Jyväskylän yliopisto

Vertaisarviointi kehittää tärkeitä elämäntaitoja

Jaa

Väitös 22.5.2021. Vertaisarviointi osana peruskoulun arviointikulttuuria voi kehittää tärkeitä elämäntaitoja, mutta vaatii opettajalta sen haasteiden ymmärrystä. FM Laura Ketosen kasvatustieteen väitöskirja selvittää, mitä luokassa tapahtuu, kun vertaisarviointia käytetään säännöllisesti oppimisen osana.

FM Laura Ketonen väittelee 22.5.
FM Laura Ketonen väittelee 22.5.

Kouluvuosi on lopuillaan ja todistusten jako käsillä, mutta arviointi ja palaute ovat olleet tärkeä osa opiskelua koko lukuvuoden ajan. Vertaisarviointi on peruskoulussa nuori käytäntö, jota ei ole tutkittu Suomessa aiemmin. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tarkastellaan, miten 7.–8. luokkalaiset käyttivät vertaisarviointia osana fysiikan ja kemian opintojaan.

Arviointi on muutakin kuin arvosanan antamista

Tutkimuksessa ilmeni, että oppilailla oli haasteita erottaa vertaispalautteen olevan auttamista, ei arvostelua varten. Tämä vaikeutti niin palautteen antamista kuin vastaanottamista.

– Syynä lienee se, että oppilaat ovat tottuneita numeroihin ja arvosteluun. Ne ovat yleensä arvioinnin näkyvin osa, Laura Ketonen pohtii.

Perinteisesti arviointi liitetään kokeisiin, todistuksiin ja arvosanoihin. Arviointia on kuitenkin myös se, että oppilaan osaamisesta saadaan tietoa, jotta voidaan auttaa häntä oppimaan. Perusopetuksen opetussuunnitelma ohjeistaa käyttämään vertaisarviointia kaikissa oppiaineissa juuri oppimisen edistämiseen.

Vertaisarviointi auttaa oppilaita kehittämään palauteosaamistaan

Toisinaan myös opettajien voi olla haastavaa havaita vertaisarvioinnin etuja.

– Käytin opettajana vertaisarviointia, mutta en hahmottanut, mitä erityistä hyötyä siitä on, Ketonen kertoo omasta kokemuksestaan. – Tutkimukseni osoitti, että vertaisarvioinnin avulla oppilaiden palauteosaaminen kehittyi. Tämä on tosi merkittävää, sillä kyse on taidoista, joita tarvitaan koko elämän ajan.

Palauteosaaminen tarkoittaa palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja ja asenteita. Näihin kuuluu esimerkiksi tunteiden hallinta, palautteen arvostaminen sekä kyky arvioida omaa ja toisten työtä.

Vertaisarviointi vaatii yksilöllistä tukea

Tutkimus osoitti, että näennäisesti yhdenmukainen vertaisarviointijärjestely vaati toisilta oppilailta enemmän kuin toisilta. Osalle oppilaista ideoiden ja kritiikin esittäminen ja toisten auttaminen ovat tavanomaista käytöstä ja vertaisarviointi on heille siksi helpompaa. Sen sijaan osa oppilaista joutui vertaisarvioinnissa pois mukavuusalueeltaan. He tarvitsivat opettajan ja kavereiden tukea suoriutuakseen tehtävästä rakentavalla tavalla.

– Vertaisarviointi saattaa kuitenkin ajan kanssa lisätä tasa-arvoa luokassa, Ketonen pohtii. – Se antaa kaikille oikeuden ja velvollisuuden sanoa mielipiteensä, auttaa toisia ja ottaa vastaan apua.

FM Laura Ketosen kasvatustieteen (opettajankoulutus) väitöskirjan ”Exploring interconnections between student peer assessment, feedback literacy and agency” tarkastustilaisuus pidetään 22.5.2021 klo 12.00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Atjonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Markus Hähkiöniemi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kielenä on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/dissertation-ketonen-220521

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408053327

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 379, Jyväskylä, 2021, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8635-3 (PDF). Linkki julkaisuun:https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75264

Taustatietoa:

Laura Ketonen kirjoitti ylioppilaaksi Turun Luostarivuoren lukiosta vuonna 1998. Hän valmistui aineenopettajaksi Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta vuonna 2006. Ketonen on työskennellyt useita vuosia yläkoulun aineenopettajana Jyväskylässä ja viimeiset kolme vuotta yliopistonopettajana ja projektitutkijana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.

Lisätietoja:

Laura Ketonen, laura.k.ketonen@jyu.fi, puh. 040 652 3265

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija

kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

FM Laura Ketonen väittelee 22.5.
FM Laura Ketonen väittelee 22.5.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun5.5.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. Yhteistyöhankkeessa kehitetään ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Mallia kehitetään ja testataan yhdessä Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien kanssa. Luontoarvojen lisäksi malli huomioi suunnittelussa alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden.

Liikunnalla ja painonhallinnalla mahdollista alentaa syöpäriskiä3.5.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston yhteistyötutkimus osoittaa aikuisiän kehonpainon sekä fyysisen aktiivisuuden olevan yhteydessä Lynchin oireyhtymää kantavien ihmisten syöpään sairastumisikään. Lynchin oireyhtymä on periytyvä syöpäalttiusoireyhtymä, joka lisää riskiä useille eri syöville. Valtaosa sairastuu yhteen tai useampaan syöpään elämänsä aikana. Elämäntavat voivat vaikuttaa syöpään sairastumiseen ja sairastumisikään, mutta aihetta on tutkittu vielä niukasti. Tutkijat suosittelevat, että elintapojen seuranta yhdistettäisiin osaksi riskiryhmien seulontakäyntejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme