Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Vertaismajoittaja, tunnistatko arjen riskit vieraasi näkökulmasta?

Jaa

Vertaismajoittumisen suosio kasvaa. Suosituissa kaupunkikohteissa, kuten Rovaniemellä, Airbnb:n ja muun vertaismajoituksen osuus kaikesta majoituksesta on jo huomattava. Ilmiön ympärillä pyörinyt keskustelu on toistaiseksi keskittynyt hyvin vähän turvallisuuskysymyksiin. Kuinka vieras pärjää arjen häiriötilanteissa, kuten sähkökatkoksessa, tulipalossa tai talven liukkailla? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kehottaa vertaismajoittajia perehtymään omatoimiseen varautumiseen ja hankkimaan riittävät turvallisuustaidot.

– Vertaismajoitukseen liittyy monia erilaisia toimijoita. Vaikutukset eivät rajaudu pelkästään yksityisasunnon piiriin. Koulutustarvetta on sekä yksilötasolla että esimerkiksi taloyhtiöissä, sanoo Salla Jutila, yliopisto-opettaja Lapin yliopistosta, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista.

Vertaismajoituksessa eivät kohtaa pelkästään yksityinen majoittaja ja majoittuja. Mukana on myös ammattimaisesti toimivia sijoitusmajoittajia. Eri toimijat tarvitsisivat tietoa esimerkiksi turvallisuussuunnitelmiin, lupiin, tiedottamiseen ja vakuutuksiin liittyen. Osapuolten tulisi myös olla selvillä siitä, kuka on vastuussa mahdollisissa ongelmatilanteissa.

– Perinteisillä majoitusyrityksillä on ohjaavaa lainsäädäntöä ja hyviä malleja, joita kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi Lomarengas on tarjonnut menestyksekkäästi yksityistä mökkimajoitusta jo pitkään. Airbnb puolestaan opastaa majoittajia, miten toimia vastuullisesti, mutta vastuun kantaa majoittaja itse, Jutila muistuttaa.

Hän näkee vertaismajoituksessa paljon potentiaalia. Vaikkapa Rovaniemellä ei viime talvena olisi löytynyt läheskään kaikille matkailijoille vuodepaikkoja ilman Airbnb-kohteita. Jotta mahdollisuudet voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, riskit ja haasteet on tiedostettava ja niihin on varauduttava.

Suomalainen arki voi olla vieraalle eksotiikkaa

– Myönteinen matkailukokemus ja onnettomuuksien ehkäiseminen ovat kaikkien intresseissä, tiivistää SPEKin erityisasiantuntija Mia Kunnaskari. – Esimerkiksi Airbnb antaa majoittajille turvallisuusohjeita ja neuvontaa ja rohkaisee muutenkin vastuulliseen toimintaan. Se jakaa jopa palovaroittimia. Vastuuta Airbnb ei kuitenkaan ota, vaan majoittaja ja majoittuja ovat vastuussa mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Omatoimimatkailijalle tärkeitä taitoja ovat paikallisen toimintaympäristön tuntemus ja oikea toiminta hätätilanteessa. Hätänumero ja hätäilmoituksen teko-ohjeet on hyvä olla tiedossa, samoin alueen tyypilliset riskit ja suositeltu toiminta hätätilanteessa.

Majoittujalle asumisen liittyvät riskit voivat olla hyvin arkisia. Saunan tai avotulen käyttö voi olla vierasta. Kesämyrskyt voivat yllättää, samoin talvella kattolumet ja liukkaus. Talvimatkailija voi tarvita hiekotusohjeita. Kotivaraa tarvitaan arjen häiriötilanteiden varalta, ja siitä pitäisi riittää matkailijallekin. Samat haasteet tullevat eteen sekä itse matkustaessa että vierailta vastaanottaessa. Siksi osaamista kannattaa parantaa.

– Esimerkiksi 72 tuntia -koulutuksissa tai kyläturvallisuuskoulutuksissa oppii omatoimisen varautumisen perustaitoja ja voi yhdessä muiden alueen asukkaiden kanssa miettiä paikallisesti toimivia malleja, suosittelee Kunnaskari.

Yhteyshenkilöt

Mia Kunnaskari
erityisasiantuntija
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
puh.  p. 040 736 5683

Salla Jutila
yliopisto-opettaja
Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI), Lapin Yliopisto
puh. 040 484 4041

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI

09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Tulitöiden aiheuttamat suurpalot ovat romahtaneet 30 vuodessa – Tulityökoulutusta pidetään tärkeänä12.9.2018 13:33Tiedote

Ennen kuin tulitöiden turvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna 1988, tulitöiden tekeminen aiheutti noin 40 prosenttia suurpaloista. Nykyisin hitsaus, laikkaleikkaus ja muut tulityöt aiheuttavat suurpaloista alle viisi prosenttia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämän kyselyn mukaan tulitöiden turvallisuuskoulutusta pidetään tärkeänä, joskin koulutuksen suhde työelämän realiteetteihin vaatii jatkuvaa kehittämistä.

”Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy” - Riskiviestintä informoi ja herättää epäilyksiä28.8.2018 14:35Tiedote

Om krisen eller kriget kommer -esite herätti keväällä paljon keskustelua niin julkaisumaassa Ruotsissa kuin Suomessakin. Onko kyseessä vain informaation jakaminen, vai yritetäänkö ihmisten asenteisiin piilovaikuttaa tai suorastaan rivien välistä kertoa jotain, mitä ei ääneen voi sanoa? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjesti maanantaina 27.8. keskustelutilaisuuden, jossa tutkija Minna Lundgren Keski-Ruotsin yliopiston Risk and Crisis Research Center -yksiköstä kertoi ruotsalaisten kotitalouksien varautumisesta ja kotitalouksille suunnatusta riskiviestinnästä.

Tulityölupa on sähköistynyt15.8.2018 12:20Tiedote

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tiedottaa 15.8.2018. Tulitöiden tekemisestä aiheutuneet suurpalot vähenivät radikaalisti sen jälkeen, kun tulityölupa ja tulitöiden turvallisuuskoulutus otettiin käyttöön. Nyt tulityölupa on astunut sähköiseen maailmaan. Aiemmin paperisena toiminut lupakäytäntö voidaan nyt toteuttaa sähköisesti vaikkapa kännykällä itse tulityöpaikalla. Näin olosuhteet voidaan dokumentoida valokuvina, prosessit nopeutuvat ja turvallisuus paranee.

Livskraftiga brandkårer bidrar till att säkerställa räddningstjänster för medborgare7.6.2018 10:37Tiedote

Även om man i en del av brandkårerna speciellt i glesbygden kämpar med tynande verksamhet, kan man ändå konstatera att det i allmänhet går bra för brandkårerna. Enligt de undersökningar som Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland låtit utföra intresserar brandkårsverksamheten speciellt unga, och till och med 57 % kunde tänka sig att börja med brandkårsverksamheten. Brandkårister motiveras av viljan att hjälpa, aktivitet och kompetensutveckling. I brandkårer lär man sig viktiga säkerhetsfärdigheter för vardagens överraskande situationer, såsom primärsläckning och återupplivning. I Finland finns cirka 33 000 brandkårister.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme