Finnvera Oyj

Vuoden 2020 ilmiöt Suomen taloudessa: Nämä asiat yllättivät, nämä muuttuivat - ehkä pysyvästi

Jaa

Päättymässä oleva vuosi 2020 jää historiaan vuotena, jonka korona mullisti ja jolloin taloudessa lähes kaikki meni toisin kuin tammikuussa kuvittelimme. Vielä oleellisempaa on se, että moni asia on tämän jälkeen pysyvästi toisin, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm. Kaikki koetut yllätykset eivät kuitenkaan ole negatiivisia, vaan oudoissa oloissa on nähty myös monia myönteisiä ilmiöitä. Kokosimme 6+1 koronavuoden talouden ilmiötä.

Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm
Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm
  1. Suomen talouden iskunkestävyys eurooppalaisittain hyvä

– Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön mukaan talouden taantuma vuonna 2020 on jäämässä Suomessa pienemmäksi kuin muualla euroalueella. Tuntuu oudolta olla tyytyväinen 3–4 prosentin BKT:n pudotukseen, johon Suomen talous tältä vuodelta päätyy. Se on osoitus siitä, kuinka suhteellista taloudellinen kurjuus on. Moni muu eurooppalainen maa on tänä vuonna pudonnut paljon Suomea syvemmälle. Teollisuuden rakenne ja pitkät tilauskirjat, yksityisten palvelujen monia muita maita pienempi osuus, yritysten joustavuus sekä pankkien ja koko rahoitusjärjestelmän toimivuus selittävät taloutemme iskunkestävyyttä. Toisaalta Suomen talous on noussut aiemmista kriiseistä melko kankeasti. Nyt on tilaisuus näyttää, että tämä ei enää mene vanhan kaavan mukaan, Timo Lindholm arvioi.

  1. Yritykset osoittivat sopeutumiskykynsä

– Yritykset Suomessa ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa varsin hyvin liiketoiminnan hidastumiseen ja rajoituksiin. Kuluja on pystytty karsimaan, ja ulkoiseen rahoitukseen turvautuminen on ollut varovaista. On eletty pienellä säästöliekillä. Pk-yritysten talous on osoittautunut odotettua vahvemmaksi.

Teollisuudessa tuotannon ja tilausten lasku on ollut huomattavasti loivempi kuin aiemmissa syvissä taantumissa. Loppuvuotta kohti uusien tilausten määrä alkoi jo kääntyä uuteen nousuun. Yritysten sopeutumista osoittaa myös se, että työttömyys ei ole noussut tolkuttoman paljon.

  1. Rahoitusmarkkinoiden toimivuus auttoi kriisissä, mutta vuosi 2021 testaa yritysten kestävyyden

– Kevään rynnistyksen jälkeen pk-yritysten rahoituksen kysyntä Finnverasta tasaantui nopeasti, eikä syksy tuonut odotetun kaltaista uutta suurta lyhennysvapaiden aaltoa. Rahoitusmarkkinoiden joustavuudella sekä Finnveran ja muiden rahoituslaitosten sujuvalla yhteistyöllä oli varmasti merkitystä siinä, että yritykset pääsivät kriisin akuutin vaiheen yli. Vuoden 2021 alkupuoli on monelle yritykselle silti ratkaiseva: uutta liikevaihtoa pitäisi alkaa kertyä tuntuvasti ja nopeasti.

Suurten yritysten ja varsinkin niiden viennin rahoituksessa on nähty, että poikkeusoloissa rahoitus on erittäin merkittävä kilpailukyvyn osa. Vanhat tilauskirjat ovat kantaneet suuria viejiä. Uusien suurten vientihankkeiden valmistelu on pitkittynyt, ja ilman julkista rahoitusta niiden menestyksellinen loppuun saattaminen olisi huomattavasti vaikeampaa.

  1. Kuluttajien vahva talous satanee palveluyritysten laariin

– Kotitaloudet ovat tänä vuonna lisänneet sekä pankkitalletuksiaan että sijoituksiaan pörssiosakkeisiin. Kesällä talletuksissa ylittyi 100 miljardin euron raja. Kotitalouksien lompakoihin on siis kasautunut kulutusvaraa ja myös halua käyttää rahaa, vaikka moni kaupan ala onkin kerännyt runsaasti kuluttajien euroja. Kulutusvara koskee varsinkin palvelujen laajaa kirjoa. Palvelualojen yrityksillä on edessä varsin hyvät ajat, jos vain pystyvät vielä odottamaan kysynnän purkautumista.

  1. Työnteon kulttuuriin pysyvä muutos

– Työnteon kulttuuria korona on muuttanut nähtävästi pysyvästi. Etätyö alkaa kuulostaa vanhahtavalta termiltä. Sen sijasta pitäisi ehkä puhua paikkariippumattomasta työstä, josta on selvästi tullut pysyvä normi todella monissa ammateissa. Kaupunkien liikennevirrat ovat muuttuneet. Tämä muuttaa myös suhtautumista palkkatyöhön. Tärkeimmiksi ovat nousseet työn tulokset, eivät niihin käytetyn ajan minuutintarkka seuranta. Samalla yksilön vastuu oman työn määrästä, motivoivuudesta ja kuormittavuudesta on kasvanut.

  1. Velkaraha siirtää talouden välttämätöntä rakennemuutosta

– Toinen tämän vuoden iso muutos on suhtautuminen julkiseen velkaan. Sen jyrkkään kasvuun asennoidutaan selvästi aiempaa huolettomammin. Valtioiden helpon velkarahoituksen käyttö on ehdottoman tärkeä koronan välittömien menetysten paikkauskeino. Pitemmällä ajalla löysään velkarahaan liittyy kuitenkin iso riski: riittävää pakkoa talouksien toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen ei ole, vaan korjaustoimia voidaan aina vain lykätä tuonnemmaksi. Silti tiedetään varsin hyvin, että korona on vain lisännyt talouksien uudistumisen tarvetta, joka oli olemassa jo ennen ensimmäistäkään koronauutista.

Vaikka suureksi paisuva valtion ei vielä hälytä, emme tiedä milloin se nousee ongelmaksi – joko korkeampien korkojen tai rapautuneen luottokelpoisuuden takia.

+ Koronavuoden opetus?

– Hyvin poikkeuksellisen vuoden yksi iso oppi on suurten muutosten arvaamattomuus. Usko tylsään, ennakoitavaan ja lineaariseen maailmanmenoon on saanut kovan kolauksen. Tämän vuoden jälkeen on osattava ilman ennakkoluuloja jatkaa erilaisen tulevaisuuden rakentamista. Se tulevaisuus voi olla paljon valoisampi kuin nähty menneisyys, Lindholm toteaa.

Lisää aiheesta:

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus 2020 ja Rahoitus & kasvu LIVE -webinaarien tallenteet löytyvät osoitteesta finnvera.fi/rahoitusjakasvu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera, puh. 050 303 9398

Kuvat

Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm
Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera becomes signatory to the Poseidon Principles to measure the greenhouse gas emissions of ship finance19.4.2021 12:00:36 EEST | Press release

Finnish export credit agency Finnvera has joined the Poseidon Principles climate alignment agreement regarding the CO2 emissions of Finnveras’s ship finance portfolio. The Poseidon Principles are consistent with the policies and ambitions of the International Maritime Organization, including its ambition to reduce shipping’s total annual greenhouse gas emissions by at least 50% of 2008 levels by 2050. Commitment to the Poseidon Principles is a concrete step in Finnvera’s sustainability and corporate responsibility.

Finnvera sitoutuu alusrahoituksen ilmastovaikutuksia seuraaviin Poseidon Principles -periaatteisiin19.4.2021 12:00:02 EEST | Tiedote

Finnvera on sitoutunut alusrahoituksen ilmastovaikutuksia seuraaviin Poseidon Principles -periaatteisiin. Poseidon Principlesin jäsenet ovat keskeisiä laivarahoittajia, kuten kansainvälisiä pankkeja, mutta joukossa on myös Finnveran ohella muiden maiden vientitakuulaitoksia. Periaatteet noudattavat Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn tavoitteita puolittaa merenkulun vuosittaiset kasvihuonepäästöt vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasosta. Sitoutuminen Poseidon Principlesiin on konkreettinen askel Finnveran yritysvastuussa.

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus: Korona jakoi toimialat voittajiin ja häviäjiin – Konkurssien määrä kasvaa mutta ei yksin koronan takia14.4.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Koronakriisi on jakanut toimialat ja jopa yritykset alojen sisällä menestyviin ja kärsiviin. Teollisuudessa tilanne on selvästi parempi kuin muilla toimialoilla. Ravintola- ja matkailualan yrityksissä puolestaan kamppaillaan aikaa vastaan, ja rahoittajien joustavuutta tarvitaan. Julkinen yritysrahoitus on koronakriisin aikana kasvanut merkittävästi, ja riskejä on jaettu uudelleen yksityisten ja julkisten rahoittajien kesken. Konkurssien määrä kasvaa, mutta monessa tapauksessa syyt ovat koronaa syvemmällä. Tämä käy ilmi Finnveran Rahoitus & kasvu -katsauksesta ja rahoitusammattilaisille tehdystä kyselystä.

European guarantee will enable Finnvera to grant EUR 650 million of loans to Finnish companies6.4.2021 17:14:16 EEST | Press release

Finnvera is joining the Pan-European Guarantee Fund (EGF) programme of the European Investment Bank (EIB) Group. On 1 April 2021, Finnvera and the EIB signed an agreement on a guarantee programme which will enable Finnvera to grant a total of EUR 650 million of working capital and investment loans, mainly for the financing needs of large enterprises. This funding will have a 75% EIB guarantee. The guarantee programme will be in force until the end of 2021.

Finnveralle mahdollisuus myöntää 650 miljoonaa euroa Euroopan investointipankin takaamia lainoja suurille yrityksille6.4.2021 17:14:00 EEST | Tiedote

Finnvera liittyy Euroopan investointipankki -ryhmän (EIP) Pan-European Guarantee Fund (EGF) -takausohjelmaan. Finnvera ja EIP allekirjoittivat 1.4.2021 sopimuksen takausohjelmasta, jonka puitteissa Finnvera voi myöntää kaikkiaan 650 miljoonaa euroa käyttöpääoma- ja investointilainoja pääasiassa suurten yritysten rahoitustarpeisiin. Rahoituksella on EIP:n 75 prosentin takaus. Takausohjelma on voimassa vuoden 2021 loppuun asti.

Lyhennysvapaiden kysyntä kääntyi kasvuun – näissä tilanteissa rahoituksen hinta voi nousta29.3.2021 12:32:27 EEST | Tiedote

Yritysten tarve lyhennysvapaille kääntyi kasvuun helmi‒maaliskuun vaihteessa, kun koronatilanne paheni ja rajoituksia lisättiin. Päivittäinen lyhennysvapaahakemusten määrä kasvoi noin 50 kappaleeseen Finnverassa. Pääosa kasvusta tulee matkailu- ja ravintola-alalta, jossa hakemusmäärä kaksinkertaistui. Lyhennysvapaiden käsittely on nyt viime vuotta mutkikkaampaa muun muassa valtiontukisääntelyn vuoksi. Finnvera myöntää lyhennysvapaan nostamatta marginaalia ja laina-aikaa jatkaen, mutta voi joutua korottamaan takauksensa tai lainansa marginaalia, jottei yritykselle kerry liikaa valtiontukea. Pahimmillaan valtiontuen enimmäismäärän ylitys johtaa siihen, että yritys joutuu palauttamaan tukia tai uusi tuki jää saamatta.

Omistajanvaihdosten suma purkautumassa – Alkuvuoden rahoitus ennätystasolla17.3.2021 11:00:03 EET | Tiedote

Koronapandemia aiheutti kuopan omistajanvaihdosmarkkinaan vuonna 2020. Ostajat olivat poikkeusvuonnakin aktiivisia, mutta myyjät epäröivät. Nyt suma näyttää purkautuvan, ja Finnveran omistajanvaihdoksiin myöntämä rahoitus on noussut tammi‒helmikuussa korkeimmalle tasolleen viiteen vuoteen. Koronan vaikutukset ovat suurimmat matkailu- ja ravintola-alan yrityskaupoissa, jotka käytännössä pysähtyivät Lapissa ja Kainuussa vuonna 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme