden kaupungin strategiatarkastelun mukaiset käyttötalousmenot voivat kasvaa tulevana vuonna 1,35 prosenttia vuoden 2017 talousarvioon verrattuna.

Maailman toimivin kaupunki -kaupunkistrategia ohjaa talousarvion valmistelua: strategian toimeenpano alkaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta

Talousarvioehdotuksen laadintaa ohjaa vahvasti hiljattain valtuuston hyväksymä uusi kaupunkistrategia. Strategiassa keskeisiksi talouden suunnittelun ankkureiksi on kirjattu 0,5 prosentin vuotuinen tuottavuustavoite sekä se, ettei kaupungin lainakanta asukasta kohden saa nousta.

”Kaupunkistrategiassa talouden lisääntynyt liikkumavara näkyy erityisesti tuottavuustavoitteen pienenemisenä vuotuisesta prosentin tuottavuustavoitteesta 0,5 prosenttiin. Lisäksi investointikatosta luovuttiin strategian laadinnan yhteydessä. Määrärahalisäysten ohella talouden lisääntynyt liikkumavara näkyy nyt ehdotuksessa kunnallisveroprosentin laskusta 18 prosenttiin”, pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Kaupunkistrategian mukaisesti kasvavan kaupungin tarpeet ja kustannustason muutos on talousarviossa 2018 otettu huomioon toimintamenojen kokonaismitoituksessa, kohdennettuna erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Tämä näkyy erityisesti noin 40 miljoonan euron määrärahalisäyksenä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, jossa myös strategiassa linjatut toimenpiteet on mahdollista käynnistää heti.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla aloitetaan muun muassa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun paikkamäärien lisääminen, vahvistetaan kiinan kielen opetusta sekä muuta kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta. Lisäksi aloitetaan mm. maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman laadinta.

Kaupunkistrategian toteutus näkyy myös muilla toimialoilla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on varauduttu keskustakirjasto Oodin toiminnan aloittamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Sosiaali- ja terveystoimialalla hoidon tarpeeltaan vaativimpien asiakasryhmien kasvaminen huomioidaan ja Ohjaamo-toiminta vakinaistetaan. Kaupunkiympäristön toimialalla strategiasta juontuvat kirjaukset näkyvät erityisesti investointipuolella. Korjausrakentamisen lähtökohtana on toimitilojen, erityisesti koulurakennusten ja päiväkotien, turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen. Suunnitelmakaudella korjausvelan hillintään käytetään korvaava uudisrakentaminen mukaan lukien runsas neljäsosa investointimenoista.

Kasvavan kaupungin investointitaso ennätyksellisen korkealla

Helsingin väestön ennustetaan kasvavan vuosina 2017–2020 keskimäärin 7 720 asukkaalla vuosittain.

Kasvavan kaupungin investointitaso on vuoden 2018 talousarviossa ennätyksellisen korkea. Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 774,0 miljoonaa euroa, josta liikelaitosten investoinnit ovat 181,8 miljoonaa euroa. Kaupungin investointimenot kasvavat yhteen laskien vuoden 2017 talousarvioon verrattuna 111,1 miljoonaa euroa (16,8 %). Ilman eräitä (Keskustakirjasto ja Tanssin talo) investointihankkeiden muiden tahojen rahoitusosuuksia (investoinnit bruttomääräisinä kaupungin talousarviossa), kasvavat Helsingin investointimenot 91,6 miljoonaa euroa (14,3 %).

Kaupungin kasvun edellytykset varmistetaan panostamalla asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin ja palveluverkon kehittämiseen. Joukkoliikenneinvestoinneilla varmistetaan jo päätettyjen hankkeiden toteuttamisen edellytykset.

”Kasvavan kaupungin on jatkuvasti kehityttävä, mikä edellyttää järkeviä ja hyvin kohdistettuja investointeja. Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan olennaisilta osin panostamalla asumista, liikennettä ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin”, Vapaavuori tiivistää.

Veroprosenttiin puolen prosenttiyksikön kevennys

Vuoden 2018 talousarvioehdotus sisältää kunnallisveroprosentin alentamisen 0,5 prosenttiyksiköllä 18 prosentin tasolle. Pormestarin ehdotus sisältää myös koiraverosta luopumisen.

Pormestari Vapaavuoren mukaan keveämmällä veroprosentilla on tarkoitus kompensoida erityisesti nousevien asumiskustannusten kielteistä vaikutusta helsinkiläisten ostovoimaan.

”Kaupungistuminen jatkuu kiivaana ja näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa asumisen kustannukset Helsingissä merkittävästi pienenisivät. Lisäksi valtio ehdottaa omassa talousarvioehdotuksessaan korotuksia kiinteistöveroon, mikä osaltaan vaikuttaa asumisen kustannustason nousuun sekä kiristää kokonaisverotusta”, Vapaavuori perustelee.

Pormestarin mukaan veroprosentin laskeminen on mahdollista investointikykyä tai kaupungin taloudellista asemaa vaarantamatta. Päinvastoin investointitaso on ennätyksellisen korkea ja myös toimialojen käyttömenotarpeisiin on pystytty vastaamaan budjetin suunnittelussa lähes täysimääräisesti. Pormestarin mukaan on luontevaa, että kun taloudellisesti haastavina aikoina veroprosenttia korotetaan, taloudellisesti vakaampina aikoina sitä voidaan myös maltillisesti alentaa.

Veroprosentin lasku puolella prosenttiyksiköllä merkitsee noin 70 miljoonan euron vähennystä kunnallisverokertymään ja kaupunkilaisten maksaman kunnallisveron määrään. Veroprosentin alennus huomioiden, tulorahoitus riittää kattamaan strategian mukaiset tavoitteet käyttötaloudessa sekä investointien rahoituksen, ilman merkittävää lisävelkaantumista.

Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2018 arvioidaan 2,53 miljardia euroa (2017 TA: 2,46), yhteisöveron tuotoksi 540 milj. euroa (TA 2017: 390) ja kiinteistöveron tuotoksi 285 milj. euroa (TA 2017: 248).

Vuonna 2018 valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 175 milj. euroa, kun kertymäarvio kuluvalta vuodelta on 220 milj. euroa.

Talousarviotiedusteluihin vastaavat:

Pormestarin erityisavustajat Laura Åvall puh. 050 361 7511 ja Lotta Backlund puh. 040 531 3076

Rahoitusjohtaja Tuula Saxholm puh. 050 5110264

Talousarviopäällikkö Matti Malinen puh. 050 3809874

Sirpa Jyrkänne
Viestintäpäällikkö
Talous- ja elinkeinoviestintä
Kaupunginkanslia
puh. 040 334 7054
sirpa.jyrkanne@hel.fi