Suomen ympäristökeskus

Viherlevät limoittavat kalaverkkoja Suomenlahden rannikolla

Jaa

Suomen ympäristökeskukseen on tullut maalis-huhtikuussa ilmoituksia kalaverkkojen limoittumisesta jään alla Suomenlahden rannikolla. Ilmiö oli tänä keväänä poikkeuksellisen voimakas Sipoon saaristossa. Limoittumisen aiheuttajiksi on todettu pääasiassa viherlevät. Limoittumista on havaittu myös Helsingin ja Haminan edustoilla. Viherlevien kasvua on suosinut pitkä jääpeitekausi yhdessä aurinkoisen sään kanssa. Viherlevät viihtyvät viileässä vedessä. Ne eivät ole myrkyllisiä.

Sipoon edustalla kalaverkkojen limoittumisen ovat aiheuttaneet pääasiassa rihmamaiset viherlevät. © Kuvaaja Seppo Knuuttila
Sipoon edustalla kalaverkkojen limoittumisen ovat aiheuttaneet pääasiassa rihmamaiset viherlevät. © Kuvaaja Seppo Knuuttila

Suomen ympäristökeskukseen on tullut maalis-huhtikuussa ilmoituksia kalaverkkojen limoittumisesta jään alla Suomenlahden rannikolla. Ilmiö oli tänä keväänä poikkeuksellisen voimakas Sipoon saaristossa. Limoittumisen aiheuttajiksi on todettu pääasiassa viherlevät. Limoittumista on havaittu myös Helsingin ja Haminan edustoilla. Viherlevien kasvua on suosinut pitkä jääpeitekausi yhdessä aurinkoisen sään kanssa. Viherlevät viihtyvät viileässä vedessä. Ne eivät ole myrkyllisiä.

Sipoon Gumbostrandissa kalastava Gustaf Nordenswan ilmoitti verkkojensa poikkeuksellisen voimakkaasta limoittumisesta SYKEen huhtikuussa. ”Olen kalastanut verkoilla tällä alueella 1970-luvun puolivälistä lähtien. Verkkojen kevättalvinen limoittuminen jään alla on 2000-luvulla yleistynyt, mutta kulunut kevät on ollut ylivoimaisesti pahin”, kertoo Nordenswan.

Limoittumisen pääasiallisiksi aiheuttajiksi osoittautuivat SYKEn tutkimuksissa rihmamaiset viherlevät, mutta levänäytteissä havaittiin myös piileviä, jotka ovat tyypillistä kevätlajistoa. Helsingin Lauttasaaren edustalta otetuissa näytteissä havaittiin pääasiassa piileviä, mutta myös hajoavia viherlevärihmoja.

Pitkä jääpeitteinen kausi on saattanut suosia viherlevien kasvua

SYKEn johtavan tutkijan Harri Kuosan mukaan meriekosysteemissä ei tiedetä tapahtuneen sellaisia muutoksia, jotka suosisivat nimenomaan viherlevien aiheuttamaa verkkojen limoittumista.

”Tänä keväänä Suomenlahden rannikolla on ollut pitkään vahva jääpeite. Yhdessä aurinkoisen sään kanssa se on saattanut suosia erityisesti kylmässä vedessä viihtyvien rihmamaisten viherlevien kasvua. Myöhemmin keväällä verkkojen limoittumista rannikoilla aiheuttavat yleensä piilevät. Kasviplanktonlevien kevätkukinta saavuttaa huippunsa, kun jäät ovat lähteneet”, toteaa Kuosa.

Lisätietoa hänen mukaansa tarvitaan limoittumista aiheuttavien leväyhteisöjen koostumuksen ja valtalajiston mahdollisista muutoksista.

Levien kasvu alkaa kiihtyä keväällä jo jääpeitteen alla heti kun valon määrä lisääntyy. Levien kasvuunsa tarvitsemia ravinteita on keväällä vedessä runsaasti.

"Kasviplanktonin kevätkukinta jää usein vähemmälle huomiolle kuin kesän sinileväkukinta, sillä vesillä liikutaan keväällä vähemmän. Kevätkukinta ei myöskään aiheuta terveysriskejä. Kasviplanktonin kevätkukinnassa valtalajeina ovat piilevät ja panssarisiimalevät”, kertoo erikoistutkija Sirpa Lehtinen SYKEstä.

Rehevöityminen lisää verkkojen limoittumista

”Mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä enemmän levät voivat hyödyntää niitä kasvuunsa. Näin rehevöityminen lisää myös verkkojen limoittumista”, sanoo Sirpa Lehtinen.

Suomenlahden rannikonläheiset vedet ovat ekologiselta tilaltaan vain välttäviä tai tyydyttäviä. Vesien hyvä tila on tavoitteena saavuttaa EU:n alueella vuoteen 2027 mennessä.

”Vesien hyvää tilaa ei kuitenkaan Suomenlahdella kyetä rehevöitymisen osalta saavuttamaan laajoillakaan toimenpiteillä tavoiteaikataulussa”, kertoo SYKEn erikoistutkija Seppo Knuuttila. Hän viittaa SYKEn viime vuonna julkaisemaan selvitykseen (LINKKI: https://tietokayttoon.fi/-//10616/selvitys-nykyiset-vesiensuojelutoimenpiteet-eivat-riita-turvaamaan-itameren-rannikkovesien-elinvoimaisuutta).

”Hyvän tilaan voidaan päästä vain toteuttamalla maatalouden suojelutoimet kaikessa laajuudessaan, myös esimerkiksi peltojen kipsikäsittely. Toimenpiteet vaikuttaisivat positiivisesti juuri rannikkovesien kevätkauden tilanteeseen”, painottaa Knuuttila.

Verkkoja limoittavat viherlevät ja piilevät eivät ole myrkyllisiä

Viherlevistä esimerkiksi Ulothrix-suvun levät esiintyvät erityisen runsaana viileän veden aikaan. Viherlevät eivät ole myrkyllisiä. Keväällä Suomen merialueilla runsaina esiintyvät piilevät voivat värjätä veden ruskeaksi, mutta nekään eivät ole myrkyllisiä.

Ulothrix-suvun viherlevät aiheuttivat poikkeuksellisen runsasta verkkojen limoittumista Helsingin edustan sisäsaaristossa myös maaliskuussa 2010 ja 2013. Aphanizomenon-sinilevä taas oli valtalajina limoittuneista verkoista otetuissa näytteissä itäisellä Suomenlahdella Virolahden ulkosaaristossa maaliskuussa 2012. Piilevät taas limoittivat verkkoja Perämerellä Laivaniemessä huhtikuussa 2012 ja Selkämerellä Porin Ämttöönlahden edustalla maaliskuussa 2016.

Verkot voivat limoittua kevään lisäksi myös muina vuodenaikoina. Levien lisäksi verkkoja ovat limoittaneet myös ripsieläimet ja koukkuvesikirput.

Lisätietoja

Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 353

Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 286

Johtava tutkija Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 106

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Sipoon edustalla kalaverkkojen limoittumisen ovat aiheuttaneet pääasiassa rihmamaiset viherlevät. © Kuvaaja Seppo Knuuttila
Sipoon edustalla kalaverkkojen limoittumisen ovat aiheuttaneet pääasiassa rihmamaiset viherlevät. © Kuvaaja Seppo Knuuttila
Lataa
Sipoon Gumbostrandissa on havaittu tänä keväänä verkkojen poikkeuksellisen voimakasta limoittumista. © Kuvaaja: Seppo Knuuttila
Sipoon Gumbostrandissa on havaittu tänä keväänä verkkojen poikkeuksellisen voimakasta limoittumista. © Kuvaaja: Seppo Knuuttila
Lataa
Mikroskooppikuva Sipoossa verkkoja limoittaneista viherlevärihmoista. Kuvaaja Sirpa Lehtinen.
Mikroskooppikuva Sipoossa verkkoja limoittaneista viherlevärihmoista. Kuvaaja Sirpa Lehtinen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Kuuntelimme oppilaiden ääntä kouluruokailusta ja yllätyimme, tuloksena kestävän kouluruokailun keittokirja18.5.2022 09:49:36 EEST | Tiedote

Kouluruokakeskustelu liha- ja kasvisruoan välillä käy kuumana. Oppilaiden mielissä tämä on kuitenkin toissijaista. Aikuisten asettamat lokerot eivät edistä reilua ruokamurrosta, vaan pahimmillaan jarruttavat sitä. Nuorille kouluruokailussa tärkeintä on yhteisöllinen ja rauhallinen ruokailuhetki, jossa tarjolla on monipuolista ja hyvänmakuista ruokaa.

Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon13.5.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Taimen on alkanut lisääntyä padotun Imatrankosken yhteyteen rakennetussa kaupunkipurossa. Kahdeksan vuotta sitten rakennettuun, luonnonmukaista jäljittelevään puroon on kehittynyt toimiva virtaveden ekosysteemi eliöyhteisöineen. Imatran kaupunkipuro osoittaa, että vesivoiman virtavesille aiheuttamia haittoja voidaan kompensoida luonnonmukaisilla elinympäristöillä voimalaitosten lähialueilla.

Kansalaisraati antoi suosituksensa ilmastoystävällisempään liikennesuunnitteluun5.5.2022 16:30:00 EEST | Tiedote

Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen Uudellamaalla edellyttää nykyistä toimivampaa joukkoliikennettä koko maakunnassa, arvioi kansalaisraati. Raati katsoo, että henkilöauto on monille ihmisille välttämätön asutuskeskusten ulkopuolella, ja painottaa autoilun sähköistymistä välttämättömänä osana liikenteen kestävyysmurrosta. Nämä ja monta muuta suositusta saatiin tulokseksi Uudenmaan liiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston järjestämässä kansalaiskeskustelussa, jossa puntaroitiin liikenteen ilmastoratkaisuja. Keskusteluiden tulokset on tiivistetty kirjalliseksi julkilausumaksi, joka luovutetaan Uudenmaan liitolle 5.5.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme