Finnvera Oyj

Vientitakuiden kysyntä herännyt Kiinan-kaupassa

Jaa

Kiina on vahvasti maailmanpolitiikan ja -talouden keskiössä ja Suomellekin tärkeä vientimaa, mutta vientitakuiden kysynnässä tämä ei ole tähän saakka juuri näkynyt. Nyt vientitakuiden kysyntä Kiinan markkinoilla on kääntynyt kasvuun. Finnveran arvion mukaan taustasyyt vientitakuukysynnän kasvuun liittyvät etenkin Kiinan sisäisen rahoitusmarkkinan muutoksiin. Taustatekijöiden ymmärtäminen voi parantaa suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia menestyä Kiinan-markkinoilla.

Vientitakuiden määrä kasvoi vuoden 2017 kolmesta miljoonasta eurosta 93 miljoonaan euroon vuonna 2018. Muutos näkyy etenkin puunjalostussektorilla. Määrän huomattavan suhteellisen kasvun lisäksi takaisinmaksuaika on selvästi pidentynyt. Aiemmin kyse on ollut lähinnä lyhyen takaisinmaksuajan rahoituksesta, mutta viime vuonna valtaosa oli pitkän takaisinmaksuajan ostajaluottotakuita. Myös vastuun kohde on siirtynyt pankkiriskistä yritysriskin suuntaan. Kiinan markkinan koko huomioiden, vientitakuiden kysyntä on kuitenkin vielä varsin maltillista.

–Finnvera on ensisijaisesti kysyntävetoinen organisaatio ja olemme huomanneet, että jokin käänne on tapahtumassa, kun vientitakuiden kysyntä on herännyt Kiinassa. Tämän syitä pitää ymmärtää paremmin, Finnveran Kiinasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander kertoo.

Relander lähtee maaliskuun alussa kolmen kuukauden komennukselle Kiinaan selvittämään, mitä takuukysynnän kasvun taustoja. Syiden ymmärtäminen voi parantaa suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia menestyä Kiinan-markkinoilla. Valtion omistamana erityisrahoitusyhtiönä Finnveran tehtävä on edistää suomalaisten vientiyritysten toimintaa kohdemaissa.

Vientitakuiden kysynnän kasvulle kolme mahdollista syytä

Mika Relanderin mukaan kyseessä saattaa olla Kiinan keskusjohdosta lähtöisin oleva halu hajauttaa riskiä opettamalla kiinalaiset toimijat käyttämään länsimaista rahoitusta.

–Toisaalta, jos rahoituksen hanat ovat Kiinassa kiristymässä, kiinalaisten on pakko kääntyä aiempaa enemmän kansainvälisen rahoituksen puoleen. Myös viennin rahoitusta harjoittavien pankkien halu käyttää vientitakuulaitoksia kumppaneina kertoo kenties Kiinan kohonneesta riskistä. Samalla myös kiinalaisten pankkien halu kasvattaa tietämystä ja kokemusta länsimaisista vientitakuulaitoksista on selvästi kasvanut. On ollut havaittavissa, että Kiinan perinteinen riskinottopolitiikka on hieman kiristynyt, minkä taustalla saattaa olla luottotappioiden kasvu, sanoo Relander.

Tiedossa on, että Kiinan omat vientitakuutoimijat eivät ole sitoutuneet OECD-maiden sopimiin luototuksen minimistandardeihin vaan toimivat omilla säännöillä. Tarjoamalla parempia lainaehtoja kiinalaisille yrityksille Kiina luo globaalia kilpailuetua suhteessa muihin maihin.

–Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että Finnveran suomalaiset asiakkaat, eli suomalaiset vientiyritykset, häviävät kauppoja kiinalaisille yrityksille Kiinan tarjotessa joustavampia ehtoja, sanoo Finnveran suuryritykset-liiketoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Relander jatkaa, että suomalais- ja kiinalaisyritysten välisessä kilpailutilanteessa rahoituksen ehdot eivät välttämättä ole täysin erilaisia:

– Kiinan toiminta vain on vähemmän läpinäkyvää kuin meidän, hän sanoo.

Relander uskoo, että kiinalaisilla on motivaatiota tulla lähemmäksi kansainvälistä rahoitusjärjestelmää ja sääntöjä, sillä se hyödyttää myös Kiinaa.

Paljon vientiä, vähän vientitakuita

Tavaravienti Suomesta Kiinaan on kaksinkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Vuonna 2017 se oli Venäjän kanssa jaetulla viidennellä tilalla Suomen tärkeimpien vientimaiden listalla, Saksan, Ruotsin, Alankomaiden ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Tähän nähden on yllättävää, ettei Kiina mahdu Finnveran vientitakuiden kohdemaiden listalla edes kymmenen suurimman joukkoon. Suurimmat kohdemaat vuonna 2018 olivat Yhdysvallat, Saksa, Brasilia ja Venäjä.

Vuonna 2017 vientirahoitusta myönnettiin Finnveran kautta vain noin kolme miljoonaa euroa, ja määrä on ollut hyvin vähäinen myös ennen tätä.

Jussi Haarasillan mukaan syitä aiemmalle vähäiselle vientitakuukysynnälle Kiinan-kaupassa voi löytää Kiinan sisäisistä rahoitusmarkkinoista. Kiinassa on perinteisesti suosittu lyhytaikaista luototusta, ja sitä on ollut helposti saatavilla paikallisilta pankeilta.

Vientitakuiden kysyntä Kiinassa on ollut vähäistä myös globaalilla tasolla.

Kansainvälisen luotto- ja poliittisen riskin vakuuttajien yhdistyksen, Bernin Unionin, tilastoista selviää, että vuonna 2017 Kiinaan tehtiin sen jäsenlaitosten kautta keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoituksia noin kolmen miljardin dollarin edestä. Yhdysvaltojen vastaava luku oli yli 20 miljardia dollaria, ja Aasian maista Kiina asettui rahoituksen määrässä Indonesian ja Bangladeshin väliin. Intian osuus oli noin viisinkertainen Kiinaan nähden.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Relander, aluepäällikkö, Finnvera, mika.relander@finnvera.fi
-Kiinassa 1.3.2019 lähtien

Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2601, jussi.haarasilta@finnvera.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera valittiin parhaaksi vientitakuulaitokseksi14.6.2019 09:00:00 EESTTiedote

Finnvera on paras vientitakuulaitos maailmassa ja onnistunut palvelemaan vientiyrityksiä ja näiden ulkomaisia ostaja-asiakkaita parhaiten. Näin arvioivat vientiyritykset, ostajat ja rahoituslaitokset vienninrahoitukseen erikoistuneen kansainvälisen analytiikkatalon ja median TXF:n kyselytutkimuksessa. Viime vuonna Finnvera oli ykkönen TXF:n ostajien Importer’s Choice -kategoriassa ja kärkikolmikossa myös vientiyritysten Exporter´s Choice -arviossa. Nyt arviot on yhdistetty, ja Finnvera oli koko vertailun ykkönen.

Finnvera ja Kauppakamari: Vientiyritysten tyypillinen luottotappio 30 000 euroa - Luottotappiot yhä viennin jarruna5.6.2019 09:00:00 EESTTiedote

Rahoitusosaamisen puutteet ja luottotappiot jarruttavat yhä Suomen viennin ja vientiyritysten kasvua. Vientiyritysten kärsimä luottotappio on tyypillisesti keskimäärin 30 000 euroa. Tämä käy ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä. Koetut luottotappiot ovat varsin suuria suhteessa keskimääräisen vientikaupan kokoon, joka on valtaosalla yrityksistä alle 100 000 euroa. Hyvä uutinen on, että jo lähes kolmanneksella vientiyrityksistä on kirjallinen luottopolitiikka, joka määrittelee rajat luottoriskien ottamiselle kaupankäynnissä.

Kiina haluaa oppia Suomelta pk-yritysrahoitusta14.5.2019 08:15:50 EESTTiedote

Kiina on kiinnostunut suomalaisesta pk-yritysrahoitusosaamisesta. Valtiojohtoinen Kiina pyrkii kehittämään maan pienten ja keskisuurten yritysten kenttää, ja Suomen yritysrahoitusjärjestelmä tiedetään siellä hyvin toimivaksi. Vastaavasti kiinalaisen rahoitusmarkkinan tuntemus hyödyttää suomalaisia vientiyrityksiä. Vuonna 2018 Finnveran Kiinan-kauppaan myöntämien vientitakuiden määrä nousi selvästi. Jos viennin rahoituksen, eli ostajaluoton ja vientitakuiden, kysyntä Kiinassa kasvaa jatkossakin, tieto tarjoaa kilpailukykyvaltin suomalaisille.

Viisi maakuntaa ylitse muiden yrityskaupoissa – iso muutos aiempaan on kauppojen koko10.5.2019 08:31:37 EESTTiedote

Etelä- ja Pohjois-Savo, Uusimaa, Lappi sekä Varsinais-Suomi olivat viime vuoden kovimmat kasvumaakunnat yrityskaupoissa. Näissä viidessä maakunnassa Finnveran rahoittamat omistajanvaihdokset kasvoivat edellisvuodesta niin euromääräisesti kuin tehtyjen rahoituspäätösten määrässä mitattuna. Finnvera rahoitti pk-yritysten yrityskauppoja yhteensä 129 miljoonalla eurolla. Hyvä tahti jatkuu myös tänä vuonna, jos vireillä olevat kaupat toteutuvat suunnitellusti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme