Jyväskylän yliopisto

Viittomakielen keskukselle lisävastuuta ­– suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimus työn alla

Jaa

Jyväskylän yliopistossa toimiva Viittomakielen keskus sai vuoden alusta valtakunnalliseen erityistehtäväänsä lisävastuuta. Se on aloittanut suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimuksen yhdessä Helsingin yliopiston kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä rahoituksella.

Viittomakielen keskuksen tutkimustoiminta perustuu opetusministeriön yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään. (kuvaaja Outi Pippuri)
Viittomakielen keskuksen tutkimustoiminta perustuu opetusministeriön yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään. (kuvaaja Outi Pippuri)

Jyväskylän yliopistossa tässä hankkeessa keskitytään korpustyöhön eli tietokoneluettavassa muodossa olevan videoaineistokokoelman luomiseen. Tulevaisuudessa julkaistaan suomenruotsalaisen viittomakielen korpus, joka koostuu kokoelmasta viittomakielisiä videoita. Helsingissä puolestaan tutkitaan suomenruotsalaista viittomakieltä yhtenä yhteiskunnan vähemmistökielenä.

Viittomakielen keskuksessa on vuosina 2015–2017 kerätty 12 suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttävältä henkilöltä videomateriaalia korpusta varten. – Videot on koodattu kielitieteellisillä merkinnöillä, jotka mahdollistavat esimerkiksi yksittäisen viittoman tai jonkin kielellisen piirteen etsimisen. Lisäksi päästään vertailemaan, kuinka eri kielenkäyttäjät näitä eri tilanteissa käyttävät, professori Tommi Jantunen kuvailee.

– On ensiarvoisen tärkeää saada suomenruotsalaiselle viittomakielelle oma korpus. Tavoitteenamme on toteuttaa se kolmen vuoden aikana. Korpuksen avulla voidaan kehittää myös suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimusta ja opetusta, projektitutkija Juhana Salonen kertoo.

Viittomakielen keskuksen päätehtävä on toteuttaa, kehittää ja koordinoida viittomakielen tutkimusta ja koulutusta Suomessa. Sen toiminta perustuu opetusministeriön yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään.

Korpus avaa myös yhteisön tapoja ja normeja

Suomen viittomakielten korpuksen muodostamiselle on ollut tarvetta jo pidemmän aikaa. Vuonna 2019 julkaistiin korpuksen ensimmäinen osakokonaisuus. Se sisältää suomalaista viittomakieltä. Tässä Suomalaisen viittomakielen korpuksessa on videomateriaalia sekä materiaaleihin ajallisesti sidottuja koneluettavia merkintöjä ja metatietoja. Merkintöjen lisääminen eli annotointi kattaa viittomien tunnistamisen, niiden merkitysten ja muotojen erottamisen ja virketason käännökset.

Korpus eli tietokoneluettavassa muodossa oleva videoaineistokokoelma on hyödyllinen apuväline molempien Suomen kansallisten viittomakielten – suomalaisen sekä suomenruotsalaisen – kielellisten ja kulttuuristen piirteiden tutkimuksessa ja opetuksessa.

– Korpus auttaa selvittämään esimerkiksi viittomakielen sanastoa, rakennetta ja variaatioita sekä kuurojen yhteisön tapoja ja normeja, Salonen kertoo.

Kansallista viittomakielen päivää vietetään 12.2.2021

Suomenruotsalaiseen viittomakieleen liittyvä tiedote https://youtu.be/g3rWPcIy5ww

Lisätietoja:

Tommi Jantunen, +358408053185, tommi.j.jantunen@jyu.fi

Juhana Salonen, +358443241332, juhana.salonen@jyu.fi

Liitteen kuvassa viittomakielen keskuksen henkilöstöä. Vasemmalta eturivissä: Juhana Salonen, Ulla-Maija Haapanen, Tuija Wainio, Laura Kanto, Anna Puupponen, Antti Kronqvist ja Virpi Sipilä. Takarivissä vasemmalta: Tommi Jantunen, Danny De Weerdt ja Minttu Laine.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Viittomakielen keskuksen tutkimustoiminta perustuu opetusministeriön yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään. (kuvaaja Outi Pippuri)
Viittomakielen keskuksen tutkimustoiminta perustuu opetusministeriön yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään. (kuvaaja Outi Pippuri)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisten hyvinvoinnille25.2.2021 08:00:00 EETTiedote

Sosiaalinen media on tiivis osa nuorten arkea. Somen käytön muuttuessa pakonomaiseksi ja intensiiviseksi riski haitallisille terveysvaikutuksille kasvaa. Koululaisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun, väsymykseen, yksinäisyyteen ja vähäisen fyysiseen aktiivisuuteen. WHO-Koululaistutkimuksen tulosten mukaan joka kymmenes koululainen luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjäksi.

Juuri se oikea kumppani: Harvinainen ilokaasun metallikompleksi avaa uusia näkökulmia tehokkaan kasvihuonekaasun muuntamiseen vaarattomiksi aineiksi23.2.2021 10:19:43 EETTutkimus

Ilokaasu eli dityppioksidi (N2O ) on sukulaismolekyylinsä hiilidioksidin (CO2) kanssa huomattava kasvihuonekaasu sekä pääasiallinen ilmakehän otsonikerrosta heikentävä aine 2000-luvulla. Sen päästöjen hillitsemiseen etsitään uusia keinoja. Tuore kemian alan tutkimus osoitti, että dityppioksidi pystyy sitoutumaan riittävän vahvasti metalleihin, mikä puolestaan auttaa suunnittelemaan uusia metallikomplekseja, joissa sitoutuminen olisi vielä vahvempaa. Tämä voisi mahdollistaa dityppioksidin laajemman käytön synteesikemiassa ja sen katalyyttisen hajottamisen ilmakehän kannalta vaarattomiksi aineiksi. Tutkimusartikkeli aiheesta julkaistiin Angewandte Chemie International Edition -julkaisusarjassa erittäin tärkeän julkaisun statuksella 17.2.2021.

Sairaanhoitajasta yleislääketieteen erikoislääkäriksi, kokista kasvatustieteen tohtoriksi – Urapolku on harvoin suoraviivainen18.2.2021 09:00:00 EETKutsu

”Olemme hieno kansakunta, kun olemme sallineet kaikille oppimisen ja kehityksen polun riippumatta lähtökohdista”, Jyväskylän kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä sanoo. Tavoitteellinen urasuunnittelu, resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky ja voimaantuminen ovat puheenaiheena tiistaina 23.2.2021 klo 13–14 Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tilaisuudessa, jonka järjestää Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme