– Esitin kokouksessa käsittelyn jatkamista, mutta valitettavasti hävisimme äänestyksen äänin 9-7. Lain kaatuminen on musertava pettymys, sillä saamelaiskäräjälain uudistaminen on ollut Sanna Marinin hallituksen yksi tärkeimmistä ihmisoikeuslupauksista. Saamelaiset petettiin, Forsgrén jyrähtää. 

Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta sai työnsä päätökseen 9.6.2021, minkä jälkeen laki jumittui yli vuodeksi poliittiseen prosessiin keskustan vastustuksesta. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle vasta 17.11.2022. Erityisesti keskustan edustajat ovat vastustaneet lakiesitystä voimakkaasti.

– Hallituksen esitys olisi suojellut saamelaisten ihmisoikeuksia, joista Suomi on saanut YK:n ihmisoikeuselimiltä useita huomautuksia, Forsgrén muistuttaa. 

Suomi on saanut useita huomautuksia YK:n ihmisoikeuskomitealta ja YK:n rotusyrjintäkomitealta siitä, että Suomen on korjattava saamelaiskäräjälaki saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.

– Kaikki keskeiset valtiosääntöasiantuntijat ja ihmisoikeustoimijat antoivat tukensa esitykselle valiokuntakuulemisissa. Tämän vuoksi puolustimme sdp:n, rkp:n ja vasemmistoliiton kanssa hallituksen esitystä saamelaiskäräjälaista. Me vihreät teimme kaikkemme, jotta hallituksen esitys saataisiin maaliin. Olisimme olleet valmiita käsittelemään lakia myös vaalitauon aikana. Ajan loppuminen on tekosyy, Forsgrén painottaa. 

On yleisesti tiedossa, että keskusta on viivyttänyt lakia neliraajajarrutuksella. Pääministeri Marin olisi voinut viheltää keskustan pelin poikki jo aiemmin.

– Ihmisoikeudet eivät toteudu antamalla tyhjiä lupauksia tai ylistäviä juhlapuheita. Niiden toteuttaminen vaatii aina oikeita tekoja ja sorrettujen puolelle asettumista, Forsgrén sanoo.