Viikin pelloilla tehdään huippuluokan mittauksia maatalouden ilmastovaikutuksista
Viikin pelloilla tullaan tutkimaan, miten nurmi, ja myös vilja, sitoo hiiltä ja miten sääolot ja nurmen käytön toimenpiteet kuten niitto, laidunnus, mahdollinen lannoitus tai viljeltävät nurmilajit vaikuttavat hiilen sidontaan ja samalla kaikkien kasvihuonekaasujen vaihtoon.
Huipputason mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti kaikkien kolmen kasvihuonekaasun – hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin – päästöjä ja nieluja. Kasvihuonekaasujen vaihdon kautta saadaan selville, milloin nurmi sitoo hiiltä, ja kuinka paljon nurmi tai maaperä päästää dityppioksidia, ja miten esimerkiksi laiduntavat lehmät vaikuttavat nurmen metaanitaseeseen.
Asema otettiin käyttöön perjantaina 24.9. kutsuvieraiden seurassa. Aseman perustamista on rahoitettu Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n, Weisell-säätiön ja Suomen Akatemian tuella.
Asemalla tutkimusta johtaa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maaperä- ja ympäristötieteen professori Mari Pihlatie.
Pihlatie kertoo, että aseman avulla voidaan myös tutkia sääolojen vaikutuksia hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen päästöihin ja sitä kautta selvittää miten ilmastonmuutoksen muuttuvat ilmasto-olot vaikuttavat maatalouden hiilen sidontaan ja muihin kasvihuonekaasupäästöihin.
Ensimmäinen yritysyhteistyöhanke, jossa hyödynnetään aseman tuottamaa tietoa, on käynnistetty Valion kanssa Vaikuttavuussäätiön rahoituksella. Hankkeessa keskitytään nurmiviljelyn dityppioksidipäästöihin.
Maailmanlaajuinen mittausasemien verkosto
Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations eli SMEAR on mittausasema, jolla mitataan ekosysteemien ja ilmaston välisiä ainevirtoja ja kasvihuonekaasujen vaihtoa. Helsingin yliopistolla on asemia jo Hyytiälässä, Värriössä, Kuopion Puijolla, Helsingissä Kumpulan kampuksella ja Pekingissä Kiinassa.
SMEAR-Agri on ensimmäinen peltomaalle perustettu asema. Se mahdollistaa jatkuvatoimiset ja ympärivuotiset mittaukset maatalousmaan ilmastovaikutuksista. Pitkäjänteisellä tutkimustyöllä saadaan tietoa vuosien välisestä vaihtelusta, sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen vaihtoon sekä ravinteiden ja hiilen virroista veden mukana. Samalla voidaan tutkia viljelytoimenpiteiden ja sään yhteisvaikutuksia ilmasto- ja vesistökysymyksiin.
Mittausasema on aivan Itämeren äärellä, joten sillä voidaan tutkia myös valumavesien (pintavalunta ja salaojat) mukana kulkeutuvan hiilen ja ravinteiden määrää ja myös maatalouden vesistövaikutuksia.
– Valumavesien mukana kulkeutuvat hiiliyhdisteet jäävät usein tutkimatta, joten asemalla huomioidaan sekä ilman että vesien mukana kulkeutuvat hiilivirrat, ravinteet ja kasvihuonekaasut, Pihlatie kuvailee.
Asema myös mahdollistaa erilaisten ns. ilmastoystävällisten maatalouskäytäntöjen tai toimenpiteiden testauksen, niiden vaikutusten mittaamisen ja tuottaa tietoa sitä kautta päätöksenteon tueksi.
Periaatteena avoin data
Jatkuvatoiminen data prosessoidaan ja tarjotaan tutkijoiden ja päättäjien käyttöön. Mittausaineistosta lasketaan hiilen sidonnan ja kasvihuonekaasujen vaihdon vuositaseita. Tämän kautta pystytään arvioimaan nurmenviljelyn kokonaisvaikutus ilmastoon vuositasolla, kasvukauden aikana ja talvella. Tulokset toimivat päätöksenteon tukena, auttavat pienentämään epävarmuuksia ja auttavat päättäjiä suuntaamaan tukitoimia ilmastoystävällisiin käytäntöihin.
Data on myös yliopiston opiskelijoiden käytettävissä ja asema tukee siten yliopisto-opetusta, ja kasvattaa tulevia tutkijoita ja päätöksentekijöitä. Asemalla on avoimet ovet vieraileville tutkijoille, se toimii tutkimushankkeiden perustana ja sitä voidaan käyttää koulutuksissa, yliopiston viestinnässä ja kansalaisten osallistamisessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari Pihlatie ,puh. +358 50 460 2748, mari.pihlatie@helsinki.fi
twitter @MariPihlatie
Kuvat
Linkit
- Lahjoitusvaroja peltojen kasvihuonekaasujen vaihdon mittausasemaan Viikkiin
- Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
- Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Facebookissa
- SMEAR-asemaverkosto
- Tutkimus auttaa peltojen muuttamisessa hiilinieluiksi
- Weisell-säätiö tukee luonnon hiilinielujen ja monimuotoisuuden tutkimusta
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme