Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Vihreiden tuotteiden maailmanmarkkinat kasvavat – Suomella kaikki mahdollisuudet hypätä kehityksen kyytiin

Jaa
Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien vihreiden tuotteiden markkinat maailmalla kasvavat, myös tulevaisuudessa. Tärkein vientialue vihreille tuotteille on EU. Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on vain puoli prosenttia, mutta Suomella on kaikki edellytykset saada osuutensa vihreästä kasvusta, kun globaalit ilmastonmuutoksen torjuntatoimet alkavat tehota. Tuoreen tutkimuksen mukaan vihreiden teknologioiden sitaatteja kerääviä patentteja on Suomessa Saksaa ja Tanskaa vähemmän, mutta vihreät t&k-panostukset ovat olleet verrokkimaita korkeammalla tasolla.
Valtaosa Suomen vihreistä tuotteista liittyy metalliteollisuuden tuotantoon, kuten tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen, sanoo hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Valtaosa Suomen vihreistä tuotteista liittyy metalliteollisuuden tuotantoon, kuten tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen, sanoo hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Suoriin päästövähennyksiin ja energian säästötoimiin liittyvät niin kutsutut vihreät tuotteet tähtäävät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Vihreiden tuotteiden osuus maailmankaupasta onkin kasvanut vuosien 1996–2019 aikana, ja oletettavasti kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa, kun merkittävä osa maista on sitoutunut erilaisiin hiilineutraalisuustavoitteisiin.

Suoriin päästövähennyksiin liittyvien tuotteiden osuus maailmankaupasta oli 1,8 prosenttia vuonna 2019. Laajemmin ilmastotoimiin kytkeytyvien energian ja resurssien säästötoimiin liittyvän tuoteryhmän osuus oli liki 5 prosenttia. Tämä ilmenee tuoreesta Vihreät toimet – ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:22) - tutkimuksesta, jonka toteuttivat keväällä Etla, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki.

Selvästi tärkein vihreiden tuotteiden vientialue on EU, jonka osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on 35 prosenttia. EU:n jälkeen tärkeimmät vientimaat ovat Kiina, Yhdysvallat ja Japani.

Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on vain noin puoli prosenttia, vaikka Suomen vienti on ajan myötä kasvanut. Valtaosa Suomen vihreistä tuotteista liittyy metalliteollisuuden tuotantoon, kuten tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen. Näiden vientituotteiden työllisyyspotentiaali ei ole erityisen merkittävä. Vihreiden tuotteiden markkinat ovat kuitenkin murrostilassa, eli aiempi kehitys voi antaa tulevasta liiankin pessimistisen kuvan, pohtii tutkimushankkeesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

– Esimerkiksi hankkeessa tehdyissä yrityshaastatteluissa uskottiin voimakkaasti, että ilmastonmuutoksessa ollaan vedenjakajalla. Globaaleissa torjuntatoimissa on nyt ensimmäistä kertaa voimaa, ja Suomella on hyvä mahdollisuus saada osuutensa vihreästä kasvusta. Lisäksi Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite herättää maailmalla kiinnostusta. Suomesta olisikin luotava uskottava brändi ilmasto- ja ympäristöteknologian osaajana, painottaa Tero Kuusi.

Ympäristöliiketoimintatilastoissa palvelujen osalta Suomen osuus EU-maiden viennistä on kahdeksan prosenttia eli selvästi enemmän kuin tuotteiden viennissä. Tässä voi myös piillä Suomelle upea mahdollisuus, Kuusi vinkkaa.

”Olennaisinta on luoda tehoa Suomen innovaatiojärjestelmään”

Tutkimuksessa havaittiin, että vienti- ja tuontimaiden yhteinen kireä sääntely johtaa samalla yhteisten markkinoiden kehittymiseen. Tärkeimmät kohdemarkkinat vihreille tuotteille löytyvät samoista maista, jotka ovat myös vihreiden tuotteiden tärkeimpiä viejiä. Vihreissä tuotteissa käydään siis huomattavaa ristikkäiskauppaa – ja tässäkin kehityksen kärjessä on EU. Tutkijoiden mukaan maiden välinen yhteistyö, yhteinen sääntely sekä toimivat innovaatiojärjestelmät ovat avainasemassa vihreiden tuotteiden markkinoiden kehittymiselle.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien laadukkaiden patenttien määrä lisää vihreiden tuotteiden osuutta maan viennistä ja kasvattaa näin tuotannon suhteellista kilpailukykyä. Pelkät t&k-panostukset tai patenttihakemusten määrät eivät kuitenkaan lisää kilpailukykyä, jos julkiset tuet samalla ylläpitävät vanhoja tuotantorakenteita.

– Suomen vihreiden teknologioiden patenttisitaattien lukumäärä on ollut hieman vähäisempää verrattuna esimerkiksi Saksaan ja Tanskaan, mutta toisaalta olemme pysyneet patenteissa kuitenkin hyvällä kansainvälisellä tasolla. Vihreät t&k-panostukset ovat Suomessa sen sijaan olleet korkeammalla tasolla kuin verrokkimaissa. Kaikkein olennaisinta on luoda tehoa innovaatiojärjestelmään, Etlan Tero Kuusi painottaa.

 

Julkaisu (13.4.2021) on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Valtaosa Suomen vihreistä tuotteista liittyy metalliteollisuuden tuotantoon, kuten tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen, sanoo hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Valtaosa Suomen vihreistä tuotteista liittyy metalliteollisuuden tuotantoon, kuten tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen, sanoo hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen haavoittuvuuksista luvassa uutta tietoa – laaja geopolitiikan tutkimushanke Etlaan18.3.2024 08:48:51 EET | Tiedote

Etlassa käynnistyy tänä keväänä laaja geopolitiikan tutkimushanke, jonka tavoitteena on hyödyttää päätöksentekijöitä toimintaympäristön muutoksiin ja geopolitiikkaan liittyvissä ratkaisuissa. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa Suomen haavoittuvuuksista, arvoketjujen muutoksista ja globaaleista muutostrendeistä. Tuloksia tutkimushankkeesta on odotettavissa vuonna 2025.

Etla: Yhä harvempi yritys joutuu sellaiseen kriisiin, että joutuu kokonaan lopettamaan11.3.2024 00:01:00 EET | Tiedote

Yhä harvempi yritys Suomessa joutuu sellaiseen kriisiin, että joutuu lopettamaan kokonaan toimintansa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskimäärin vain 3,5 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä lopettaa vuosittain toimintansa. Lopettaneiden osuus vaihtelee vuosittain, mutta trendinä lopettaneiden osuus on laskenut koko 2000-luvun. Suomalaisyritysten parempi iskunkestävyys on yhteydessä yrityksen innovatiivisuuteen, vakavaraisuuteen, hyvään koronmaksukykyyn sekä ulkomaankauppaan.

Etla: Suomi on Ruotsiin verrattuna surkimus aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa ja niiden hyödyntämisessä27.2.2024 00:01:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi ei tunnista riittävästi ns. aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä. Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Ruotsi näyttää myös saavan merkittävästi Suomea enemmän irti innovaatioista, joiden vaikutus on peräti 17-kertainen verrattuna Suomen lähellä nollaa olevaan vaikutukseen.

Etla: Suomi vahvasti kolmen kärjessä Maailman talousfoorumin uudessa vertailussa14.2.2024 09:33:45 EET | Tiedote

Suomi sijoittuu kolmen kärkeen yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa Maailman talousfoorumin (WEF) tuoreessa, talouskasvun edellytyksiä ja näkymiä mittaavassa vertailussa, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-erikoisartikkelista. Suomen heikkous on kuitenkin raportin mukaan innovatiivisuus, jossa Suomen sijoitus oli vasta kymmenes. Takamatkaa kertyy esimerkiksi korkean teknologian osuudessa tehdasteollisuudessa sekä ICT-pääomassa. Innovatiivisuudessa Suomi jää selvästi jälkeen myös Ruotsista ja Sveitsistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye