Vesien pinnalla on nyt paljon siitepölyä

Itäisellä Suomenlahdella Huovarin havaintopisteellä on havaittu vesinäytteenoton yhteydessä vähäisiä määriä sinilevähippuja vesikerroksiin sekoittuneena. Kyse lienee Aphanizomenon-suvun levästä, jota ajoittain esiintyy itäisellä Suomenlahdella myös viileän veden aikaan, aikaisin keväällä ja alkukesällä. Kyseisen sinilevälajin tuottamia hermomyrkkyjä ei ole toistaiseksi havaittu Itämeren alueella.

Kaakkois-Suomen järvialueista Lappeenrannan Haapajärvellä on havaittu sinilevää vähän veteen sekoittuneena. Muuten Kaakkois-Suomen alueelta ei sinilevästä ole toistaiseksi tullut havaintoja.

Männyn siitepölylauttoja on sen sijaan havaittu sekä järvi- että merialueilla. TARKKA-satelliitti kuvista voi myös siitepölylauttoja havaita ainakin merialueilla. Saimaan Ukonniemen rannassa siitepölyä on ollut paksuina lauttoina, mutta tuuli on hajottanut rantaan kertyneet lautat.

Vesien lämpötilat ovat järvialueilla 18 asteen tuntumassa, merialueilla muutaman asteen viileämpää.

Saimaalla ja Päijänteellä vedet nousevat vielä heinäkuulle asti

Jokien ja järvien vedenpinnat jatkavat pääosin laskuaan koko maassa. Ukkoskuurojen runsaat paikalliset sateet saattavat nostaa pienten uomien vedenpintoja, mutta muuten vedenpintojen ennustetaan pysyvän laskusuunnassa.

Saimaa ja Päijänne nousevat yhä ja ovat korkeimmillaan heinäkuussa. Kymijoen vesistössä useimpien järvien vedenpinnat ovat laskusuunnassa. Alueen suurin järvi Päijänne kuitenkin jatkanee nousuaan ainakin kesäkuun loppuun, mahdollisesti heinäkuulle saakka. Päijänteen vedenpinta on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta.

Mäntyharjun reitillä Vuohijärvi on noin 10 cm keskimääräistä ylempänä.