Virhekäsitys aivoista selittää suhtautumista mielenterveyteen
Uusi tutkimus selvitti ihmisten käsityksiä aivojen ja mielen suhteesta. Tutkimuksen mukaan sekä maallikoiden että koulutettujen psykoterapeuttien käsitys aivoista on yleisesti virheellinen. Ajatusvinouma voi tutkijoiden mukaan vaikuttaa siihen, millaista apua mielenterveysongelmiin haetaan ja tarjotaan.
Tutkimus tehtiin suomalais-amerikkalaisena yhteistyönä New Yorkin ja Yalen yliopistoissa. Tutkijat selvittivät viiden kokeen sarjassa, millaisia päätelmiä ihmiset tekivät mielen ja aivojen yhteydestä erilaisissa tilanteissa. Koehenkilöt olivat sekä maallikkoja että ammatissa toimivia psykoterapeutteja.
Maallikkovastaajat uskoivat yleisesti kaikissa koetilanteissa, että mielensisäisiä muutoksia tapahtui ilman muutoksia aivotoiminnassa. Käsitys on ristiriidassa tieteellisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan mielessä ei tapahdu mitään ilman aivotoimintoja.
Koehenkilöt myös esimerkiksi uskoivat, että psykoterapia ei vaikuttaisi aivoihin kuin vain osittain – siitä huolimatta, että psykoterapian ajateltiin aiheuttavan merkittäviä henkisiä muutoksia. Sama ajatusvinouma havaittiin myös koulutetuilla psykoterapeuteilla. Vinouma oli kuitenkin vahvempi maallikoilla.
– Vaikka ihmiset uskovat psykoterapian vaikuttavan ajatuksiin, tunteisiin ja käytökseen, sen ei ajatella vaikuttavan yhtäläisesti aivotoimintoihin, kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori, psykologi Jussi Valtonen, joka työskenteli tutkimuksen aikana New Yorkin yliopistossa.
– Virhekäsitys voi vaikuttaa sekä siihen, millaiseen hoitoon ihmiset hakeutuvat, myös siihen, millaista hoitoa mielenterveysalan ammattilaiset suosittelevat, Valtonen sanoo.
Ajatusvinoumalla on vaikutuksia hoitopäätöksiin
Tutkijat arvioivat, että mieltä ja aivoja koskeva ajatusvinouma on voinut vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti siihen, miten mielenterveyskäytäntöjä on painotettu. Vinouma voi johtaa käsitykseen, jonka mukaan mielenterveysongelmiin kannattaisi aina vaikuttaa keskushermoston kautta.
– Ihmiset ajattelevat, että kausaalinen yhteys mielestä aivoihin on heikko, sanoo psykologian professori Andrei Cimpian New Yorkin yliopistosta.
– Yhteiskunnallisesti tämä käsitys saattaa osaltaan selittää sitä valtavaa intoa, jolla henkistä kärsimystä on ryhdytty hoitamaan psyykenlääkkeillä sekä sitä mittakaavaa, jolla lääkkeisiin on panostettu viime vuosikymmenet, Cimpian jatkaa.
On pitkään tiedetty, että ihmiset eivät miellä henkisiä tapahtumia aivotoiminnoiksi. Käsitys on yleinen myös länsimaiden ulkopuolella. Uusi tutkimus tarkensi tietoa ilmiöstä osoittamalla, että ihmiset ajattelevat aivojen ja mielen vaikuttavan toisiinsa epäsymmetrisesti. Ihmiset uskovat, että aivot vaikuttaisivat mieleen vahvemmin kuin mieli aivoihin. Kokeissa myös koulutetut psykoterapeutit uskoivat, että aivot vaikuttaisivat vahvemmin mieleen kuin mieli aivoihin.
Tutkimus julkaistiin Cognitive Science -tiedejulkaisussa.
Artikkeli: Jussi Valtonen, Woo-kyoung Ahn, Andrei Cimpian. Neurodualism: People Assume that the Brain Affects the Mind more than the Mind Affects the Brain. Cognitive Science, 45 (9), e13034, syyskuu 2021. DOI: 10.1111/cogs.13034
Lisätietoja:
Jussi Valtonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, jussi.valtonen@helsinki.fi
Andrei Cimpian, professori, New Yorkin yliopisto, andrei.cimpian@nyu.edu
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme