ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry

Viestinnän ala kasvaa koronasta huolimatta – vihaisen puheen koetaan selvästi lisääntyneen

Jaa

Viestinnän ala on jatkanut kasvuaan ja rekrytointeja on tehty aktiivisesti koronapandemiasta huolimatta, selviää viestinnän alan suurimmasta tutkimuksesta Viestinnän ala 2021.

Viestinnän alalla työskentelevistä 41 % raportoi, että omassa yksikössä on rekrytty lisää väkeä, kun vain 13 % kertoo vähennyksistä viimeisen kahden vuoden aikana. Korona aiheutti viestinnän alalla lomautuksia ja irtisanomisia eniten koronapandemian alussa.

Viestinnän ala kiinnostaa myös toimittajia ja media-alan ammattilaisia, joita on tällä hetkellä 15 % viestinnän ammattilaisista. Määrä on hieman kasvanut vuodesta 2019, jolloin heitä oli 14 %.

Viestinnän alan uskotaan kasvavan ja omia työnäkymiä pidetään hyvinä

Vastaajista peräti 71 % uskoo alan kasvavan edelleen ja 74 % uskoo työtilanteensa olevan turvattu seuraavinakin vuosina.

Koronan takia työmäärä on lisääntynyt yli puolella (53 %) vastaajista. Kolmanneksen työmäärään korona ei ole vaikuttanut. Vastaajista 8 % on ollut koko- tai osa-aikaisesti lomautettuna koronan takia.

Houkuttelevin työnantaja on yksityinen yritys (29 %), mutta ei pörssiyhtiö, kun taas seuraavaksi kiinnostavin työnantaja on valtio (26 %). Kolmantena tulevat järjestöt (11 %) ja jaetulla neljännellä sijalla ovat pörssiyhtiöt ja kunnat (7 %). Viestintäkonsulttina tai yrittäjänä haluaisi olla vain 4 % vastaajista.

Miesten mediaanipalkka yhä korkein

Viestijöiden mediaanipalkka on nyt 4 098 euroa, kun se vuonna 2019 oli 3 855 euroa. Miesten (n=78) mediaanipalkka on 4265 euroa, naisten (n=1017) 4098 euroa, kun kohtaan “muu” vastanneiden henkilöiden (n=8) mediaanipalkka on 3255 euroa.

Alle puolet viestijöistä hoitaa päivystyksiä eli varallaoloa työajan ulkopuolella. Useimmiten kyse on kriisipäivystyksestä, somepäivystyksestä tai mediapäivystyksestä. Vain reilu puolet viestijöistä saa korvauksen päivystystyöstä. Päivystysten korvaamisessa on monenlaisia käytäntöjä, viikkokorvaus voi olla esimerkiksi 10–30 % palkasta.

Ylitöistä 9 % vastaajista ei saa minkäänlaista rahallista korvausta tai vastaavaa vapaana.

Vihainen puhe on lisääntynyt

Viestinnän ammattilaiset kokevat vihaisen puheen selvästi lisääntyneen viimeisten kahden vuoden aikana. Organisaatioon kohdistuvaa vihaista puhetta on kohdannut lähes kaksi kolmesta.

Lähes 90 % organisaatioista reagoi vihaiseen puheeseen, useimmiten keskustelemalla siitä organisaation sisällä. Henkilökohtaista vihaista puhetta on kohdannut neljännes vastaajista.

Korona kasvatti viestinnän arvostusta mutta viestinnän työ koetaan kuormittavaksi

Peräti 72 % vastaajista kokee, että viestinnän alan arvostus yhteiskunnassa on noussut koronan aikana.

Neljä viidesosaa (81 %) tutkimuksen vastaajista arvioi olevansa ylpeä omasta työstään. Myös viestinnän alaa arvostetaan – valtaosa (98 %) vastaajista arvostaa alaansa erittäin tai melko paljon. Lähes kaksi kolmasosaa kokee myös, että viestintäalaa arvostetaan yhteiskunnassa.

Viestijät kokevat, että omassa organisaatiossa viestintää arvostetaan melko paljon, ainakin teoriassa. Lisäksi he kokevat, että kaikilla muilla kuin viestijöillä on käsitys siitä, miten viestintää tulisi hoitaa. Käytännössä muu organisaatio ei aina ymmärrä mitä viestintä tekee, eikä arvostus näy resursseissa tai rahassa.

Yli puolet (55 %) vastaajista kokee viestinnän työn vähintään melko kuormittavaksi. Kuormitus johtuu ennen kaikkea työn määrästä, liian pienistä resursseista, yllättävistä tilanteista, liiallisesta kiireestä ja työn silppuisuudesta.

Yhä useamman työ on strategista, silti strategista osaamista kaivataan lisää

Viestijöitä pyydettiin tutkimuksessa listaamaan tärkeimpiä työtehtäviään. Ylivoimaisesti suurin tehtäväalue tutkimukseen vastanneilla on sisällöntuotanto (52%). Tulosta selittänee se, että suurin vastaajaryhmä oli viestinnän asiantuntija. Seuraavaksi tärkeimpinä työtehtävinä nousevat esiin strateginen osaaminen ja kokonaisuuksien johtaminen, media- ja sidosryhmäsuhteet sekä maineenhallinta, työyhteisöviestintä ja sosiaalinen media.

Viestijät kokevat osaamisensa olevan vahvinta samoilla alueilla eli sisällöntuotannossa sekä strategisessa osaamisessa ja kokonaisuuksien johtamisessa. Lisäksi he kokevat olevansa hyviä vuorovaikutuksessa ja organisoinnissa. Toisaalta viestijät haluaisivat myös kehittää osaamistaan juuri strategisessa osaamisessa ja kokonaisuuksien johtamisessa sekä mittaamisessa ja analytiikassa.

Tiedot käyvät ilmi Viestinnän ala 2021 -tutkimuksesta, jonka on toteuttanut IRO Research viestinnän järjestöjen Viesti ry, ProCom ry ja Julkisen alan tiedottajat (JAT) ry toimeksiannosta. Edellinen vastaava tutkimus on vuodelta 2019.

Tutkimus oli ensimmäistä kertaa avoin kaikille viestinnän alalla toimiville, muillekin kuin näiden järjestöjen jäsenille. Tutkimukseen vastasi 1 138 henkilöä. Tutkimuksen kaikkiin tuloksiin voi tutustua täällä: http://procom.fi/wp-content/uploads/2021/11/Viestinnan-ala-2021.pdf

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Tutkimuksen tulokset:
tutkimusjohtaja Sylva Vahtera, IRO Research, p. 040-0964439

Viestijöiden osaamiset ja osaamistarpeet:
koulutusjohtaja Miia Rosenqvist, ProCom ry, p. 050-5344843

Viestijöiden palkat:
toiminnanjohtaja Siina Repo, Viesti ry, p. 040-485 0008

Viestijöiden työ:
puheenjohtaja Nilla Hietamäki, Julkisen alan tiedottajat JAt ry, p. 050-4619898

Tietoja julkaisijasta

ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry
ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry
Kasarmikatu 23 A 5, 2. krs.
00130 HELSINKI

+358 (0)9 135 7775http://www.procom.fi

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry (per. 1947) on Suomen suurin viestinnän ammattilaisten järjestö, joka toimii jäsentensä osaamisen kehittäjänä, yhteistyöfoorumina ja alan vaikuttajana. Jäseninä on noin 3 000 viestinnän parissa työskentelevää ammattilaista – asiantuntijoita, viestintäpäälliköitä, viestintäjohtajia, viestintäalan yrittäjiä, konsultteja ja opiskelijoita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry

Luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen on viestintäammattilaisen tärkein tehtävä Pohjoismaissa8.9.2021 13:29:29 EEST | Tiedote

Yhteispohjoismainen verkosto The Nordic Alliance for Communication & Management (NORA) on julkaissut yhteistyössä European Communication Monitorin (ECM) kanssa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toteutetun viestintäalan kyselytutkimuksen tulokset. Viestintäalan ECM-tutkimuksia on tehty 2007 alkaen eri puolilla maailmaa, mutta ensimmäistä kertaa sellainen ilmestyy Pohjoismaista.

Kutsu medialle: Vastuullinen viestintä – kirjan julkistamistilaisuus 8.6.20214.6.2021 08:31:41 EEST | Kutsu

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n julkaisemassa viestintätutkimusta popularisoivassa ProComma Academic -kirjasarjassa on ilmestynyt vuoden 2021 teos teemalla Vastuullinen viestintä. Kirja julkistetaan Vastuullisuuden aamupäivä -webinaarissa 8.6.2021 kello 9–11. Vastuullisuusviestinnän nykytilasta ja tulevaisuudesta ovat keskustelemassa kirjan kirjoittajat, organisaatioviestinnän apulaisprofessori Kirsi Eräranta, tutkijatohtori Visa Penttilä, vastuullisuusviestinnän tutkija Meri Frig, tutkijatohtori Niina Uusitalo sekä vastuullisuusviestinnän tutkijatohtori Laura Olkkonen.

Kia Haring Global Alliancen hallitukseen Pohjoismaiden viestintäjärjestöjen mandaatilla4.5.2021 12:19:36 EEST | Tiedote

Maailmanlaajuinen viestintäjärjestöjen kattojärjestö Global Alliance for Public Relations and Communication Management (GA) on valinnut hallitukseensa TietoEVRYn viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kia Haringin. Hän edustaa GA:ssa sekä ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:tä, jonka hallituksen jäsen hän on, sekä Norjan (Kommunikasjonsforeningen) ja Ruotsin (Sveriges Kommunikatörer) sisarliittoja. Kyseessä on globaali järjestö, johon kuuluu yli 300 000 viestintäammattilaista noin 120 maasta.

Poikkeusaika on nostanut viestinnän arvostusta yhteiskunnassa – viestintäammattilaiset antavat hyvän arvosanan hallituksen koronaviestinnälle22.4.2021 08:45:50 EEST | Tiedote

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry toteutti jäsenten ja keskeisten sidosryhmiensä parissa Luottamus ja maine -tutkimuksen helmi-maaliskuussa 2021. Samalla kysyttiin viestijöiden näkemyksiä koronakriisin vaikutuksista yhteiskunnalliseen viestintään ja viestintätyöhön organisaatioissa. Viestintäammattilaiset ovat varsin tyytyväisiä Suomen hallituksen ja viranomaisten viestintään koronakriisin aikana. Peräti 73 % viestijöistä kokee, että Suomen hallitus on onnistunut koronakriisin aikaisessa viestinnässä erittäin tai melko hyvin. Viranomaisviestinnän onnistumista hyväksi tai melko hyväksi arvioi 66 % viestijöistä. Viestintä tulee näkyväksi kriiseissä Jopa 85 % kyselyyn vastanneista viestijöistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että viestinnän painoarvo omassa organisaatiossa on lisääntynyt koronakriisin aikana. – Viestinnän arvo tulee näkyväksi poikkeustilassa, ProComin toimitusjohtaja, FT Elina Melgin toteaa. Kriisit pakottavat organisaatioita, poliittisia toimijoita ja vir

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme