Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Vuodenvaihteen näyttelyt aikaistuvat viikolla: Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat jo 15.11.2019

Jaa
Ateneumin taidemuseon marraskuussa avautuvat näyttelyt saavat lisäviikon. Näyttelyt Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat aikaisemmin ilmoitetusta poiketen jo 15.11.2019 ja ovat esillä 26.1.2020 asti. Näyttelyitä, jotka jakavat Ateneumin kolmannen kerroksen tilat puoliksi, yhdistää paikan merkitys taiteilijan tuotannolle. Helene Schjerfbeckin lisäksi Ateneumin vuodenvaihteen nimiä ovat muun muassa Werner Holmberg, Akseli Gallen-Kallela, Elga Sesemann, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff, joiden teoksia nähdään Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä.
Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.

Maailmalta löysin itseni -näyttelyssä nähdään suomalaisille uusia Schjerfbeckin teoksia

Näyttelyssä Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck nähdään teoksia, joita ei ole esitelty aikaisemmin Suomessa. Näitä ovat muun muassa Iso-Britanniasta löytynyt Kanat heinäsuovien edessä, St Ives (n. 1887) ja Helsingborgin museoiden Tyttö madonnankuvan edessä (1881). Lisäksi esille saadaan Ateneumin kokoelmiin kuuluva maalaus Narsissit (1908–1909), joka löytyi alkuvuodesta 2019 konservoinnin yhteydessä teoksen Pukukuva I (1908–1909) taustalta. 

Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 27. lokakuuta 2019 asti oleva Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely on saanut Iso-Britanniassa innostuneen vastaanoton. Näyttely on ollut erittäin kattavasti esillä kansainvälisessä mediassa ja siitä ovat uutisoineet muun muassa BBC, Harper’s Bazaar, The Art Newspaper The Economist, The Guardian ja The Observer. Suomalaiset saavat nähdä näyttelyn Ateneumissa yli puolet laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.

Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck kertoo, kuinka Helenestä tuli Helene – kuinka lahjakkaasta oppilaasta kasvoi yksi historiamme vaikuttavimmista taiteilijoista. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkavuosiin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon ja työskentelytapoihin – ja miten ne vaikuttivat hänen tuotantoonsa kotimaassa?

Näyttelyn teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään yli 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa.

Näyttely Ateneumin sivuilla

Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä harvoin nähtyjä teoksia Gallen-Kallelalta, Simbergiltä ja Thesleffiltä

Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen?

Omat huvilansa Ruovedelle rakennuttivat Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), Ellen Thesleff (1869–1954) ja Elga Sesemann (1922–2007). Seudulla viihtyivät myös Werner Holmberg (1830–1860) ja Hugo Simberg (1873–1917). Näyttelyn taiteilijoita ovat lisäksi Lauri Anttila, Gabriel Engberg, Kalle Löytänä ja Louis Sparre. Esillä on teoksia 1850-luvulta 1980-luvulle.

Akseli Gallen-Kallelalla oli Ruovedellä erämaa-ateljee Kalela, jonka taiteilija itse suunnitteli perheensä kodiksi 1890-luvun puolivälissä ihastuttuaan seudun jylhään luontoon. Gallen-Kallelalta nähdään seudun kansaa kuvaavia maalauksia, Kalevala-aiheista grafiikkaa sekä Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin tehdyt freskoluonnokset, jotka ovat harvoin yleisön nähtävänä. Lisäksi esillä on Gallen-Kallelan ystävilleen ja perheenjäsenilleen Kalelassa tekemiä exlibriksiä ja grafiikanvedoksia, joiden aiheissa hän muun muassa työsti tyttärensä Marjatan menetyksen aiheuttamaa suurta surua.

Gallen-Kallela kiinnostui ensimmäisten suomalaisten joukossa taidegrafiikasta, ja hänen luokseen sitä opiskelemaan hakeutui Hugo Simberg. Grafiikan tekemisen ohella Simberg innoittui Kalelaa ympäröivän seudun talonpoikaisesta kulttuurista, josta hänen teostensa pikkupirut, kuolema-aiheet ja luonnonmystiikka saivat inspiraationsa. Näyttelyssä nähdäänkin kokonaisuutena kaikki Ateneumin kokoelmiin kuuluvat 25 vesiväri- ja guassityötä, joihin kuuluvat muun muassa Halla (1895) ja Kuoleman puutarha (1896).

Ellen Thesleffiltä saadaan poikkeuksellisesti esille muun muassa rakastettu Omakuva (1894–1895), jota voidaan esittää näyttelyissä sen haurauden vuoksi vain harvoin. Lisäksi taiteilijalta nähdään Ruoveden Muroleen maisemia.

Näyttely Ateneumin sivuilla

Näyttelyihin liittyviä tapahtumia

Kaikki tapahtumat Ateneumin sivuilla

Osta paikka näyttelyintroon tai opastukselle
Näyttelyihin järjestetään kiertäviä opastuksia vain museon aukioloaikojen ulkopuolella (liput 30/20 €, sisältää pääsyn museoon). Lisäksi järjestetään tavallista enemmän näyttelyintroja Ateneum-salissa (liput 10 €, ei sisällä pääsyä museoon). Molemmille on myynnissä yksittäisiä paikkoja Ateneumin verkkokaupassa.

Torstaisin 10.10., 24.10. ja 7.11.2019 klo 17
Heleneä odotellessa -luentosarja
Ateneum-sali. Syvenny Helene Schjerfbeckiin Ateneumin asiantuntijoiden kanssa jo ennen taiteilijan näyttelyn avautumista! Luennoitsijoina intendentti Anna-Maria von Bonsdorff, erikoistutkija Anu Utriainen sekä museonjohtaja Marja Sakari, joka haastattelee Schjerfbeckin teoksia tutkinutta taidemaalari Anna Retulaista ja konservaattori Kirsi Hiltusta. Liput 25/10 € (sisältää sisäänpääsyn ja kahvin/teen). Liput Ateneumin verkkokaupasta.

La 16.11.2019 klo 12
Helene Schjerfbeck -luento: Jeremy Lewison – The Mirror and the Mask
Ateneum-sali. Luennoitsijana Lontoon Royal Academyssä nähdyn Schjerfbeck -näyttelyn kuraattori Jeremy Lewison. Englanniksi. Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla.

To 12.12.2019, to 9.1.2020 ja ke 15.1.2020 klo 17
Taiteilijoiden Ruovesi -luentosarja
Ateneum-sali. Suomeksi. Luennoitsijoina amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Anu Utriainen Ateneumista sekä taidehistorioitsija, tutkija Nina Kokkinen Turun yliopistosta. Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla.

Lisäesitykset 9.–17.1.2020
Teatteriesitys: Minä maalaan teidät kaikki
Helene Schjerfbeckistä kertovasta näytelmästä Minä maalaan teidät kaikki nähdään seitsemän lisäesitystä Ateneum-salissa tammikuussa 2020. Käsikirjoitus Iida Hämeen-Anttila, ohjaus Kati Outinen, rooleissa Kati Outinen ja Annatuuli Saine. Liput Ateneumin verkkokaupasta.


Aukioloajat
Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu

Sisäänpääsymaksut
Normaali pääsymaksu 17 € | Alennettu pääsymaksu 15 € | Alle 18-vuotiaat maksutta

Twitter@AteneumMuseum | Facebook: AteneumArtMuseum | Instagram: ateneummuseum

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Anna Kari, puh. 040 717 8185, anna.kari at ateneum.fi


Lehdistökuvat: press.ateneum.fi | käyttäjätunnus: ateneum | salasana: mediat

Kuvat

Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Lataa
Helene Schjerfbeck: Kanat heinäsuovien edessä, St Ives (n. 1887). Penlee House Gallery & Museum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Karjalainen.
Helene Schjerfbeck: Kanat heinäsuovien edessä, St Ives (n. 1887). Penlee House Gallery & Museum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Karjalainen.
Lataa
Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva (1915). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hallonblad. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva (1915). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hallonblad. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Lataa
Helene Schjerfbeck: Narsissit (1908–1909). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hoving. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Helene Schjerfbeck: Narsissit (1908–1909). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hoving. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Lataa
Ellen Thesleff: Omakuva (1894–1895). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Ellen Thesleff: Omakuva (1894–1895). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Lataa
Elga Sesemann: Ruovesi, aitta (1947). Yksityiskokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Elga Sesemann: Ruovesi, aitta (1947). Yksityiskokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Kuolema ja kukka (1896). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Akseli Gallen-Kallela: Kuolema ja kukka (1896). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Lataa
Hugo Simberg: Kuoleman puutarha (1896). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen.
Hugo Simberg: Kuoleman puutarha (1896). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Kaivokatu 2
00100 HELSINKI

0294 500 200http://www.ateneum.fi

Ateneumin taidemuseo on Suomen johtava taidemuseo, jonka kokoelmat kattavat taidetta 1800-luvulta moderniin. Ateneumin pääyhteistyökumppani on HOK-Elanto. Ateneum on osa Kansallisgalleriaa, yhdessä nykytaiteen museo Kiasman sekä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. www.kansallisgalleria.fi

 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Välkommen till presskonferensen för Eero Järnefelt-utställningen på onsdag den 3 april 2024 kl. 10.15.20.3.2024 12:34:53 EET | Tiedote

Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen 3.4.2024 kl. 10.15 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan. På Konstmuseet Ateneum ses 5.4–25.8.2024 en utställning som omfattar Eero Järnefelts (1863–1937) hela karriär. Järnefelt växte upp i en kosmopolitisk kulturfamilj och var en mästerlig natur- och porträttmålare som i sin konst ständigt sökte känsla och sanning. Den nu aktuella utställningshelheten presenterar hans omfattande produktion och hans betydelse för Finlands konst och för finskheten. De mångsidiga naturskildringarna kan få betraktaren att undra om den natur konstnären skildrade på 1800- och 1900-talen ännu existerar.

Tervetuloa Eero Järnefelt -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 3.4.202420.3.2024 12:34:53 EET | Tiedote

Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 3.4.2024 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15 – lisätiedot alempana. Ateneumin taidemuseossa nähdään 5.4.–25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. Kokonaisuus esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa.

Welcome to the Eero Järnefelt exhibition press conference on Wednesday, April 3, 2024, at 10:1520.3.2024 12:34:53 EET | Press release

The press conference for the exhibition will be held on Wednesday 3 April 2024 at 10:15, on site at the Ateneum and online. For more information, see below. From 5 April to 25 August 2024, the Ateneum Art Museum will present an exhibition that covers the entire career of Eero Järnefelt (1863–1937). A master depicter of nature and people, Järnefelt always sought emotion and truth. The exhibition will present the extensive oeuvre of Järnefelt, who grew up in a cultured, cosmopolitan family, and it will explore the artist’s significance for Finnish art and Finnishness. The varied nature depictions raise the question of whether the natural environments captured by the artist in the 19th and 20th centuries still exist.

Naturens stora och små teman fascinerar på Eero Järnefelts utställning26.2.2024 14:10:48 EET | Tiedote

På Konstmuseet Ateneum ses 5.4–25.8.2024 en utställning som omfattar Eero Järnefelts (1863–1937) hela karriär. Järnefelt växte upp i en kosmopolitisk kulturfamilj och var en mästerlig natur- och porträttmålare som i sin konst ständigt sökte känsla och sanning. Den nu aktuella utställningshelheten presenterar hans omfattande produktion och hans betydelse för Finlands konst och för finskheten. De mångsidiga naturskildringarna kan få betraktaren att undra om den natur konstnären skildrade på 1800- och 1900-talen ännu existerar. Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen 3.4.2024 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan.

Eero Järnefeltin näyttelyssä kiehtovat luonnon suuret ja pienet teemat26.2.2024 14:10:48 EET | Tiedote

Ateneumin taidemuseossa nähdään 5.4.–25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. Kokonaisuus esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa. Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 3.4.2024 sekä Ateneumissa että verkossa – lisätiedot alempana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye