Vesi ja geenit virtaavat Itämeren kahden tärkeimmän lohijoen välillä
Pinnanalainen liikenne on vilkasta Itämerellä ja siihen laskevissa joissa. Sukukypsät lohet palaavat kevään ja kesän mittaan Itämereltä kotijokiinsa kutemaan. Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimuksessa selvisi, että Tornionjoen latvoilta lähtöisin olevat lohet palasivat jokeen aiemmin kesällä kuin alajuoksujen yksilöt.
Yläjuoksuilta lähtöisin olevat lohet viettivät lähes aina vähintään kaksi vuotta merellä ennen kutuvaellustaan jokeen. Havainto on tärkeä Tornionjoen lohikannan kalastuksen kannalta, sillä lohi kasvaa jatkuvasti kokoa merellä ollessaan. Vanhat ja kookkaat lohet ovat erityisen haluttuja saaliskaloja ja lisäksi tärkeitä kantojen hyvinvoinnille: suurimmat yksilöt tuottavat kudulle selvitessään eniten poikasia. Tällaisten erityispiirteiden säilyttäminen on tärkeää Itämeren lohen suurimman luonnonkannan tulevaisuuden kannalta.
– Jokeen aikaisimmin kesällä palanneet lohet olivat pääosin matkalla yläjuoksuille. Sen takia kannattaa pitää silmällä, miten alkukauden kalastus vaikuttaa Tornionjoen latvavesien lohikantoihin, sanoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja Antti Miettinen, Helsingin yliopiston bio-ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Lohet eivät noudata maarajoja
Tornionjoki (ruotsiksi Torne älv) virtaa Suomen ja Ruotsin rajalla ja haaroittuu myös kokonaan Ruotsin puolelle. Kalixjoki sijaitsee kauttaaltaan Ruotsissa. Näissä naapurijoissa lisääntyy Itämeren lohen ylivoimaisesti suurin luonnonkanta.
Tornion- ja Kalixjoen lohien väliltä ei tutkimuksessa yllättäen löytynyt kokonaisuudessaan perinnöllistä eroa. Tätä saattaa selittää joet yhdistävä Tärännönjoki, joka on yksi maailman suurimmista bifurkaatioista eli jokien virtausten haaroittumisista. Tässä bifurkaatiossa huomattava osa Ruotsinpuoleisen Tornionjoen vedestä virtaa Kalixjokeen. Sen kautta lohilla, ja niiden geeneillä, on reitti joesta toiseen.
– Jokien välinen yhteys ja odottamaton perinnöllinen samankaltaisuus korostavat Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön merkitystä tämän tärkeän lohikannan suojelussa ja hoidossa, Miettinen sanoo.
Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Conservation Genetics -tiedelehdessä A large wild salmon stock shows genetic and life history differentiation within, but not between, rivers
Tutkimuksen rahoittivat Tornionjoen kalaluvista saadut tuotot, Luonnonvarakeskus, Swedish Agency for Marine and Water Management, Swedish Research Council Formas, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (Betty Väänäsen rahasto), Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiö (Itämeri-rahasto).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Miettinen, FM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, antti.aj.miettinen@helsinki.fi, puh. 044 999 4299. Twitter: @anttimietti
Atso Romakkaniemi, FT, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, atso.romakkaniemi@luke.fi, puh. 029 532 7416.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195
Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan laaja-alainen tutkimus ulottuu elämän molekyylitason rakenteiden selvittämisestä suuriin ekosysteemitason kysymyksiin. Tiedekunnan kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus tuottaa ratkaisumalleja mm. ajankohtaisiin ympäristöongelmiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme