Luonnonvarakeskus

Viime syksynä metsäkanalinnuista pieni saalis

Jaa

Viime vuonna metsästäjät saivat hieman vähemmän pienriistasaalista kuin edellisvuonna. Etenkin metsäkanalintuja saatiin saaliksi huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Teerisaaliin määrä putosi melkein puoleen ja metsoja saatiin saaliiksi kolmannes edellisvuoden määrästä.

Metsäkanalintukannat ovat usean vuoden ajan olleet pitkäaikaiskeskiarvoja pienemmät ja metsästystä on rajoitettu. Useat metsästäjät ovat riistanhoidollisista syistä myös tahallaan jättäneet verottamatta kantaa. Ainakaan 20 vuoteen metsäkanalintusaalis ei ole ollut niin pieni kuin viime vuonna.

Vesilintusaaliskin pieni

Vesilintujakin pyydettiin edellisvuotta vähemmän ja vähiten 20 vuoteen, mutta muutos on suhteellisesti pienempi kuin metsäkanalinnuilla. Sinisorsa on ylivoimaisesti pyydetyin vesilintumme. Seuraavaksi eniten pyydetään taveja. Keskimääräinen sorsa- tai tavisaalis oli viime vuonna neljä lintua saalista saanutta metsästäjää kohti.

Supikoiria saaliiksi ennätysmäärä viime vuonna

Pienpetoja saatiin viime vuonna saaliiksi enemmän kuin edellisinä vuosina. Erityisesti Suomeen tulleita vieraslajeja, supikoiria ja minkkejä, pyydettiin runsaasti. Ainostaan sepelkyyhkyjä saatiin saaliiksi enemmän kuin supikoiria, molempia arviolta runsas 200 000 yksilöä. Supikoirat ovat viime vuosikymmenien aikana tulleet Suomeen itärajan takaa, mutta ovat alun perin kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Minkki taasen on pohjoisamerikkalainen tarhakarkuri, joka on hyvin sopeutunut Suomen luontoon. Minkkejä saatiin viime vuonna saaliiksi yhtä paljon kuin kettuja, arviolta noin 50 000 yksilöä.

Vielä 1990-luvulla metsäjänis oli yleisin saaliseläin Suomessa. Kanta pieneni nopeasti vuosituhannen vaihteeseen mennessä ja saalismäärät pienenivät. Viime vuoden saalismäärä oli enää noin neljännes 90-luvun suurimmista saalismääristä.

Yhä harvempi metsästyskortin haltija metsästää

Kaiken kaikkiaan noin 200 000 metsästäjää kävi viime vuonna metsällä, mikä on noin kaksi kolmasosaa riistanhoitomaksun maksaneista. Suurin osa heistä metsästi pienriistaa ja runsas puolet hirvieläimiä. Metsällä käyneiden määrä on vähentynyt vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana.

Metsästyspäiviä kertyi miltei kolme ja puoli miljoonaa viime vuonna. Aseella metsästäminen hieman väheni, mutta passiivisilla pyydyksillä metsästettiin hieman useampana päivänä kun edellisenä vuonna. Tämä selittyy muun muassa sillä, että supikoiria ja minkkejä pyydetään usein loukuilla.

Lue lisää:
Metsästys ja pienriistasaalis 2016

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Leena Forsman, Luke, puh. 029 532 7228, etunimi.sukunimi@luke.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Valtakunnan metsien inventointi: VMI:stä saadaan lähes reaaliaikaista tietoa metsätuhojen esiintymisestä15.11.2017 09:18Tiedote

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014–2018) neljäs maastotyökausi on päättynyt. Aineistosta on laskettavissa tilastotietoa Suomen metsien ja maankäytön muutoksista vasta ensi keväänä, mutta esimerkiksi tuhohavaintoja voidaan tarkastella jo maastokauden aikana karttamuotoisina tulosteina. Uusimmat tulokset kertovat muun muassa sen, että uusia versosurmatuhoja tavattiin pääasiassa Itä-Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme