Vihreät - De Gröna

Vihreiden Atte Harjanne: Onnistunut puolustuspolitiikka on Suomen itsenäisyyden tärkeä takaaja

Jaa

Vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne piti eduskunnan täysistunnossa ryhmäpuheenvuoron tiistaina 7.12.2021 (osana puolustusselonteon mietinnön käsittelyä). Puheessaan Harjanne korosti, että Suomen itsenäisyyden tärkeä takaaja on onnistunut puolustuspolitiikka ja uskottava puolustus.

- Valmiuden ja puolustuskyvyn ylläpito muuttuvien uhkien maailmassa edellyttää puolustuksen riittävää resursointia. Pienen maan voimat eivät silti riitä mahdottomiin, ja rajallisista resursseista on saatava kaikki irti. Tämä edellyttää muun muassa saumatonta viranomaisyhteistyötä, tiiviitä kumppanuuksia yksityisen sektorin ja järjestökentän kanssa, asevelvollisten nykyistä joustavampaa käytettävyyttä valmiuteen ja virka-apuun ja kustannustehokkaita hankintoja. Uusi B2-palvelusluokka ja asevelvollisuuskomitean esittämät askeleet kohti sukupuolineutraalimpaa asevelvollisuutta ovat nekin perusteltuja, Harjanne totesi.

Harjanteen mukaan toimiva eurooppalainen puolustus on Suomen etu.

- On luontevaa, että Nato-yhteistyö jatkuu tiiviinä. EU-tasolla puolustusta rasittaa protektionistinen hankintakulttuuri: kuten valiokunta toteaa, paremmin toimivan yhteistyön ja markkinoiden avulla nykyisellä varojen käytöllä voitaisiin ylläpitää korkeampaa puolustuskykyä, tai vastaavasti saavuttaa nykyinen puolustuskyky pienemmin kustannuksin. Puolustusteollisuuteen liittyen viennillä on aina myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Mahdollisimman yhdenmukainen, unionin arvoja noudattava  ja ulko- ja turvallisuuspoliitiikkaa tukeva EU-tason sitova vientipolitiikka olisi siksi enemmän kuin tarpeen, Harjanne sanoi.

- Puolustusvaliokunnan yksimielinen lausunto on rohkaiseva muistutus siitä, että poliittisista erimielisyyksistämme huolimatta tässä talossa kyetään myös yhteistyöhön. Tästä on hyvä jatkaa työtä turvallisemman Suomen ja maailman eteen, Harjanne päätti puheensa.



Lue puhe kokonaisuudessaan:

On varsin sopiva sattuma, että käsittelemme puolustusselonteon mietintöä päivä itsenäisyyspäivän jälkeen. Itsenäinen, vapaa ja demokraattinen Suomi on yhteinen menestystarina, jota on syytä juhlia, ja jonka aikanaan vaatima hinta on syytä muistaa. Itsenäisyyden ja vapauden tärkeä takaaja on onnistunut puolustuspolitiikka ja uskottava puolustus.

Kaikki eivät yhteiskuntajärjestelmäämme ja arvojamme kunnioita, ja niitä vastaan käydään ja kyseenalaistetaan sekä ulkoa että sisältä: Viime viikolla kuulimme naapurista tukahduttavan etupiiriajattelun kaihoa ja opimme äärioikeistolaisen terrorin valmistelusta. Valko-Venäjän hallinto pyrkii horjuttamaan Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja toimintakykyä, Venäjä keskittää voimaa Ukrainan suuntaan. Muitakin huolestuttavia kehityskulkuja on.

Suomen sotilaallinen puolustus limittyykin osaksi laajempaa kehikkoa, jossa yhteiskuntaa on turvattava laaja-alaiselta vaikuttamiselta, moninaistuvilta uhkilta ja ymmärrettävä laajan ja kovan turvallisuuden selkeä yhteys.

Tästä näkökulmasta valtioneuvoston puolustusselonteko vastaa tarkoitustaan hyvin, ja yhdessä puolustusvaliokunnan mietinnön kanssa muodostaa selkeät puitteet puolustuspolitiikalle ja suuntaviivat puolustuksen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Kuten valiokunta toteaa, tässä selonteossa korostuvat erityisesti kansainvälisen yhteistyön entistä tarkempi kuvaus, maa-, ilma- ja merivoimaulottuvuuden täydentyminen kyberillä, avaruudella ja informaatiopuolustuksella sekä yleisesti teknologisen kehityksen merkitys. Puolustusratkaisu joukkojen jaon osalta päivittyy, kun joukot jaetaan jatkossa vain operativiisin ja paikallisjoukkoihin ja paikallispuolustusta vahvistetaan.

Valmiuden ja puolustuskyvyn ylläpito muuttuvien uhkien maailmassa edellyttää puolustuksen riittävää resursointia. Pienen maan voimat eivät silti riitä mahdottomiin, ja rajallisista resursseista on saatava kaikki irti. Tämä edellyttää muun muassa saumatonta viranomaisyhteistyötä, tiiviitä kumppanuuksia yksityisen sektorin ja järjestökentän kanssa, asevelvollisten nykyistä joustavampaa käytettävyyttä valmiuteen ja virka-apuun ja kustannustehokkaita hankintoja. Uusi B2-palvelusluokka ja asevelvollisuuskomitean esittämät askeleet kohti sukupuolineutraalimpaa asevelvollisuutta ovat nekin perusteltuja.

Kansainvälisen yhteistyön arvo korostuu sekin entistä enemmän. Avunantolainsäädäntöä käytettiin hiljattain ensimmäistä kertaa - vaikka Kabulissa oli kyse käytännössä enemmänkin omien viranomaisten tukemisesta, on selvää että tällaisen operaation onnistumisesta on kiittäminen paitsi ammattitaitoisia sotilaita, myös kansainvälisessä harjoittelussa hiotunutta yhteistyötä. Suomella on laaja verkosto tiiviitä kumppanuuksia ja käytännön valmius tiivistää yhteistyötä entisestään siinä määrin kuin poliittisesti haluamme. Nämä päätökset ovat pelkästään Suomen ja kumppanien käsissä, ulkopuolelta niitä ei sanella.

Toimiva eurooppalainen puolustus on Suomen etu. Nyt se nojaa pitkälti Natoon, ja onkin luontevaa, että Nato-yhteistyö jatkuu tiiviinä. EU-tasolla puolustusta rasittaa protektionistinen hankintakulttuuri: kuten valiokunta toteaa, paremmin toimivan yhteistyön ja markkinoiden avulla nykyisellä varojen käytöllä voitaisiin ylläpitää korkeampaa puolustuskykyä, tai vastaavasti saavuttaa nykyinen puolustuskyky pienemmin kustannuksin. Puolustusteollisuuteen liittyen viennillä on aina myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Mahdollisimman yhdenmukainen, unionin arvoja noudattava  ja ulko- ja turvallisuuspoliitiikkaa tukeva EU-tason sitova vientipolitiikka olisi siksi enemmän kuin tarpeen.

Koronapandemia on herättänyt huoltovarmuuden merkitykseen. Huoltovarmuudesta on huolehdittava, ja samalla tiedostettava että teknologinen kehitys ja talouden muutokset muuttavat myös huoltovarmuuden edellytyksiä. Irroittautuminen fossiilienergiariippuvuudesta tukee samaan aikaan ilmastopolitiikkaa ja energiaomavaraisuutta.

HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden myötä Suomen puolustusmenot harppaavat väliaikaisesti. Nämä ovat perusteltuja hankintoja, jotka tukevat Suomen puolustuskykyä vuosikymmeniksi. Rautaa ja softaa ostaessa on silti muistettava, että puolustuskyvyn uskottavuuden luo lopulta se porukka, joka hävittäjän puikoissa, näppäimistön ääressä ja kertausharjoituksissa on. Korkean maanpuolustustahdon edellytys on eheä yhteiskunta. 

Puolustusvaliokunnan yksimielinen lausunto on rohkaiseva muistutus siitä, että poliittisista erimielisyyksistämme huolimatta tässä talossa kyetään myös yhteistyöhön. Tästä on hyvä jatkaa työtä turvallisemman Suomen ja maailman eteen.

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Vihreät - De Gröna
Vihreät - De Gröna
Mannerheimintie 15b A, 4 krs
00260 Helsinki

09 5860 4160, viestinta@vihreat.fihttps://www.vihreat.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vihreät - De Gröna

Emma Kari: On selvitettävä, tarvitaanko Suomeen luontolaki ja luonnonsuojelun rahoitukselle tietty osuus bruttokansantuotteesta15.12.2021 14:29:42 EET | Tiedote

– Juuri nyt on tärkeää saada pitkään valmisteltu luonnonsuojelulaki maaliin, joka monilta osin parantaa nykyistä luonnonsuojelun tasoamme. Samalla on syytä pohtia, tarvitaanko Suomeen luonto- tai biodiversiteettilakia. Se voisi olla luonteeltaan ilmastolain kaltainen laki, joka kokoaisi yhteen tavoitteemme ja keinomme luontokadon pysäyttämiseksi Suomessa, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari tänään pidetyssä metsäluonnon tilaa kästtelevässä infotilaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme