Vienti vetää Suomen venealaa, kotimaassa käyvät kaupaksi pienet moottoriveneet

”Hyvä kevät ja kesä vaikuttivat etenkin mökkiveneiden ja vesijettien myyntiin. Myös veneilyyn liittyvissä palveluissa on nähtävissä selkeä kasvutrendi”, kertoo Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.

Erityisen tyytyväisiä venealalla ollaan kuitenkin menestykseen maailmalla: Suomessa valmistettujen veneiden kokonaismyynnistä menee euromääräisesti laskettuna vientiin 77 prosenttia. Tullin ennakkotilaston mukaan viennin arvo kasvoi 20 % ja Suomesta vietiin veneitä tammi–marraskuussa 2019 kaikkiaan 253 miljoonalla eurolla. Veneitä vietiin yhteensä lähes 9000 kappaletta kaikkiaan 37 maahan. Yritysten ilmoittama venealan koko vuoden vientilaskutus oli arvoltaan 290 miljoonaa euroa.

Tärkeimmät vientimarkkinat ovat edelleen länsinaapureissa Ruotsissa ja Norjassa, vaikka vienti molempiin maihin väheni edellisvuodesta. Kappalemääräisesti selkeästi tärkein kauppakumppani oli Ruotsi, jonne vietiin tammi–marraskuussa 4151 venettä – liki puolet kaikista viedystä veneistä. Ruotsin viennin arvo oli 55 miljoonaa euroa ja Norjan 2700 veneellä noin 49 miljoonaa euroa. 

Kuten lähes 7000 veneen kokonaismäärästä voi päätellä, vienti länsinaapureihin koostuu merkittäviltä osin pienehköistä avoveneistä ja keulahytillisistä daycruisereista. Tällä alalla Suomessa on erityisen vahvaa tuotekehitystä ja valmistusta. 

Luksuspurjeveneet menestyvät maailmalla

Toisen erittäin vahvan osaamiskeskittymän muodostavat Pohjanmaan luksusveneiden valmistajat. Niiden poikkeuksellisesta laatutasosta koko maailman mittakaavassa kertoo purjeveneiden vientitilasto: Iso-Britannia nousi vientitilaston kolmannelle sijalle, kun sinne toimitettiin Suomesta viisi venettä. Niiden yhteisarvo oli 30 miljoonaa euroa. Vientitilaston nelossijalle pääsi Brittiläiset Neitsytsaaret yhdellä 25 miljoonan euron arvoisella veneellä. 

Tärkeitä vientimaita olivat luksuspurjeveneiden ansiosta myös Italia (12 M€ /3 venettä) ja Caymansaaret (6,3 M€ / 2 kpl). Saksaan vietiin veneitä kaikkiaan 11,4 miljoonalla eurolla, joista purjeveneviennin osuus oli 4 miljoonaa. Vienti Venäjälle kasvoi yli 30 prosentilla 9,2 miljoonaan euroon. 

Yli miljoonan euron vientimaita ovat lisäksi Tanska, Ranska, Grönlanti, Viro, Alankomaat, Portugali, Hong Kong, Kroatia, Espanja, Puola ja Belgia. 

Kotimaan venerekisteröinnit kasvoivat 4 %, suosituimpien mökkiveneiden myynti 20 % 

Kotimaassa veneiden rekisteröintimäärä kasvoi neljällä prosentilla: uusia veneitä rekisteröitiin viime vuonna kahta vaille 4000 kappaletta. Traficomin ylläpitämään venerekisteriin on merkittävä yli 5,5-metriset tai yli 20 hv moottorilla varustetut veneet. 

Erityisen tasaista suosion kasvu on ollut viimeisten viiden vuoden ajan 9-10 metrin moottoriveneluokassa. Suomalaisten suosikkivene on kuitenkin käytännöllinen pieni mökkivene. Kun yli yhdeksänmetrisiä veneitä rekisteröitiin viime vuonna reilut 120 kappaletta, kertoo tukkutoimitustilasto että enintään 5,5-metrisiä moottoriveneitä myytiin lähes 2500. Pienimmässä veneluokassa kasvuprosentti oli edellisvuodesta huimat 20. 

Suomalaisten suosimista venemalleista kertoo myös perämoottoreiden tukkutilasto: Suomessa myytävistä perämoottoreista lähes 80 prosenttia on enintään 60-hevosvoimaisia. Suomessa on lähes 190 000 moottorivenettä ja niistä 73 prosenttia on varustettu perämoottorilla. 

Suhteellisen edullisista ja helposti käsiteltävistä vesijeteistä näyttää tulleen viime vuosina kestosuosikkeja, vaikka niiden suosion jyrkin nousu onkin jo taittunut. Kasvua oli silti kahdeksan prosenttia ja jettejä rekisteröitiin viime vuonna reilut tuhat kappaletta. 

Sähkömoottoreiden ja purjeveneiden suosio kasvoi 

Kotimaahan toimitettujen perämoottoreiden määrä väheni viisi prosenttia edellisvuodesta, mutta sähkömoottoreiden suosio jatkoi kasvuaan. Niistä on tullut suosittuja pienten soutuveneiden lisävarusteina ja myös korvaamassa pienimpiä polttomoottoreita. Tukkutoimitustilaston mukaan polttomoottorikäyttöisiä perämoottoreita myytiin Suomessa lähes 9900 kappaletta, mutta summaan on lisättävä vielä 6300 sähkömoottoria. 

Sähkömoottoreiden tukkutoimitukset kasvoivat vuotta aiemmin yli 70 prosenttia, mutta vuonna 2019 saatiin tyytyä kuuden prosentin kasvuun. Viime vuonna myynnin kasvu syntyi heittokalastusveneissä käytettävistä kauko-ohjattavista keulasähkömoottoreista, joita myytiin viime vuonna jo yli 1100 kappaletta. Tämä kertoo heittokalastusharrastuksen suosion nopeasta kasvusta, joka näkyy myös Helsingin venemessujen kalastusosaston uutuustarjonnassa. 

Uusia yli 5,5-metrisiä purjeveneitä rekisteröitiin enemmän kuin vuosiin ja niiden myyntimäärä lähes kaksinkertaistui 26 kappaleeseen. Rekisteröityjen veneiden kokonaismäärästä purjeveneitä on noin seitsemän prosenttia. 

Suurin tuontimaa edelleen Meksiko

Suomeen tuotiin myös viime vuonna eniten vesikulkuneuvoja Meksikosta. Tuonnin arvo kasvoi peräti 45 prosenttia noin 40 miljoonaan euroon ja reiluista 5200 kappaleesta käytännössä kaikki olivat vesijettejä. Niistä suurin osa vain tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan, sillä Suomeen uusia jettejä jäi vain reilut tuhat kappaletta. 

Muu noin 4000 kappaleen tuonti oli pääasiassa pienveneitä. Niissä suurin tuontimaa oli Euroopan veneteollisuuden suurvalta Puola, josta tuonti kasvoi 287 veneeseen (7,4 miljoonaa euroa, +12 prosenttia). Kolmanneksi suurin tuontimaa oli Ranska 116 veneellä (3,3 miljoonaa euroa, +292 prosenttia).

Suhdannebarometri ennakoi vakaita näkymiä, mutta kasvun taittumista

Alkaneeseen vuoteen yritykset suhtautuvat luottavaisesti, vaikka Finnboatin venealan suhdannebarometri ennakoikin kasvun taittumista. Henkilöstön arvioi pienenevän vain prosentti yrityksistä ja 80 % uskoo työpaikkojen pysyvän nykyisellä tasolla. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 48 prosentissa yrityksistä ja 43 prosenttia uskoo liikevaihdon pysyvän ennallaan. 

Vientitilasto 10 suurimman maan osalta tammi-marraskuussa 2019

Maa	M€	kpl	Muutos €
Ruotsi	55,1	4151	-7 %
Norja	48,9	2714	-5 %
Iso-Britannia	37,2	138	559 %
Britt. Neitsyts.	25,2	1	800 %
Italia	12,4	4	8337 %
Saksa	11,4	246	-26 %
Venäjä	9,2	809	31 %
USA	9,1	16	-66 %
Sveitsi	8,8	59	132 %
Caymansaaret	6,3	2
Koko vienti	253,4

Tuontitilasto 5 suurimman maan osalta tammi-marraskuussa 2019

Maa	M€	kpl	Muutos €
Meksiko	39,9	5219	45 %
Puola	7,4	287	12 %
Ranska	3,3	116	292 %
USA	2	355	-40 %
Ruotsi	2	80	-11 %
Suurimmat yht.	54,6
Koko tuonti	64,7

Yritysten liikevaihto

Finnboatin jäsenyritysten liikevaihdot vuonna 2019 milj. euroa (alv 0 %, valmistaja- ja maahantuojahinnoin):

	Suomi M€	Muutos	Vienti M€	Muutos
Veneet	100,9	-2 %	233,6	+7 %
Varusteet	77,0	+7 %	31,0	+6 %
Moottorit	73,0	+25 %	23,8	+33 %
Palvelut ym.	47,4	+27 %	1,2	+367 %
Yhteensä	298,3	+11 %	289,6	+9 %
Koko ala yht.	588	+10 %

Venealan barometri ja alan näkymät vuodelle 2020

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita vuodelle 2020. Työllisyyden odotetaan pysyvän edelleen hyvällä tasolla ja lähes puolet yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan, mutta viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna yhä useampi yritys arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan.

Henkilöstö vuodelle 2020

• 19 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän kasvavan (24 % edellisvuonna)
• 1 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pienenevän (4 %)
• 80 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan (72 %).

Liikevaihto vuodelle 2020

• 48 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan (55 % edellisvuonna)
• 9 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pienenevän (7 %)
• 43 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan (38 %)

Henkilöstön lomautuksia on vuonna 2019 toteutettu 7%:ssa barometriin vastanneista 151 yrityksestä (11 % edellisenä vuonna).