Helsingin yliopisto

Vuoden nimi 2018 valitaan seitsemän finalistin joukosta

Jaa

Nimistöntutkimuksen asiantuntijat ovat valinneet Vuoden nimi 2018 -finaaliin seitsemän ehdokasta. Vuoden nimi valitaan Helsingin yliopistolla järjestettävillä Nimistöntutkimuksen päivillä 9. marraskuuta.

Aaro Veli Väinämö, Helsingi Sönumid, Kompensäätiö, Myyr York Times, Redi, Suomen Malmijalostus Oy sekä Tampereen Kansi. Nämä ovat Vuoden nimi 2018 -finaaliin valitut nimet. Perustelut on julkaistu nimistöntutkimuksen päivien verkkosivuilla.

Vuoden nimi on tunnustuspalkinto, joka myönnetään kuluneen vuoden aikana esillä olleelle hyvälle nimelle.

Vuoden nimi 2018 valitaan seitsemän finaaliin valitun nimen joukosta Nimistöntutkimuksen päivillä järjestettävässä lippuäänestyksessä, johon voivat osallistua kaikki tapahtuman osallistujat.

Palkinnon voittaja julkistetaan yleisölle Nimistöntutkimuksen päivillä perjantaina 9. marraskuuta klo 15.00. Helsingin yliopisto julkaisee valinnasta tiedotteen verkkosivuillaan

Vuoden nimi -palkinnolla halutaan nostaa esille onnistuneita nimivalintoja ja kiinnittää huomiota nimenannon merkitykseen yhteiskunnassa. Palkinnon saaja voi edustaa mitä tahansa erisnimikategoriaa, kuten paikan-, henkilön-, yritys- tai tuotenimiä. Palkinto jaetaan nyt toista kertaa. Viime vuonna Vuoden nimeksi valittiin Tampereen yliopisto.

Nimistöntutkimuksen päivillä kuullaan alan uusimmasta tutkimuksesta

Nimistöntutkimuksen päivät järjestetään Helsingin yliopistolla 8.–9. marraskuuta. Tapahtumassa kuullaan esitelmiä muun muassa Helsingin seudun joukkoliikenteen pysäkkien nimistä, paikannimistä saamelaisessa kertomaperinteessä, internetin nimistöstä sekä suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväkalenteriin vuodelle 2020 lisättävistä uusista nimistä.

Tapahtumassa nähdään myös kuvataiteilija Maarit Mustosen videoteos Nimen perusteella (2017), joka toteutettiin yhdeksän Maarit Mustosen ryhmätapaamisen yhteydessä. Nimen mielikuvia ja sen todellisuutta tarkasteleva työ syntyi tieteen ja taiteen välisestä vuoropuhelusta, suomen kielen yliopistonlehtori Terhi Ainialan Helsingin yliopistolla järjestämän kurssin Nimi ja identiteetti rinnalla. Videoteos on osa Maarit Mustosen, tohtorikoulutettava Saila Salosen ja yliopistonlehtori Johanna Virkkulan esitelmää.

Nimistöntutkimuksen päivät järjestetään vuosittain Helsingin yliopistolla. Tapahtuma järjestetään nyt 21. kerran. Ohjelma kokonaisuudessaan on nähtävissä tapahtuman verkkosivuilla.

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan luentoja ja haastattelemaan asiantuntijoita.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Lasse Hämäläinen, puhelin 040 742 8373, lasse.j.hamalainen@helsinki.fi

Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 050 329 0914, suvi.uotinen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme