Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Viileä kevät näkyy pesimälinnustossa

Jaa

Eteläisiä laululintuja on havaittu tämän kevään laskennoissa normaalia vähemmän ja pohjoisia lajeja hieman runsaammin aiempiin vuosiin verrattuna.

Suomen metsäkanalintukannat ovat olleet jo muutaman vuoden pohjalukemissa. Kuluva kevät jatkaa samaa linjaa. Erityisen huonosti vaikuttaa menevän riekolla (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Suomen metsäkanalintukannat ovat olleet jo muutaman vuoden pohjalukemissa. Kuluva kevät jatkaa samaa linjaa. Erityisen huonosti vaikuttaa menevän riekolla (kuva: Aleksi Lehikoinen)

Loppukevään ja alkukesän viileys on jättänyt jälkensä tämän vuoden pesimälinnustoon. Joitakin eteläisiä laululintuja, kuten satakieliä, lehto- ja pensaskerttuja sekä haara- ja räystäspääskyjä, havaittiin kesäkuun lintulaskennoissa viidennes vähemmän kuin edellisenä kolmena vuotena. Osa yksilöistä on saattanut jäädä kylmän kevään takia pesimään Suomen eteläpuolelle.

– Vaikka joitain lajeja havaittiin tavanomaista vähemmän, niin mistään dramaattisesta lintukadosta ei ole kysymys. Valtaosalla lajeista määrät olivat laskennoissa normaaleja, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Sulamisvedet auttavat kahlaajaa

Kylmät säät ovat todennäköisesti lisänneet joidenkin pohjoisten lajien pesimämääriä Suomessa. Muun muassa soilla pesiviä kahlaajia sekä urpiaisia, järripeippoja ja sinirintoja havaittiin laskennoissa normaalia runsaammin. Kahlaajat ovat saattaneet hyötyä myöhäisen lumen sulamisen myötä vetisemmistä soista.

– Osa normaalivuosina Norjan ja Venäjän puolella pesivistä urpiaisista ja järripeipoista lienee tänä vuonna päättänyt jäädä pesimään Suomeen säiden viileyden takia, Lehikoinen pohtii.

Pitempään harvinaistuneita varpusia ja viherpeippoja havaittiin laskennoissa myös ilahduttavasti edellisvuosia runsaammin. Viherpeippomäärät romahtivat vuoden 2008 jälkeen lajilla todetun loisepidemian takia. Tämän kesän laskennat antavat uskoa, että pahin aallonpohja olisi takana.

Riekkokanta jatkaa laskuaan

Metsäkanalintujen määrät olivat laskennoissa parin viimevuoden lukemissa lukuun ottamatta riekkoa, jota havaittiin tavanomaista vähemmän. Kaikkien pohjoisten laskentapaikkojen tietoja ei ole kuitenkaan vielä palautettu, joten tulokset tarkentuvat kesän aikana.

– Vapaaehtoisten lintulaskijoiden panos on linnuston tilan seurannassa äärimmäisen tärkeä, kiittelee Lehikoinen.

Tiedot perustuvat Luomuksen yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa koordinoimiin ja vapaaehtoisten lintuharrastajien toteuttamiin valtakunnallisiin linjalaskentoihin.

Lisätietoja:

Luomuksen lintulaskenta-sivut

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, 045-1375732

Tutkijatohtori Päivi Sirkiä, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, 050-5951782

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi, 0400-749786

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomen metsäkanalintukannat ovat olleet jo muutaman vuoden pohjalukemissa. Kuluva kevät jatkaa samaa linjaa. Erityisen huonosti vaikuttaa menevän riekolla (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Suomen metsäkanalintukannat ovat olleet jo muutaman vuoden pohjalukemissa. Kuluva kevät jatkaa samaa linjaa. Erityisen huonosti vaikuttaa menevän riekolla (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Två forskarteam delar på vinsten i idétävlingen Helsinki Challenge24.11.2017 20:05Tiedote

iCombine och HeatStock har utsetts till vinnare i idétävlingen Helsinki Challenge. Teamen får 187 500 euro för att förverkliga sina idéer. iCombine utvecklar en databas för läkare, där de kan leta efter den bästa möjliga individualiserade läkemedelskombinationen för cancerpatienter. HeatStock har uppfunnit ett nytt slags kompositmaterial som kan användas till långvarig lagring och kontrollerad frigöring av värmeenergi. Tack vare materialet kan värme som lagrats under sommaren användas under vintern.

The prize of Helsinki Challenge idea competition was divided between two teams24.11.2017 20:04Tiedote

Teams iCombine and HeatStock were chosen as the winners of the science-based idea competition Helsinki Challenge and both will receive a prize of 187 500 euros. Team iCombine is working on a database which will enable doctors to easily search for the best possible personalised treatment for each cancer patient. Team HeatStock has developed a new kind of composite material which will allow for the long-term storage and controlled release of heat energy.

Helsinki Challenge –ideakilpailun voitto jakautui kahden tutkijatiimin kesken24.11.2017 20:04Tiedote

Tiedepohjaisen ideakilpailun Helsinki Challengen voittajaksi valittiin tiimit iCombine ja Heatstock, jotka molemmat saavat 187 500 euroa ratkaisunsa toteuttamiseen. Tiimi iCombine kehittää tietokantaa, jonka avulla lääkärit voivat helposti etsiä parasta mahdollista yksilöityä lääkeyhdistelmää syöpäpotilaille. Tiimi HeatStock on keksinyt uudenlaisen komposiittimateriaalin, jonka avulla voidaan varastoida lämpöenergiaa pitkiksi ajoiksi ja vapauttaa sitä hallitusti.

Lääketutka-palvelu luotaa suo­ma­lais­ten ko­ke­muk­sia lääkkeistä23.11.2017 10:34Tiedote

Yhteisöpalvelu Suomi24:n massiivinen keskusteludata on avainasemassa Helsingin yliopiston Citizen Mindscapes -tutkimushankkeessa, jossa perehdytään suomalaisten verkkokeskusteluihin lääkkeistä. Tutkimushankkeen, teknologiayritys Futuricen ja Aller Median yhteistyönä syntynyt Lääketutka-työkalu tarjoaa helppokäyttöisen tavan tutkia ainutlaatuista keskusteludataa, joka perustuu suomalaisten omakohtaisiin kokemuksiin lääkkeiden käytöstä. Uuteen palveluun voi tutustua osoitteessa www.laaketutka.fi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme