Vihreiden Atte Harjanne: Näillä keinoilla saavutamme tavoitteen 80 prosentin työllisyysasteesta 

– Parasta taloudelle on, jos samaan aikaan nostamme työllisyysastetta ja lisäämme työikäisen väestön määrää. Tällä reseptillä kestävyysvajetta on mahdollista kuroa jopa vajaat kolme miljardia euroa. Vihreiden tavoite on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin, Harjanne linjasi. 

Harjanne nimesi vihreän työllisyystyökalupakin puheessaan KTK-pakettiksi, jossa K merkitsee koulutusta, T työperäistä sekä työhön johtavaa maahanmuuttoa ja toinen K kannustimia. 

Toisen asteen tutkintoa vaille jääminen tietää Harjanteen mukaan nykymaailmassa heikkoa työllistymisennustetta, ja jatkossa vielä huonompaa. 

– Siksi TE-palveluissa tutkinnottomat nuoret tulisi ohjata aina ensi sijassa koulutukseen ja selvästi suurempi osa ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta pitäisi kohdentaa toisen asteen tutkintoa vailla oleville. Oppisopimuskoulutusta tulisi lisätä tuntuvasti muun muassa asteittain alenevan palkkatuen avulla. Jatkuvan oppimisen tehostamiseksi tulisi ottaa käyttöön kohdennettu aikuiskoulutusetuus ja luoda tutkintoa lyhemmille koulutuksille oma rahoituskokonaisuus ja koulutussetelijärjestelmä. Ja kaiken tämä ohella tietysti perusasiat kuntoon varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta alkaen, Harjanne listasi. 

Harjanne huomautti, että työperäinen, työhön johtava maahanmuutto on käytännössä välttämättömyys, jollemme halua joutua näivettyvään kierteeseen.

– Työlupaprosessien sujuvoittaminen, työnhaun ja oleskelun mahdollistava työnhakuviisumi, perheenyhdistämisten tulorajojen puolittaminen, lähtömaakoulutus, saatavuusharkinnan poisto, automaattinen työnteko-oikeus kaikkien oleskelulupien yhteydessä ja oleskelulupa tutkinnon suorittamisesta tai työllistymisestä olisivat kaikki perusteltuja toimia, jotta kansainvälinen työvoima saadaan kunnolla avuksi täkäläiseen työvoimapulaan. Onnistunut kotoutuminen on tietysti välttämätöntä, jotta muuttoliike ei näy kerrostuneina työmarkkinoina ja yhteiskunnallisina railoina. Työ on tässäkin avuksi, ja siksi kotoutumiskoulutuksen pitäisi onnistua pääosin työnteon ohessa kotoutussopimuksen avulla, Harjanne sanoi. 

Kannustimia työntekoon on Harjanteen mukaan parannettava. 

– Ansioturvan tulisi kannustaa nykyistä ripeämpään työllistymiseen. Se on myös laajennettava yhdenvertaisesti kaikille – tämä on jo itsessään oikeudenmukaisuuskysymys, ja parantaisi 70 000 pienituloisen asemaa. Kotihoidontuki tulisi uudistaa kotihoitorahaksi, joka tarjoaisi perheille enemmän vapautta lastenhoidon järjestelyyn, mutta ei pitäisi niin tehokkaasti naisia poissa työelämästä. Varhaiskasvatus on tietysti tämän rinnalla oltava kunnossa. Yli 60-vuotiaiden työssä jaksamista ja jatkamista kannattaa tukea oikeudella lyhentää työaikaansa. Kustannustehokkaita kannustimia eläkeiän jo saavuttaneiden jatkamiseen työelämässä on selvitettävä ja otettava käyttöön. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työtekoa haittaavat kannustinloukut tulisi purkaa, ja tietysti myös torjua työkyvyttömyyttä mielenterveyspalveluita parantamalla, Harjanne linjasi. 

– Tällaisella kattavalla koulutusta, työperäistä maahanmuuttoa ja kannustimien parantamista yhdistävällä paletilla olisi mahdollista saada Suomeen jopa 150 000 uutta työllistä vuoteen 2030 mennessä. Yhdistettynä laajemmin uudistavaan otteeseen tämä linja tarjoaa valoisan näkymän Suomen talouden haasteiden selättämiseen. Samalla käsillä on koko talouden materiaalisen ja maankäytöllisen pohjan remontointi ilmaston ja luonnon kannalta kestäviin raameihin. Minusta tämä on aidosti innostava, toivoa luova visio, Harjanne totesi. 

Lue koko puhe linkistä:
https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/atte-harjanteen-puhe-puoluevaltuustossa-11-2-2023/