Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesistöjen kuntoa kohennetaan ELY-keskuksen rahoituksella monilla kohteilla

Jaa
ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan alueelle avustuksia vesien- ja merenhoidon toteutusta tukeville sekä maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa edistäville hankkeille ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta yhteensä 427 000 €.
Maukarin pengerryspumppaamo Ylivieskassa.
Maukarin pengerryspumppaamo Ylivieskassa.

Vesistöjen kuntoa kohennetaan erilaisin kunnostusmenetelmin tänäkin vuonna muiden käynnissä olevien hankkeiden lisäksi 12 avustusta saaneen käynnistyvän hankkeen tai jatkohankkeen voimin.

Muutamassa hankkeessa kunnostustoimia tehdään hoitokalastamalla, jonka vaikutukset näkyvät vedenlaadun ja kalaston rakenteen kohenemisessa. Paikoin tehtävät vieraslaji vesiruton ja rehevöityneiden alueiden niitot ja raivausnuottaukset lisäävät vesistön virtaamaa, parantavat kalojen vaellusmahdollisuuksia ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Osalla kohteista rakennettavat saostusaltaat ja kosteikot pidättävät kiintoainesta vähentäen samalla ravinteiden kulkeutumista vesistöihin.

Kunnostuksien ohella yhdessä hankkeessa opastetaan myös vapaa-ajan kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn. Paikoin rakennetaan ja tarkastetaan pohjapatoja virtaaman hallitsemiseksi. Tutkimustyön ja selvitysten perusteella (vedenlaatu, mittaukset, kartoitukset, mallinnukset, koekalastukset) kartoitetaan tarvittavat kunnostustoimenpiteet vedenlaadun parantamiseksi osalla kohteista.

- Ylivieskan kaupunki käynnistää yhdessä Nivalan kaupungin maaseutupalveluiden kanssa Kalajoen keskiosalla hankkeen, jossa tutkitaan pengerryspumppaamoiden sovellettavuutta vesiensuojeluun. Jokivarret on pengerretty vesivoimarakentamisen ja tulvasuojelun vuoksi siten, että penkereiden takaiset laajojen peltoalueiden kuivatusvedet joudutaan pääosin pumppaamaan Kalajokeen. Valittuihin pumppaamoihin suunnitellaan pilotointipuhdistamot ja seurantojen myötä etsitään käyttökelpoisia tekniikoita kuivatusvesien sisältävän ravinnekuorman ja myös mahdollisen happamuusongelman pienentämiseksi.  Teema on ollut puheena jo vuosien ajan ja on hienoa, että nyt tätä päästään tarkemmin selvittämään, ympäristöpäällikkö Tapio Koistinaho Ylivieskasta kertoo.

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeessa Ylivieskan kaupunki viivyttää Salmelanojan valuma-alueen vesiä luontaisesti edistäen samalla vesienhoidon ja tulvasuojelun tavoitteita sekä parantaen laajalti ojitetun valuma-alueen luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteena on edistää näitä tavoitteita myös yksityisten omistamilla metsäkiinteistöillä. Salmelanojan yläosalle suunnitellaan ja osin toteutetaan kolme mittavaa vesiä viivyttävää ratkaisua ja alemmaksi kohde, jossa Salmelanojan vesiä johdetaan kaupungin metsämaalle. Metsätalousalueille kartoitetaan ja suunnitellaan metsäojien varteen sijoittuvia vesienhoidollisia ratkaisuja.

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitushaku käynnistyy syksyllä

Vedenlaadun ja sen myötä lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseksi kuntien ja eri yhteisöjen aktivoitumista kunnostuksiin sekä vesienhallinnan toimenpiteisiin odotellaan loka-marraskuussa käynnistyvään hakukierrokseen, jossa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta voi hakea vesien kunnostusten ja maa- ja metsätalouden vesienhallinnan suunnitteluun sekä toteuttamiseen.

Avustus on pääsääntöisesti n. 50 % hankkeen kokonaiskustannuksesta, josta loppuosa koostuu hakijan omarahoituksesta, johon voi sisältyä talkootyötä, ja muusta rahoituksesta. ELY-keskus voi antaa opastusta siitä, millaisiin hankkeisiin avustusta voidaan myöntää ja neuvoa hankkeen suunnittelussa ennen hakua. Erityisesti toivotaan isompia ja koko vesistön kannalta vaikuttavampia vesienhoitosuunnitelman mukaisia hankkeita kunta- tai kaupunkivetoisesti. Hausta ilmoitetaan tarkemmin loppukesän ja syksyn aikana.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Vesistökunnostukset:
Jukka Tuohino, vesitalousasiantuntija, p. 0295 038 426
Anne Korhonen, ympäristöasiantuntija p. 0295 038414


Maa- ja metsätalouden vesienhallinta:
Essi Hillgren, ympäristöasiantuntija, p. 0295 022 022 Henri Vaarala, ympäristöasiantuntija, p. 0295 037 089


Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Maukarin pengerryspumppaamo Ylivieskassa.
Maukarin pengerryspumppaamo Ylivieskassa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä17.4.2024 15:56:53 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.

Kasviplanktonin kevätkukinta värjäsi vettä Oulun edustalla merialueella12.4.2024 15:57:19 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti Oulun edustan merialueelta Kuivasmereltä Taskisenrannasta tehtyä vesistöhaittailmoitusta. Ilmoituksen mukainen ruskea vesi, haju ja verkkojen limoittuminen johtui todennäköisesti kasviplanktonin kevätkukinnasta. Kasviplanktonlevät voivat lisääntyä massoittain jään alla, kun valon määrä lisääntyy ja ravinteita on riittävästi. Kevätkukinta voi värjätä veden ruskeaksi tai punertavaksi ja sotkea verkkoja. Maalis- ja huhtikuun alun näytteissä vedenlaatu oli talviajalle tyypillinen. Pitkästä jäätalvesta huolimatta happitilanne oli syvemmillä alueilla hyvä. Matalaa ranta-aluetta on kuitenkin paljon ja vedenvaihtuvuudeltaan rajoitetuilla alueilla happitilanne on voinut heikentyä, mikä on voinut aiheuttaa hajuja ja kuplimista avannosta. Voimakkain kasviplanktonin kevätkukinta lienee ajoittunut maalis- ja huhtikuun näytteenottojen väliin. Vesinäytteiden ja vedenlaatutulosten osalta täytyy huomioida, että ne kertovat aina näytteenottohetken tilanteen. Vesist

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye