Viron neuvostoajan muisto on murroksessa
Jouttijärven tutkimus osoittaa, että neuvostoajan muistelu on murroksessa, jossa tasapainotellaan unohtamisen ja muistamisen välillä. Mitä tapahtuu, kun neuvostoajan muisto muuttuu sukupolvi sukupolvelta yhä kaukaisemmaksi?
Oma historia on tärkeää tuntea
Jouttijärvi haastatteli tutkimuksessaan virolaisia perheitä kolmessa sukupolvessa heidän muistoistaan ja mielikuvistaan Viron neuvostoaikaa koskien.
Kävi ilmi, että neuvostoaika ja varsinkin 1940-luvun kyyditykset koetaan sukupolvi sukupolvelta yhä kaukaisemmiksi. Neuvostomenneisyyden sijaan huomio suunnataan tulevaisuuteen.
Kaikki kolme sukupolvea olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että neuvostoaika on osa Viron historiaa ja sitä ei tule unohtaa. Oman kansan historian tunteminen nähdään itseisarvona, mutta lisäksi neuvostoaika nähtiin muistutuksena siitä, että vapaus voidaan menettää.
Neuvostoajan lapsilla myönteisimmät mielikuvat neuvostoajasta
Tutkimuksessa ilmeni, että neuvostoaikana syntyneen sukupolven muistot ja mielikuvat neuvostoajasta ovat myönteisemmät kuin heidän vanhemmillaan ja lapsillaan.
Tämän pääasiassa 1960- ja 1970-luvuilla syntyneen sukupolven edustajat eivät olleet itse kokeneet toista maailmansotaa, Viron itsenäisyyden menetystä eivätkä kyydityksiä Siperiaan, kuten vanhempansa. Sen sijaan he muistelevat onnellisia lapsuus- ja nuoruusmuistojaan. Uudelleenitsenäistyneessä Virossa syntynyt sukupolvi puolestaan on omaksunut vahvasti isovanhempiensa näkemyksen ja näkee neuvostoajan kielteisessä valossa.
Neuvostoaikaan kohdistuva nostalgia on nähty Virossa epäisänmaallisena ja jopa Viron itsenäisyyttä ja demokratiaa vähättelevänä tai uhkaavana. Haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että nostalginen muistelu ei kohdistunut neuvostojärjestelmään vaan oman elämän onnellisiin tapahtumiin ja muistoihin, jotka olivat sattuneet tapahtumaan neuvoaikana. Tutkimuksessa havaittiin, että yksityisessä muistelussa ihmiset eivät muistele niinkään Neuvostoliittoa, vaan omaa elämäänsä.
FM Wiivi-Maria Jouttijärven yleisen historian väitöskirjan ”Muistojen ja kansallisen historiakulttuurin rajapinnoilla: Viron neuvostoaika kolmen sukupolven kertomana” tarkastustilaisuus pidetään 10.12.2021 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tiiu Jaago (Tarton yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Simo Mikkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tilaisuutta voi seurata myös etänä: https://r.jyu.fi/dissertation-jouttijarvi-101221
Kustoksen puhelinnumero, johon etäyleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358408093949
Julkaisu on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8940-8
Lisätietoja:
Wiivi-Maria Jouttijärvi, wiivi-maria.b.jouttijarvi@student.jyu.fi, puh. 040 547 6115
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme