Viidennes suomalaisista aikuisista kärsii elämänsä aikana atooppisesta ihottumasta
Aikuisiän atooppisen ihottuman esiintyvyys on Suomessa maailman korkeimpia, ja se on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, toteaa aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski.
– Atooppisen ihottuman elämänaikainen esiintyvyys oli yli 30-vuotiailla suomalaisilla 22 prosenttia, ja kymmenen prosenttia heistä oli kärsinyt aktiivisesta atooppisesta ihottumasta viimeisen vuoden aikana.
Atooppiselle ihottumalle tyypillistä on ihon läpäisyesteen heikentynyt toiminta sekä ihon atooppinen tulehdus, inflammaatio. Filaggriini on yksi tärkeimmistä ihon läpäisyesteen proteiineista, ja mutaatiot sitä koodaavassa geenissä ovat tärkein atooppiselle ihottumalle altistava tekijä useimmissa väestöissä. Ympäristötekijöillä sekä geenien ja ympäristön vuorovaikutuksella on kuitenkin myös tärkeä merkitys.
Atooppisen ihottuman taudinkuva vaihtelee iästä riippuen. Aikuisiällä siihen liittyy usein silmäoireita, joiden hoitona käytetään usein pimekrolimuusi- ja takrolimuusivoiteita. Aikuisiän atooppista ihottumaa on kuitenkin tutkittu varsin vähän.
Kiiski tutki väitöstyössään filaggriinigeenin mutaatioiden vaikutusta atooppisen ihottuman riskiin suomalaisilla ja selvitti, ennustavatko nämä mutaatiot sekä atoopikoilla usein koholla oleva kokonais-IgE (immunoglobuliini E) pitkäaikaishoitovastetta. Lisäksi hän keräsi tietoa pimekrolimuusin ja takrolimuusin silmäturvallisuudesta, selvitti atooppisen ihottuman esiintyvyyttä suomalaisilla aikuisilla ja arvioi ympäristötekijöiden ja elämäntapojen vaikutusta ihottumariskiin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveys 2000 -väestötutkimuksen aineistoa, joka käsitti 8 028 yli 30-vuotiasta suomalaista, sekä 501 ihoatoopikon ja 338 silmäatoopikon aineistoja HUS:n Iho- ja allergiasairaalasta.
– Tutkimustulosten mukaan filaggriinimutaatiot lisäävät atooppisen ihottuman riskiä myös suomalaisessa väestössä. Lisäksi ne suurentavat ihottumapotilaiden astmariskiä, Kiiski kertoo.
Pitkäaikaishoitotuloksiin mutaatioilla ei ollut vaikutusta, mutta korkea kokonais-IgE oli yhteydessä huonompaan pitkäaikaisennusteeseen.
Tupakointi ja naissukupuoli olivat yhteydessä kohonneeseen ihottumariskiin 30 - 50-vuotiailla, ja myös ex-tupakoijilla atooppinen ihottuma vaikutti olevan keskimääräistä yleisempää. Ihottumariskiä suurensi myös vanhempien korkea koulutustaso. Sen sijaan ylipaino, D-vitamiinitasot, elinympäristö, sisarusten lukumäärä, alkoholin käyttö ja liikuntatottumukset eivät vaikuttaneet riskiin.
Takrolimuusi ja pimekrolimuusi osoittautuivat turvallisiksi atooppisia silmäoireita sairastavien hoidossa; pitkäaikaishaittoja ei havaittu. Takrolimuusin siedettävyys ja teho vaikuttivat pimekrolimuusia paremmilta.
LL, ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski väittelee 25.5.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Adulthood atopic dermatitis - Focus on the skin barrier, epidemiology, and long-term outcome" (Aikuisiän atooppinen ihottuma). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Iho- ja allergiasairaala, luentosali, Meilahdentie 2, 00250 Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Diamant Thaçi, University of Lübeck, ja kustoksena on professori Annamari Ranki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235247
Väittelijän yhteystiedot: ville.kiiski@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme