Helsingin yliopisto

Vuokralle tarjotaan: Arkielämä

Jaa

Vuokra sisältää uuden asuinmaan, koulun ja kaverit. Vuokrasopimuksen kesto on kahdesta neljään vuotta.

Kuva:123rf
Kuva:123rf

Lapsuudenystävien, tuttujen paikkojen ja kotimaan ajatellaan kuuluvan tavalliseen elämään, jota määrittää usein myös tietynlainen pysyvyys ja ennustettavuus: "Yläasteelle menen tuohon kouluun ja sitten lukioon tuonne". 25.8. Helsingin yliopistossa väittelevä Saija Benjamin haastatteli tutkimuksessaan nuoria, joille tällaiset tavalliselta kuulostavat suunnitelmat ovat mahdottomia.

Vanhempien ulkomaankomennukset määrittävät nuorten kotimaan

Vanhempien työkomennusten vuoksi nuorten kotimaa vaihtuu muutaman vuoden välein ja samalla vaihtuvat koti, koulu ja ystäväpiiri, usein harrastuksetkin.

– Kun arki on sidottu vanhempien työnantajan päätöksiin, elämää ei voi suunnitella kovin pitkälle eteenpäin, Benjamin toteaa.

Siinä missä kansainvälistymisen tuomat edut ovat yleensä keskustelujen keskiössä, lasten omakohtaiset kokemukset muuttamisesta jäävät usein varjoon. Koska kansainvälinen työperäinen liikkuvuus on kasvussa, Benjamin halusi tutkia, millaisia vaikutuksia toistuvalla muuttamisella on lapsuuteen, ja perehtyä erityisesti lasten muuttamiseen liittyviin sosioemotionaalisiin näkökohtiin.

Millainen on lapsuus muuttojen keskellä?

Monikulttuurisen kasvatuksen kentälle sijoittuvassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan kahdeksan 13-17–vuotiaan nuoren omakohtaisia kokemuksia siitä, millaista on lapsuus, kun perhe muuttaa useamman kerran maasta toiseen vanhempien työn vuoksi. Muuttojen säännöllisyyden, ja tutkittavien nuorten vanhempien ”monikulttuurisen” taustan vuoksi nuorilla ei ollut kotimaata sanan perinteisessä merkityksessä, vaan heidän lapsuutensa koostui eripituisista jaksoista eri maissa ympäri maailman. Syvähaastatteluissa nuoret kertoivat elämästään valitsemiensa henkilökohtaisten valokuvien ja elämänjana-tyyppisen työkalun avulla.

Väliaikaisuuden tunteesta identiteetin kehittymiseen

Nuorten kertomukset kietoutuivat neljän pääteeman ympärille. Ensimmäinen teema liittyy nuorten arkielämää värittäviin väliaikaisuuden, epätietoisuuden, ja luopumisen tunteisiin, mutta toisaalta myös ylpeyteen ja iloon kansainvälisestä, kokemusrikkaasta elämästä. Toinen teema yhdistyy erilaisiin selviytymisstrategioihin, joita nuoret olivat kehittäneet muuttojen myötä osin tiedostamattaan, ja joiden avulla he pyrkivät jälleen rakentamaan arkielämänsä ja sosiaalisen verkostonsa jokaisen muuton yhteydessä. Kolmas teema käsittelee nuorten kehittyvää identiteettiä, joka perustuu paitsi maailmankansalaisuuden idealle, myös pitkälti toiseuden ja erilaisuuden kokemuksille suhteessa ei-liikkuvaan enemmistöön.

– Nuorten polveilevien elämänpolkujen vuoksi esimerkiksi kysymykset ”mistä olet kotoisin” tai ”missä kotisi on” eivät ole näille nuorille lainkaan yksiselitteisiä, Benjamin sanoo.

Koska maisemat ja ihmissuhteet vaihtuvat nuorten ympärillä, neljäs keskeinen teema kytkeytyykin siihen, mihin he tuntevat kuuluvansa. Oma, itselle merkityksellinen paikka tai ryhmä ei yleensä liittynyt nuoren kansallisuuteen, tai synnyin- tai asuinmaahan, vaan rakentui lapsuuden aikana luotujen mielikuvien, muistojen, tulevaisuuden haaveiden, ja erityisesti suvussa kulkevien tarinoiden varaan.

– Ydinperheen muodostaman kivijalan lisäksi tutkituilla nuorilla oli tyypillisesti jokin toinen pysyvä asia elämässään, joka siirtyi mukana paikasta toiseen. Tällainen oma juttu, ”ankkuri”, saattoi olla esimerkiksi tietyn jalkapalloseuran fanitus, jokin ikioma harrastus tai vaikkapa vuosittainen vierailu suvun kesämökille, Benjamin kertoo.

Ankkurina voi toimia oikeastaan mikä tahansa asia, joka tarjoaa nuorelle pysyvyyttä, turvaa ja jatkumoa kaikkien muiden asioiden muuttuessa.

– On erittäin tärkeää, että lasta tuetaan turva-ankkurinsa säilyttämisessä elämäntilanteiden vaihtuessa.

Kouluvalinnat tärkeitä

Koska valtiosta toiseen muuttavat nuoret käyvät tavallisesti kansainvälisiä kouluja, Benjamin halusi lisäksi tarkastella näiden koulujen roolia nuorten identiteetin ja maailmankuvan kehittymisessä. Tutkimus painottaakin kansainvälisten koulujen merkitystä tietynlaisen maailmankuvan ja arvomaailman välittämisessä oppilaille opetussuunnitelmien ja käytänteiden välityksellä. Koulujen maailmanlaajuinen verkosto on merkityksellinen liikkuvalle oppilasainekselle sen tarjoaman samankaltaisen eetoksen ja akateemisen jatkumon vuoksi. Erityisesti koulujen arvo korostuu paikkana, jossa uuden tulokkaan on mahdollista tuntea olonsa tutuksi ja ”paikalliseksi” ja jossa lasten monisyiset elämänpolut ja taustat koetaan normaaleiksi. Benjamin painottaakin kouluvalinnan tärkeyttä lasten sopeutumisen ja hyvinvoinnin kannalta muuttovalmisteluja tehtäessä.

Benjamin arvioi, että tutkimustulokset voivat olla arvokkaita henkilöille, jotka toimivat kansainvälistymisen tai globaalin muuttoliikkeen parissa sekä vanhemmille, jotka luovat kansainvälistä uraa tai harkitsevat sellaista. Suurelle yleisölle tulokset laajentavat ymmärrystä siihen, millaista on elää jatkuvassa kansainvälisessä liikkeessä maailmassa, jossa globalisoitumisesta huolimatta yksilö edelleen pitkälti määritellään kansalaisuuteen ja pysyvyyteen nojaavien normien perusteella.

Kasvatustieteen maisteri Saija Benjamin on syntynyt Suomessa ja valmistunut luokanopettajaksi Helsingin yliopistosta. Kokemukset 12 vuodesta ulkomailla ja seitsemästä valtoiden välisestä muutosta inspiroivat Benjaminia väitöskirjatutkimuksen tekemiseen.
 

---

Kasvatustieteen maisteri Saija Benjamin väittelee kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 25.8 aiheesta People who don’t live what we live, don’t understand Youths’ experiences of hypermobility. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 4. krs.). Väitöskirjan julkaisee Siirtolaisinstituutti ja sen tiivistelmä on luettavissa e-thesiksessä

Väittelijän yhteystiedot:

Saija Benjamin, puh. +33781948276, s-posti saija.benjamin@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva:123rf
Kuva:123rf
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme