Jyväskylän yliopisto

Vi­ri­keym­päris­tö ka­lankas­va­tuk­ses­sa edis­tää ka­lo­jen sel­viy­ty­mis­tä tau­tie­pi­de­mioista

Jaa

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyötutkimuksessa kävi ilmi, että kalanpoikasten virikekasvatus parantaa merkitsevästi kalojen selviytymistä kasvatusoloissa yleisesti esiintyvistä bakteeri-infektioista. Näin kalat myös voivat selvitä luonnossa paremmin istutuksen jälkeen. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa.

Virikekasvatuksessa kaloille lisätään kasvatusaltaisiinesimerkiksi kiviä jäljittelemään luonnon olosuhteita. Kuva: Luke
Virikekasvatuksessa kaloille lisätään kasvatusaltaisiinesimerkiksi kiviä jäljittelemään luonnon olosuhteita. Kuva: Luke

Kalojen vesiviljelyn merkitys on kasvussa maailmanlaajuisesti. Ruokakalatuotannon lisäksi istukaspoikasten kasvatus uhanalaisten kalalajien ja -kantojen tukemisessa on ratkaisevassa asemassa. Istutettavien kalojen kohdalla on erityisen tärkeää, että kalat käyttäytyisivät ja selviytyisivät istutuksen jälkeen samalla tavoin kuin luonnossa syntyneet lajitoverinsa.

Perinteiset pelkistetyt kalankasvatus- ja tuotantoympäristöt ovat otollisia ympäristöjä loisille ja taudeille, jotka voivat merkittävästi heikentää kalojen kasvatuksenaikaista ja istutuksenjälkeistä selviytymistä.
Istutuskalojen laadun parantamista varten Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa on kehitetty kalankasvatukseen virikekasvatusmenetelmä. Menetelmässä kasvatusaltaisiin lisätään kaloille suojapaikkoja tarjoavia rakenteita jäljittelemään luonnollista elinympäristöä. Aiemmissa tutkimuksissa virikekasvatuksen on todettu parantavan kalojen selviytymistä kasvatuksenaikaisista tautiepidemioista, mutta menetelmän toimintamekanismit ovat vielä epäselviä.

Virikekasvatuksen vaikutuksista on saatu nyt uusia tutkimustuloksia. Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistutkimuksen mukaan virikekasvatus paransi merilohen (Salmo salar) ja meritaimenen (Salmo trutta) selviytymistä kalanviljelyssä yleisesti esiintyvistä flavobakteeri-infektioista.

”Virikkeiden lisääminen kasvatusaltaisiin paransi merkitsevästi kalojen selviytymistä luonnollisen kasvatusoloissa tapahtuneen taudinpurkauksen aikana. Kalalajien ja -kantojen välillä oli kuitenkin pieniä eroavaisuuksia”, sanoo tohtorikoulutettava Ville Räihä Jyväskylän yliopistosta.

Virikealtaan edut näkyvät nopeasti

Virikeolosuhteiden tuoma hyöty voi ilmetä kaloissa hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä.

”Yksi selittävä tekijä voi olla esimerkiksi kalojen parempi stressinsieto virikeympäristössä, mutta tätä ei ole vielä tarkemmin tutkittu”, arvioi Ville Räihä.

Kokeellista altistusta varten kaloja kasvatettiin virike- tai tavallisessa kasvatusaltaassa puolen vuoden ajan, jonka jälkeen ne altistettiin flavobakteerille joko virike- tai tavallisessa altaassa.

”Kokeellisessa altistuksessa havaittiin, että mikäli kalat altistuivat taudille virikeympäristössä, oli niiden selviytyminen parempaa riippumatta siitä, millaisessa ympäristössä ne oli kasvatettu. Altistusympäristöllä voi siis olla merkittävä rooli tautien haitallisuudelle”, Ville Räihä kertoo.

Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla voidaan esimerkiksi edistää kalanviljelyssä esiintyvien tautien luonnonmukaista ehkäisyä.

Tutkimus toteutettiin Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa vuonna 2017. Sitä ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Akatemian Biologiset vuorovaikutukset -huippututkimusyksikkö sekä Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Journal of Applied Ecology –julkaisusarjassa: “Rearing background and exposure environment together explain higher survival of aquaculture fish during a bacterial outbreak” (Ville Räihä, Lotta-Riina Sundberg, Roghaieh Ashrafi, Pekka Hyvärinen ja Anssi Karvonen) Journal of Applied Ecology 56, 2019: 1741-1750. DOI: 10.1111/1365-2664.13393

Linkki julkaisuun: https://besjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1365-2664.13393

Lisätietoja:
Ville Räihä,  bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, puh: +358 44 5262079, ville.p.raiha@jyu.fi
Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo, puh: +358 295 327641, pekka.hyvarinen@luke.fi
Tiedottaja Tanja Heikkinen, Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. +35850 581 8351
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience

Avainsanat

Kuvat

Virikekasvatuksessa kaloille lisätään kasvatusaltaisiinesimerkiksi kiviä jäljittelemään luonnon olosuhteita. Kuva: Luke
Virikekasvatuksessa kaloille lisätään kasvatusaltaisiinesimerkiksi kiviä jäljittelemään luonnon olosuhteita. Kuva: Luke
Lataa
Virikealtaassa kaloille on suojapaikkoja. Kuva:Luke
Virikealtaassa kaloille on suojapaikkoja. Kuva:Luke
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Bakteereita tuhoava faagi sitoutuu limakalvoille ja suojaa taudeilta22.11.2019 12:35:02 EETTiedote

Bakteereita infektoivien virusten, faagien, on arveltu olevan osa ihmisten ja eläinten puolustuskeinoja bakteeri-infektioita vastaan. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoitti, että tauteja torjuvat faagit tarttuivat kalojen limakerrokseen ja pysyivät siellä päivien ajan suojaten kalaa taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Limakalvoille sitoutuminen myös lisää faagin todennäköisyyttä päästä infektoimaan tautia aiheuttavia bakteereita. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä mBIO-tiedejulkaisussa marraskuussa.

Kielteisesti ajattelevat miehet liikkuvat vähemmän22.11.2019 07:30:00 EETTiedote

Synnynnäinen tapamme reagoida ärsykkeisiin eli temperamenttimme näkyy aikuisiän liikuntamäärissä. Herkkyys erilaisille aisti- ja tunnekokemuksille on yhteydessä sekä naisten että miesten runsaampaan liikkumiseen. Kielteisille tunteille, kuten turhautumiselle ja epämukavuuden tunteille, taipuvaiset miehet liikkuvat vähemmän. Oman reagointityylin tunnistaminen voi auttaa löytämään itselle mieleisen tahdin ja tavan liikkua.

Väitös 30.11.: Tieto-ohjautuvia menetelmiä laakerien kunnonvalvontaan (Kansanaho)22.11.2019 07:00:00 EETTiedote

Laakerit ovat yleisin koneissa käytettävä komponentti ja vioittunut laakeri yleisin syy koneiden rikkoutumiseen. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.

Onko koulumotivaatio todella laskenut? Koulumotivaatiota ja hyvinvointia käsittelevä artikkeli palkittiin21.11.2019 15:15:47 EETTiedote

Kasvatus-lehden vuoden 2018 suomenkielinen tiedeartikkelipalkinto myönnettiin Kati Vasalammen, Minna Torpan, Kenneth Eklundin, Timo Ahosen, Marja-Kristiina Lerkkasen ja Anna-Maija Poikkeuksen artikkelille ”Muutostrendien tarkastelu nuorten koulumotivaatiossa ja -hyvinvoinnissa – kohorttitutkimus yli kolmen ajankohdan”. Palkinto julkaistiin Kasvatustieteen päivillä Joensuussa 21.11.2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme