VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

VTV tarkasti yritystukia: EU-säädöksiä noudatetaan, tarpeellisuusharkinnassa parannettavaa

Jaa

VTV selvitti yritystukien hakemisen, myöntämisen, maksamisen ja käytön valvonnan lainmukaisuutta. Valtio maksoi tukia elinkeinoelämälle yhteensä 4,136 miljardia euroa vuonna 2016, joista VTV:n tarkastus kattaa neljänneksen. VTV havaitsi ongelmia tukien tarpeellisuusharkinnassa. EU:n valtiontukisäädöksiä oli noudatettu hyvin.

Yritystukia koskeneessa laillisuustarkastuksessa selvitettiin, onko yritystukien hakemisessa, myöntämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa noudatettu säädöksiä. Lisäksi selvitettiin, onko yritystukien sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti.

Yritystukien määrä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten lukumäärä on laskenut. Vuonna 2016 valtion talousarviosta maksettiin tukia elinkeinoelämälle yhteensä 4,136 miljardia euroa (3,265 miljardia euroa vuonna 2015). Tarkastus kohdistui yhteensä 12 erilaiseen yritystukeen, ja se kattoi neljänneksen vuonna 2016 maksetuista yritystuista.

VTV havaitsi tarkastuksessaan säädösten vastaisia menettelyjä kuudessa eri yritystuessa sekä joitakin sisäisen valvonnan puutteita dokumentoinnissa. Kaikkien tarkastukseen sisältyneiden yritystukien soveltuvuutta sisämarkkinoille oli tutkittu ennen niiden myöntämistä ja riittäviin toimenpiteisiin oli ryhdytty EU:n valtiontukisäädösten edellytysten täyttämiseksi.

Yritystuet eivät saisi olla tukiautomaatteja silloin kun muutakin rahoitusta on saatavissa

Valtionavustuslaissa säädetään valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Näihin kuuluu myös tuen tarpeellisuus. Valtionavustusta voidaan pitää tarpeellisena, jos hanketta ei voitaisi toteuttaa ilman avustusta tai jos yhteiskunnallisesti hyödylliseksi arvioitu hanke toteutuisi ilman avustusta selvästi hitaammin tai suppeampana. Valtionavustus ei ole tarpeellinen, mikäli hakija pystyisi rahoittamaan hankkeen tai toiminnan omalla rahoituksella tai omaan pääomaan rinnastuvalla muulla rahoituksella.

- Yritystuen tarpeellisuuden arviointi on hankalaa, koska ulkopuolinen rahoitus voi lähtökohtaisesti aina tuoda jotakin lisäarvoa toteutettavaan hankkeeseen. Lainsäädäntöä ja siitä johdettavia kriteereitä tulisikin selkeyttää, jotta yritystuet eivät muodostuisi tukiautomaateiksi sellaisille yrityksille, joille hankkeiden rahoitus olisi mahdollista muullakin tavoin, toteaa johtava tilintarkastaja Jenni Leppälahti.

Tiedote ja tarkastuskertomus verkossa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

johtava tilintarkastaja, JHT Jenni Leppälahti
050 574 0879
jenni.leppalahti@vtv.fi

tilintarkastusjohtaja, JHTT Väinö Viherkoski
040 735 9808
vaino.viherkoski@vtv.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Yksittäisillä kehittämishankkeilla ei juuri vaikutusta ammatillisten tutkintojen suorittamiseen – toimenpiteiden yhtenäistäminen parantaisi tuloksia14.6.2018 06:45Tiedote

Ammatillisten tutkintojen suorittaminen on lisääntynyt ja keskeytykset vähentyneet, mutta muun muassa talouden yleinen kehitys ja työttömyysturvan muutokset ovat vaikuttaneet kehitykseen enemmän kuin yksittäiset kehittämishankkeet. Suurin osa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeista on pieniä ja niiden tuloksia on vaikeaa arvioida.

Enskilda utvecklingsprojekt har knappt någon effekt på slutförandet av yrkesinriktade studier – enhetligare åtgärder skulle ge bättre resultat14.6.2018 06:45Tiedote

Fler avlägger examen och färre hoppar av yrkesinriktade utbildningar, men detta är inte så mycket en effekt av enskilda utvecklingsprojekt utan beror mer på bl.a. den allmänna ekonomiska utvecklingen och förändringar i utkomstskyddet för arbetslösa. De flesta av utvecklingsprojekten är små och deras resultat är svårbedömda.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme