Vihreiden Tiina Elo: Tarvitsemme hiilinielujen pelastusohjelman

- Venäjän hyökkäyssodan myötä ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut myös vakava turvallisuuspoliittinen kysymys. Energian ja ruoan hintojen noustessa ja inflaation laukatessa on entistäkin tärkeämpää huolehtia siitä, että vihreä siirtymä ja fossiilisista irtautuminen toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, Elo sanoi.

Elon mukaan uudessa ilmastolaissa hallitus sitoutuu tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisen pian sen jälkeen.

- Nyt käsittelyssä oleva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on keskeinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Suunnitelmaan on koottu ne toimet, joilla puolitamme taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä, Elo totesi.

Elon mukaan ilmastokriisiä torjutaan vähentämällä päästöjä ja kasvattamalla hiilinieluja. Tuore ennakkotieto Suomen hiilinielun muuttumisesta päästölähteeksi on hälyttävä.

- Tarvitsemme ilmastopaneelinkin peräänkuuluttaman hiilinielujen pelastusohjelman. Vaikka olemme onnistuneet vähentämään päästöjä monilla sektoreilla, vaarantaa hiilinielujen romahtaminen kriittisesti polkumme hiilineutraaliuteen. Suojelemalla metsiämme kasvatamme hiilinielua ja vahvistamme luonnon monimuotoisuutta, Elo sanoi.

Puhe kokonaisuudessaan:

“Päästövähennystoimia on kiihdytettävä jo seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi olisi mahdollista saavuttaa.”

Näin toteaa hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC huhtikuun alussa julkaisemassaan raportissa. 

Raportin mukaan valtioiden tähän mennessä ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät ole riittäviä ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi kriittiseen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.

Tämä on tosiasia, jonka edessä olemme. Tosiasia, joka saa meidät ponnistelemaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta. 

Venäjän hyökkäyssodan myötä ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut myös vakava turvallisuuspoliittinen kysymys. 

Energian ja ruoan hintojen noustessa ja inflaation laukatessa on entistäkin tärkeämpää huolehtia siitä, että vihreä siirtymä ja fossiilisista irtautuminen toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Uudessa ilmastolaissa sitoudumme tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisen pian sen jälkeen.

Nyt käsittelyssä oleva Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on keskeinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 

Suunnitelmaan on koottu ne toimet, joilla puolitamme taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakosektoriin kuuluvat rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jätehuolto ja teollisuudessa käytettävät F-kaasut.

Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde. On selvää, että eri puolilla Suomea tarvitsemme erilaisia ratkaisuja. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa liikenteen päästöjä vähennetään kannustimin ja tukitoimin. 

Jos nämä keinot eivät riitä, on keinovalikoimaan otettava myös tiukempaa ohjausta. Joko kansallinen tai EU:n laajuinen liikenteen päästökauppa olisi tähän tutkitusti tehokas väline. 

Myös yritykset ovat viime vuosina ottaneet ilmastopolitiikan vakavasti. Yhä useampi yritys tavoittelee hiilineutraaliutta omassa toiminnassaan. 

Tässä piilee valtava potentiaali liiketoiminnan kasvattamiseen ja kestävien menestystarinoiden synnyttämiseen.

Talouden ja teollisuuden vihreä siirtymä on jo valtavirtaa Euroopassa. Suomen kannattaa olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa ja vahvistamassa EU:n yhteisiä ilmastopolitiikkaa ja toimia vihreiden investointien vauhdittamiseksi.

Nyt käsittelyssä oleva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on osa laajaa ilmastotoimien kokonaisuutta. 

Ilmastokriisiä torjutaan vähentämällä päästöjä ja kasvattamalla hiilinieljua. Tuore ennakkotieto Suomen hiilinielun muuttumisesta päästölähteeksi on hälyttävä. 

Metsiemme hiilinielut ovat romahtaneet, koska metsiä hakataan liikaa ja liian nuorena samaan aikaan kun puuston kasvu on hidastunut.

Vaikka olemme onnistuneet vähentämään päästöjä monilla sektoreilla, vaarantaa hiilinielujen romahtaminen kriittisesti polkumme hiilineutraaliuteen. 

Tarvitsemme ilmastopaneelinkin peräänkuuluttaman hiilinielujen pelastusohjelman, jossa määritellään riittävät toimet metsien ja maaperän nettonielujen vahvistamiseksi.  

Metsien ja maaperän hiilinieluihin kiteytyy myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja luontokadon pysäyttämisen tiivis kytkeytyminen toisiinsa. 

Suojelemalla metsiämme kasvatamme hiilinielua ja vahvistamme luonnon monimuotoisuutta.

Sosiaalinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä päästövähennystoimien toteuttamisessa. On tärkeää, että kansalaisia on osallistettu ja kuultu aktiivisesti ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa reilua vihreää siirtymää vahvistavia toimia ovat muun muassa avustukset öljylämmityksestä luopumiseen, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamistuet. 

Lisäksi valmistelussa on lainatakausmalli kotien puhtaille hankinnoille. Tämä on lähtenyt vihreiden aloitteesta.

Tällä viikolla Nuorten Tiedeakatemia vaati Suomen hallitusta ryhtymään poikkeuksellisiin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. 

Vihreät pitää välttämättömänä, että ilmastotoimet vastaavat ilmastolain sitoumusta hiilineutraaliudesta 2035. Jos tähän mennessä päätetyt toimet eivät tähän yllä, on ripeästi päätettävä lisätoimista.

Vihreä eduskuntaryhmä tukee keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman hyväksymistä ja koko suomalaisen yhteiskunnan ponnisteluja ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi.