Oulun yliopisto

Virustorjuntaa ja elpymistä koronapandemiasta

Jaa

Oulun yliopistossa tutkitaan parhaillaan laaja-alaisesti keinoja koronapandemian hallintaan ja torjuntaan. Tutkijat ovat toimittajien haastateltavissa.

Tutkijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi

TEKNOLOGIA APUNA VIRUKSEN TORJUNNASSA

Jaakko Simonen, apulaisprofessori, KTT, p. 0294 482938

Simonen tutkii alueellista resilienssiä eli kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja kuinka uutta teknologiaa voidaan hyödyntää yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen tukemisessa. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat mm. miten ihmiset, yritykset, yhteisöt ja organisaatiot voivat hyödyntää jatkuvasti kehittyvän teknologian tarjoamia  mahdollisuuksia vahvistaakseen kykyä sopeutua erilaisiin, esimerkiksi koronapandemian kaltaisiin, taloutta horjuttaviin shokkeihin. Miten teknologiaa voidaan hyödyntää alueiden, organisaatioiden ja ihmisten sopeutumiskyvyn vahvistamisessa? Miten teknologian kehitys vaikuttaa ihmisten kykyyn sopeutua esimerkiksi työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin?

Wei Cao (eng.), apulaisprofessori,puh. 050 3501680

Desinfioituva nanopinta. Tavoite on kehittää itsedesinfioituva nanopinta, jossa hyödynnetään nanorakenteiden ja -materiaalien hydrofobisuutta, huokoisuutta ja fotokatalyyttisuutta.  Desinfioituva pinta minimoi virusten aktiivisuuden ja haitallisen leviämisen pinnan välittämänä kantajasta terveisiin ihmisiin.

Sergey Vaynshteyn (eng.), yliopistotutkija, puh.0294 482702

Vaarallisten biologisten tekijöiden inaktivointi UV-valolla. Projektin tavoitteena on kehittää turvallinen, edullinen ja skaalautuva UV-pohjainen teknologia, jonka avulla voidaan tuhota virukset tai muut biologiset taudinaiheuttajat hengitysilmasta ja erilaisilta pinnoilta. Tämä teknologia mahdollistaa uudenlaisten desinfektointilaitteistojen rakentamisen, joiden avulla voidaan estää pandeemisten virusten, kuten SARS-CoV2, maailmanlaajuinen leviäminen.

Marianne Kinnula, apulaisprofessori p. 0294 487927

Koronavirusaikaan tietoteknisten ratkaisujen merkitys ihmisten arjessa selviytymisessä on tullut hyvin näkyväksi. Eri ikäisten ihmisten tietotekniikkaan liittyvän tiedon ja taitojen taso kuitenkin vaihtelee, mikä on sidoksissa myös syrjäytymisriskiin. Kinnula ryhmineen tutkii, miten ja millaisia tietoteknisiä taitoja lapsille pitäisi opettaa, että he pärjäävät teknologiantäyteisessä arjessa nyt ja etenkin tulevaisuudessa, kun teknologian määrä ympärillämme entisestään lisääntyy. Hän tutkii myös koronavirusajan selviytymisstrategioita.

Netta Iivari, professori, p. 0294 481901

Iivari tutkii, kuinka nykypäivän lapsia voidaan tukea kehittämään kriittisen teknologiasuunnittelijan ja -värkkääjän identiteettejä. Parhaillaan Iivari tutkii COVID-19-pandemian vaikutuksia lasten jokapäiväiseen elämään, heidän koulutukseensa ja suhteeseensa digiteknologiaan.

TESTAUS JA SEURANTA

Denzil Ferreira (eng.) akatemiatutkija, puh. 0294 487104

Encounter. Tutkija kehittää kontaktien jäljittämiseen käyttäjien yksityisyyttä suojaavaa, järjestelmäriippumatonta ja hajautettua mobiilisovellusta, jonka avulla terveysviranomaiset voivat nopeasti ottaa yhteyttä mahdollisesti altistuneisiin henkilöihin paljastamatta tartunnan saaneiden tai altistuneiden henkilöllisyyttä.

Simo Saarakkala, professori, puh. 0294 486002

Infrapunaspektroskopiaan perustuva uusi, edullinen ja nopea diagnostinen testi COVID-19:lle ja muille virusinfektioille. Hankkeessa kehitetään uusi diagnostinen pikatesti koronavirusinfektion osoittamiseen hengitystie-eritenäytteestä. Testi perustuu infrapunaspektroskopiaan ja sen kehittämisessä hyödynnetään tekoälymenetelmiä. Uuden testin etuja ovat nopeus, helppokäyttöisyys ja edullisuus. Valmistuttuaan testi voisi lisätä koronavirusinfektioon liittyvää testauskapasiteettia merkittävästi nykyisestä. Menetelmää voidaan soveltaa myöhemmin myös muiden virusinfektioiden testaamiseen.

VIRUSTUTKIMUS

Seppo Vainio, kehitysbiologian professori, p. 040 7470939

SARS-CoV-2-viruksen varhaisen vaiheen diagnostiikka, rokote- ja antiviraaliset hoidot.Tavoitteena on kehittää SARS-CoV-2-infektioon liittyvää varhaisen taudinvaiheen ei-invasiivista diagnostiikkaa sekä uusia alustoja proaktiiviseen lääkekehitykseen.

Terhi Piltonen, professori, puh. 040 500 8266

Naisten terveystutkimus 1986 – Koronaviruksen vaikutukset perhesuunnitteluun. Tutkimuksella pyritään selvittämään korona-epidemian vaikutuksia naisten stressitasoon sekä pandemian yhteyttä naisten perhesuunnitteluun. Lähetämme kutsukirjeet 4500:lle 1986 syntyneelle naiselle.

Terhi Tapiainen, dosentti, infektiolääkäri, p. 08-3155185.

Koronavirusinfektio raskauden aikana. Tutkimus tuo tietoa raskaudenaikaisen koronavirusinfektion vaikutuksista raskauden kulkuun, ennenaikaisen synnytyksen riskiin ja syntyvän lapsen terveyteen. Lasten ja vastasyntyneiden infektiot ja immuunijärjestelmän kehitys, elinikäiseen terveyteen vaikuttavat tekijät lapsuudessa.

Lari Lehtiö, rakennebiologian professori, p. 0294 481169.

Proteiinit, rakennebiologia ja alkuvaiheen lääkekehitys. Lehtiön ryhmän yhtenä tutkimuskohteena on COVID-19-tautia aiheuttavan SARS-CoV-2 viruksen proteiini, jota virus käyttää pystyäkseen monistumaan isäntäsolun sisällä. Tutkimusryhmä kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan suuresta määrästä yhdisteitä löytää ne, jotka sitoutuvat viruksen proteiiniin estäen sen toiminnan. Tehokas estäjämolekyyli mahdollistaisi lääkeaineen kehittämisen virusta vastaan.

Jouni Jaakola, kansanterveystieteen professori, p. 040 672 0927

Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen CERH johtaja Ympäristöterveys, kansanterveys, epidemiologia, kuolleisuus

Markku Timonen,yleislääketieteen professori, p. 040 832 4883

Suomalaisten työikäisten mielenterveysongelmat: masennus, ahdistus, stressi. Mielenterveysongelmien yleisyys, diagnosointi ja hoito.

TYÖHYVINVOINTI

Heli Kiema-Junes, KM, yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija, p. 0294 483731,

Hyvinvointi poikkeustilanteessa erityisesti työn imun ja työuupumuksen näkökulmasta. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen poikkeustilanteessa. Psyykkinen kehitys ja hyvinvointi.

Mirka Rauniomaa, yliopistonlehtori p. 0294 483429

Tutkii muun muassa työympäristön muutoksia, jotka vaikuttavat myös työyhteisön taukokäytänteisiin. Esimerkiksi etätyösuositus COVID-19-pandemian aikana on suorastaan mullistanut monen työyhteisön taukokäytänteet, kun kahvitauot ovat siirtyneet työpaikan taukotilasta videosovellusten mahdollistamiin etätaukotiloihin. Samalla muutos on osoittanut yhteisten taukojen merkityksen työntekijöille.

TALOUSPOLITIIKKA JA TALOUSKRIISIT

Mikko Puhakka, kansantalouden professori, p. 050 350 6419

Talouskriisit, finanssipolitiikka, talouden rakennemuutos, kilpailukyky, Yhdysvaltain talous ja politiikka, dynaaminen tehottomuus, makrotaloustiede, kansainvälinen makrotaloustiede

SIJOITTAMINEN, SÄÄSTÄMINEN, OSAKEKURSSIT

Juha-Pekka Kallunki, liiketaloustieteen professori, p. 040 567 2508

Rahoitusmarkkinat, yritysrahoitus ja tilinpäätökset, osakekurssit

YRITYKSET, YKSINYRITTÄJÄT

Anna-Mari Simunaniemi, tutkimusjohtaja, puh. p. 050 466 2832

Yksinyrittämisen ja mikroyritysten kasvun ja johtamisen erityispiirteet. Mikroyritysten kasvu verkostoissa ja yhteiskunnallinen merkitys. Yrittäjien työhyvinvoinnin edistäminen.

RAJAT, MAANTIEDE

Anssi Paasi, professori, p. 0294 481 703

Koronan ja muiden pandemioiden poliittinen maantieteellinen vaikutus

Eeva-Kaisa Prokkola, professori,  p. 0294 481 721

Koronakriisi ja rajan sulkeminen Torniojoki-laaksossa

EPIDEMIOIDEN HISTORIA

Heini Hakosalo, yliopistotutkija, p. 044 5360631

Lääketieteen historia, tartuntatautien historia, epidemiat.

Lisätietoja koronapandemiaan liittyvästä tutkimuksesta Oulun yliopistossa löytyy täältä.

Yhteyshenkilöt

Oulun yliopiston viestintä, email viestinta@oulu.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitöstutkimuksen tuloksena syntyi uusi malli terveyspelien kehittämiseen22.9.2020 08:39:08 EESTTiedote

Terveydenhuollon palveluihin tarvitaan uusia digitaalisia työkaluja tukemaan asiakkaita. Terveyspelit voivat tarjota tähän kustannustehokkaita ja asiakasta motivoivia menetelmiä. Tavoitteena terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä hyötypeleillä on innostaa pelaajaa parantamaan omaa psykologista, fyysistä tai sosiaalista hyvinvointiaan. Itsemittaaminen on tutkitusti tehokasta. Terveyspelien kehitysprosessi vaatii monialaista yhteistyötä pelinkehittäjien ja muiden alojen ammattilaisten kesken.

Uusi ultranopea NMR-menetelmä molekyylien vaihdon tutkimiseen18.9.2020 10:15:00 EESTTiedote

Molekyylien vaihto erilaisten fysikaalisten tai kemiallisten ympäristöjen välillä on erittäin merkittävässä roolissa monissa tärkeissä prosesseissa, kuten hengityksessä, proteiinien laskostumisessa, kemiallisissa reaktioissa ja katalyysissä. Oulun yliopiston NMR-spektroskopian tutkimusyksikkö on kehittänyt ultranopean NMR-menetelmän, jolla molekyylien vaihdon havaitsemista voidaan nopeuttaa jopa 10 000-kertaisesti. Menetelmää hyödynnetään ilmastonmuutoksen tutkimuksessa ilmakehän aerosolien koostumuksen ymmärtämiseen yhteistyössä Oulun yliopiston Nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikön kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme