Vinyylipuristamo jättää Vallilan Konepajan

Helsingin Levypuristamo sai vuonna 2021 rakennusluvan remontille Museoviraston suojelemassa Vallilan Konepajan voimalarakennuksessa ja oli aloittamassa siellä mittavaa omakustanteista saneerausta. Vuokranantajan muuttuneiden suunnitelmien vuoksi tilojen monivuotinen vuokrasopimus oli kuitenkin pakko päättää.

”Rakennuksen omistaja teki selväksi, että vuokrasopimusta ei olisi jatkettu määräajan jälkeen – se haluttiin päättää jo ennenaikaisesti. Vaikea tilanne ei jättänyt meille muita vaihtoehtoja kuin keskeyttää kallis saneeraus ja suostua vuokrasopimuksen päättämiseen”, Helsingin Levypuristamon perustaja Lupu Pitkänen harmittelee.

Vinyylin myynti ohitti jo CD-levyt

Musiikkituottajat - IFPI Finland ry:n maaliskuussa 2022 julkaisemien tilastojen mukaan vinyylimyynnin arvo Suomessa kasvoi vuonna 2021 jopa 50 %, ohittaen CD:n ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun alun. Vinyylin suosion ansiosta fyysisten äänitteiden myynti on jälleen kasvussa.

Helsingin Levypuristamo on perustettu vastaamaan kasvavaan kysyntään palauttamalla vinyylien valmistava teollisuus Suomeen.

”Meillä on valmiina upouudet ruotsalaiset vinyylipuristimet ja muu tekninen laitteisto. Tuotannon aloittaminen odottaa enää vain sopivan tilan löytymistä ja laitteiden asennusta. Monet kotimaiset levy-yhtiöt ovat jo valmiina siirtämään vinyylituotantoa muista maista Suomeen, ja ulkomailtakin on kiinnostusta”, Lupu Pitkänen kertoo.

“Eräs suurimmista esteistä laadukkaan musiikin julkaisemiseen vinyylillä tällä hetkellä on alan puutteellinen tuotantokapasiteetti”, helsinkiläisen We Jazz Records -levy-yhtiön toimitusjohtaja Matti Nives toteaa.

“On hienoa, että tähän saadaan korjausta ja uskon että puristamon merkitys voi kasvaa suureksi varsinkin suomalaisen valtavirran ulkopuolisen musiikin tallentamisen kannalta”, Nives jatkaa.

Kulttuuriteollisuus elävöittämään kantakaupunkia

Vinyylilevyjen valmistusprosessi kehitettiin jo 1900-luvun alkupuolella. Levypuristamo etsiikin uusia tiloja saman aikakauden teollisuusrakennuksista Helsingin kantakaupungissa.

”Tavoitteemme on tuoda levyjen valmistus kaupunkilaisten keskelle, ikään kuin eläväksi museoksi. Kantakaupungissa on monia vanhoja teollisuusrakennuksia, jotka voisimme hyvin kunnostaa kulttuuria palvelevaan käyttöön. Tehtaan yhteydessä voisi helposti järjestää myös keikkoja ja pyörittää levykauppaa”, Pitkänen pohtii.

Yliopistonlehtori Rami Ratvio Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan keskuksesta ja kestävyystieteen instituutista on tutkinut kaupunkialueiden kehittämistä.

“Teollisuuden ja logistiikan jäljiltä tyhjilleen jääneiden tilojen kehittämisestä yhteistyössä luovan teollisuuden ja kulttuuritoimijoiden kanssa on hyviä kotimaisia ja kansainvälisiä esimerkkejä”, Ratvio toteaa.

Elinkeinoelämän rakennemuutoksen ja yhteiskunnallisten muutoksen seurauksena kokonaisia alueita uhkaa jäädä vajaakäytölle. Jos vanhoille rakennuksille kyetään kehittämään uusia käyttötarkoituksia, säästetään luonnonvaroja ja luodaan mielenkiintoista historiallista kerrostuneisuutta kaupunkitilaan.

“Luovien alojen uudet tuotannon muodot voisivat avata yllättäviäkin käyttömahdollisuuksia vanhoille teollisuustiloille kaupungissa”, Ratvio uskoo.

Hukkalämmöstä hiilineutraalia kaukolämpöä

Levypuristamoa kiinnostaa kantakaupungissa myös mahdollisuus saada tuottamansa hukkalämpö hyötykäyttöön. Teollisuuden ja konesalien lämpöjen talteenotto on tärkeä työkalu, kun Helsinki siirtyy lähivuosina fossiilittomaan kaukolämmön tuotantoon. Kantakaupungissa sen mahdollistaa pitkäjänteisesti kehitetty kaukojäähdytysverkosto.

“Uusia konesaleja eli datakeskuksia on perustettu viime vuosina kantakaupunkiin ja sen tuntumaan, koska jäähdytyksen hukkalämmöt saadaan siirrettyä siellä helposti kaukolämpöverkkoon”, toteaa Lupu Pitkänen, joka teki ennen Helsingin Levypuristamoa pitkän uran yrittäjänä IT-alalla ja konesalien parissa.

Toimistojen ja asuinrakennusten jäähdytystä tarvitaan lähinnä kesäisin, jolloin kaukolämmön tarve on pienin. Jäähdytystä käyttävää teollisuutta ja konesaleja kannattaisikin sijoittaa kantakaupungin alueelle, koska ne tuottavat lämpöä tasaisesti ympäri vuoden.

“Levypuristamo pyrkii hiilineutraaliin tuotantoon. Ostamme uusiutuvaa sähköä ja tuotamme höyryä biokaasulla. Luovutamme mielellämme niistä kertyvän lämpöenergian Helsingin kaukolämpöverkkoon”, Pitkänen lupaa.