Finnvera Oyj

Vuoden 2020 ilmiöt Suomen taloudessa: Nämä asiat yllättivät, nämä muuttuivat - ehkä pysyvästi

Jaa

Päättymässä oleva vuosi 2020 jää historiaan vuotena, jonka korona mullisti ja jolloin taloudessa lähes kaikki meni toisin kuin tammikuussa kuvittelimme. Vielä oleellisempaa on se, että moni asia on tämän jälkeen pysyvästi toisin, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm. Kaikki koetut yllätykset eivät kuitenkaan ole negatiivisia, vaan oudoissa oloissa on nähty myös monia myönteisiä ilmiöitä. Kokosimme 6+1 koronavuoden talouden ilmiötä.

Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm
Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm
  1. Suomen talouden iskunkestävyys eurooppalaisittain hyvä

– Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön mukaan talouden taantuma vuonna 2020 on jäämässä Suomessa pienemmäksi kuin muualla euroalueella. Tuntuu oudolta olla tyytyväinen 3–4 prosentin BKT:n pudotukseen, johon Suomen talous tältä vuodelta päätyy. Se on osoitus siitä, kuinka suhteellista taloudellinen kurjuus on. Moni muu eurooppalainen maa on tänä vuonna pudonnut paljon Suomea syvemmälle. Teollisuuden rakenne ja pitkät tilauskirjat, yksityisten palvelujen monia muita maita pienempi osuus, yritysten joustavuus sekä pankkien ja koko rahoitusjärjestelmän toimivuus selittävät taloutemme iskunkestävyyttä. Toisaalta Suomen talous on noussut aiemmista kriiseistä melko kankeasti. Nyt on tilaisuus näyttää, että tämä ei enää mene vanhan kaavan mukaan, Timo Lindholm arvioi.

  1. Yritykset osoittivat sopeutumiskykynsä

– Yritykset Suomessa ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa varsin hyvin liiketoiminnan hidastumiseen ja rajoituksiin. Kuluja on pystytty karsimaan, ja ulkoiseen rahoitukseen turvautuminen on ollut varovaista. On eletty pienellä säästöliekillä. Pk-yritysten talous on osoittautunut odotettua vahvemmaksi.

Teollisuudessa tuotannon ja tilausten lasku on ollut huomattavasti loivempi kuin aiemmissa syvissä taantumissa. Loppuvuotta kohti uusien tilausten määrä alkoi jo kääntyä uuteen nousuun. Yritysten sopeutumista osoittaa myös se, että työttömyys ei ole noussut tolkuttoman paljon.

  1. Rahoitusmarkkinoiden toimivuus auttoi kriisissä, mutta vuosi 2021 testaa yritysten kestävyyden

– Kevään rynnistyksen jälkeen pk-yritysten rahoituksen kysyntä Finnverasta tasaantui nopeasti, eikä syksy tuonut odotetun kaltaista uutta suurta lyhennysvapaiden aaltoa. Rahoitusmarkkinoiden joustavuudella sekä Finnveran ja muiden rahoituslaitosten sujuvalla yhteistyöllä oli varmasti merkitystä siinä, että yritykset pääsivät kriisin akuutin vaiheen yli. Vuoden 2021 alkupuoli on monelle yritykselle silti ratkaiseva: uutta liikevaihtoa pitäisi alkaa kertyä tuntuvasti ja nopeasti.

Suurten yritysten ja varsinkin niiden viennin rahoituksessa on nähty, että poikkeusoloissa rahoitus on erittäin merkittävä kilpailukyvyn osa. Vanhat tilauskirjat ovat kantaneet suuria viejiä. Uusien suurten vientihankkeiden valmistelu on pitkittynyt, ja ilman julkista rahoitusta niiden menestyksellinen loppuun saattaminen olisi huomattavasti vaikeampaa.

  1. Kuluttajien vahva talous satanee palveluyritysten laariin

– Kotitaloudet ovat tänä vuonna lisänneet sekä pankkitalletuksiaan että sijoituksiaan pörssiosakkeisiin. Kesällä talletuksissa ylittyi 100 miljardin euron raja. Kotitalouksien lompakoihin on siis kasautunut kulutusvaraa ja myös halua käyttää rahaa, vaikka moni kaupan ala onkin kerännyt runsaasti kuluttajien euroja. Kulutusvara koskee varsinkin palvelujen laajaa kirjoa. Palvelualojen yrityksillä on edessä varsin hyvät ajat, jos vain pystyvät vielä odottamaan kysynnän purkautumista.

  1. Työnteon kulttuuriin pysyvä muutos

– Työnteon kulttuuria korona on muuttanut nähtävästi pysyvästi. Etätyö alkaa kuulostaa vanhahtavalta termiltä. Sen sijasta pitäisi ehkä puhua paikkariippumattomasta työstä, josta on selvästi tullut pysyvä normi todella monissa ammateissa. Kaupunkien liikennevirrat ovat muuttuneet. Tämä muuttaa myös suhtautumista palkkatyöhön. Tärkeimmiksi ovat nousseet työn tulokset, eivät niihin käytetyn ajan minuutintarkka seuranta. Samalla yksilön vastuu oman työn määrästä, motivoivuudesta ja kuormittavuudesta on kasvanut.

  1. Velkaraha siirtää talouden välttämätöntä rakennemuutosta

– Toinen tämän vuoden iso muutos on suhtautuminen julkiseen velkaan. Sen jyrkkään kasvuun asennoidutaan selvästi aiempaa huolettomammin. Valtioiden helpon velkarahoituksen käyttö on ehdottoman tärkeä koronan välittömien menetysten paikkauskeino. Pitemmällä ajalla löysään velkarahaan liittyy kuitenkin iso riski: riittävää pakkoa talouksien toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen ei ole, vaan korjaustoimia voidaan aina vain lykätä tuonnemmaksi. Silti tiedetään varsin hyvin, että korona on vain lisännyt talouksien uudistumisen tarvetta, joka oli olemassa jo ennen ensimmäistäkään koronauutista.

Vaikka suureksi paisuva valtion ei vielä hälytä, emme tiedä milloin se nousee ongelmaksi – joko korkeampien korkojen tai rapautuneen luottokelpoisuuden takia.

+ Koronavuoden opetus?

– Hyvin poikkeuksellisen vuoden yksi iso oppi on suurten muutosten arvaamattomuus. Usko tylsään, ennakoitavaan ja lineaariseen maailmanmenoon on saanut kovan kolauksen. Tämän vuoden jälkeen on osattava ilman ennakkoluuloja jatkaa erilaisen tulevaisuuden rakentamista. Se tulevaisuus voi olla paljon valoisampi kuin nähty menneisyys, Lindholm toteaa.

Lisää aiheesta:

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus 2020 ja Rahoitus & kasvu LIVE -webinaarien tallenteet löytyvät osoitteesta finnvera.fi/rahoitusjakasvu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera, puh. 050 303 9398

Kuvat

Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm
Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera: Export Credit Agency guarantees exports and assesses risks on a long-term basis - The aim is to secure the continuity of exports18.12.2020 13:00:00 EETPress release

The long-term nature of funding is a key factor in Finnish export companies’ and foreign buyers’ commitment to transactions. Trade negotiations are long processes, especially when talking about large-scale commodities such as a cruise ship. In 2015, Finnvera made the credit decision on the Mardi Gras ship handed over by the Meyer Turku Shipyard to the Carnival Cruise Line shipping company today.

Finnvera: Vientitakuulaitos takaa vientiä ja arvioi riskejä pitkäjänteisesti – tehtävänä viennin jatkuvuuden turvaaminen18.12.2020 13:00:00 EETTiedote

Rahoituksen pitkäjänteisyys on keskeinen tekijä siinä, että suomalaiset vientiyritykset ja ulkomaiset ostajat voivat sitoutua kauppoihin. Kauppaneuvottelut ovat pitkiä prosesseja, etenkin kun kyseessä on risteilyaluksen kaltainen suuren mittaluokan hyödyke. Finnvera teki päätöksen Meyer Turun telakalta tänään Carnival Cruise Line -varustamolle luovutetun Mardi Gras -aluksen rahoituksesta vuonna 2015.

Pienten vientikauppojen rahoitukseen tarvitaan työkaluja – Finnvera ryhtyy valmistelemaan suorien vientiluottojen myöntämistä11.12.2020 09:00:00 EETTiedote

Suomalaisilta viejiltä puuttuvat pienten vientikauppojen rahoituksen työkalut, jotka ulkomaisilla kilpailijoilla on käytössään. Suomalaiset vientiyritykset ovat tällä hetkellä selvästi ulkomaisia kilpailijoitaan heikommassa asemassa, koska pankkien tarjonta pienten vientikauppojen rahoitukseen on riittämätöntä. Tämä käy ilmi Finnveran teettämästä selvityksestä, johon haastateltiin muun muassa 15 kotimaista ja kansainvälistä pankkia sekä 40 vientiyritystä. Finnvera ryhtyy selvityksen pohjalta valmistelemaan suorien vientiluottojen myöntämistä pienten vientikauppojen vauhdittamiseksi.

Finnveran luottovakuutuksia käytetty edellisvuotta enemmän – luottovakuutus turvaa vientiä ja parantaa viejän kilpailukykyä19.11.2020 11:08:01 EETTiedote

Finnvera on myöntänyt vientikauppoihin luottovakuutuksia tänä vuonna 213 kappaletta, kaikkiaan 67 miljoonalla eurolla. Kappalemääräisesti myöntäminen kasvoi 57 prosenttia edellisvuodesta. Koronatilanteen vuoksi Finnvera voi myöntää luottovakuutuksia EU-komission poikkeusluvalla myös esimerkiksi EU-maihin, Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Puolet myönnetyistä luottovakuutuksista kohdistuukin näihin maihin. Poikkeuslupa jatkuu noin kesäkuun 2021 loppuun asti. Koronakriisin aiheuttamassa epävarmuudessa rahoituksen ja riskienhallinnan merkitys on suurempi kuin koskaan. Positiivista on, että erityisesti pk-yritykset ovat löytäneet luottovakuutukset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme