Vientialojen työnantajaliitot: Työajan pidentämisellä yllättävän suuret työllisyysvaikutukset
Tänään julkaistun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksen mukaan 40 prosenttia kilpailukykysopimuksen vaikutuksista syntyy, koska työaikaa on pidennetty 24 tunnilla. Loput työllisyysvaikutukset selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen alentamisella.
Työtuntien lisääminen luo 8 000–16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä. Nykyhallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, mikä tarkoittaa, että Etlan arvion mukaan tarvittaisiin noin 40 000 työpaikkaa niiden lisäksi, jotka talousennusteiden mukaan ovat syntymässä.
– Etlan tutkimus osoittaa, että työajan pidentämisellä on yllättävän suuret työllisyysvaikutukset taloudessa. Yritysjohtajien mukaan työajan pidennys on muiden muassa lisännyt tuotantoa ja helpottanut töiden järjestelyä. Kokonaishyödyt arvioidaan korkeiksi, Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo.
Nämä yritystason arviot käyvät ilmi erillisestä laadullisesta selvityksestä, johon haastateltiin 19:ää teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden yrityksen edustajaa. Selvityksen on tehnyt aiemmin Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtajana toiminut Risto Alanko.
Vientiteollisuuden yrityksissä lisätunneilla on kasvatettu tuotantoa, parannettu tuottavuutta ja helpotettu töiden järjestelyä. Globaaleissa konserneissa suomalaiset yksiköt ovat pystyneet paremmin kilpailemaan myös investoinneista konsernien sisällä. Kun suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyky on kasvanut, työllistämisen edellytykset ovat parantuneet.
– Monella työpaikalla paikallinen sopiminen on kehittynyt, kun yhteistyössä on haettu hyvin toimivia tapoja soveltaa lisätunteja. Tästä huolimatta asenteiden muuttamisessa on vielä tekemistä, sillä kaikissa yrityksissä työntekijät ja luottamushenkilöt eivät ole ymmärtäneet työajan pidentämisen tärkeyttä, Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä arvioi.
Taloudellista merkitystä on esimerkiksi sillä, että lisätunneilla on voitu pitää tuotanto käynnissä myös helatorstaisin tai kalliita ylityötyötunteja on voitu välttää. Vähäpätöisiä eivät ole laatuseikatkaan, joita yritykset ovat tavoitelleet kohdistamalla lisätunteja esimerkiksi henkilöstön työturvallisuus- ja ympäristökoulutuksiin.
– Työajan pidentäminen on kiistatta parantanut Suomen kilpailukykyä ja luonut uusia työpaikkoja. Tätä hyvän kierrettä ei kannattaisi katkaista, varsinkaan nyt, kun hallitus tavoittelee työllisyyden parantamista ja vientiteollisuus joutuu jo varautumaan kysynnän heikkenemiseen, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén korostaa.
Lisätietoja
Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle p. 050 341 4884
Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä p. 040 778 0182
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén p. 040 746 3687
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimus "Työaika, työllisyys ja kilpailukyky" sekä Risto Alangon selvitys "Kilpailukykysopimuksen työaikaratkaisun vaikutukset vientialojen yrityksissä" ovat saatavilla osoitteista www.teknologiateollisuus.fi, www.kemianteollisuus.fi ja www.metsateollisuus.fi.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Snellmaninkatu 13
00170 Helsinki
09 132 61, forest@forestindustries.fihttp://www.metsateollisuus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuuskiertue huipentui Joensuussa19.4.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuuskiertue huipentui tänään Joensuussa järjestettyyn päätösseminaariin. Kuudella paikkakunnalla vierailleen kiertueen tarkoitus oli jakaa tietoa monimuotoisuuden merkityksestä ja keinoista sen vahvistamiseksi sekä lisätä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.
Historiallisen korkeat kantohinnat – kaikelle puulle hyvä kysyntä16.4.2024 11:04:14 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus tuo suomalaiselle metsänomistajalle vuosittain 2–3 miljardia euroa puukauppatuloja. Puun häiriötön saatavuus jalostukseen on metsäteollisuudelle keskeinen toimintaedellytys, jota ilman tehtaat eivät pysy käynnissä. Puun tarjonnan ja suomalaisen metsäsektorin kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan nyt aktiivisia toimia.
Kehysriihen pitää rakentaa tulevaisuutta ja kilpailukykyä9.4.2024 11:16:29 EEST | Tiedote
Taloutta sopeutettaessa on turvattava vientituloja tuovan teollisuuden kilpailukyky. Metsäteollisuus peräänkuuluttaa sähköistämisen tuen jatkamista teollisuuden elinvoiman säilyttämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Kehysriihessä on myös varattava riittävä rahoitus vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoitukseen ja suojeluun usealle vuodelle eteenpäin.
Vientiliitot: SAK:n edesvastuuttomuus käy kalliiksi jokaiselle suomalaiselle27.3.2024 13:48:24 EET | Tiedote
Viennistä riippuvaisten yritysten ja sitä myötä koko Suomen taloudellinen ahdinko pahenee entisestään. Ammattiliittojen tänään ilmoittamat uudet, yhä jatkuvat ja massiiviset poliittiset lakot syventävät entistä useamman vientiyrityksen taloudellista ahdinkoa. Työtaistelutoimet alleviivaavat tarvetta poliittisten lakkojen rajaamiselle.
Komissio ja metsäsektori keskustelevat eurooppalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta14.3.2024 15:30:00 EET | Tiedote
Euroopan komissio järjestää tänään 14. maaliskuuta komissaari Maroš Šefčovičin johdolla biotalous-aiheisen keskustelutilaisuuden. Tilaisuus kokoaa yhteen metsäsektorin, kansalaisjärjestöjen sekä tiede- ja tutkimusorganisaatioiden johtoa keskustelemaan biotalouden roolista vihreän siirtymän ja kilpailukyvyn vauhdittajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme