Jyväskylän yliopisto

Vuorohoidon varhaiskasvattajalta vaaditaan lapsituntemusta ja joustavuutta

Jaa

– Ammattitaitoinen vuorohoidon työntekijä ottaa huomioon vuorotyötä tekevien perheiden joskus nopeastikin vaihtuvat työtilanteet ja joustaa suunnitelmissaan. Lasten hyvinvointi on päiväkodissa kaiken keskiössä, professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Kasvattajilta vaaditaan hyvää lapsituntemusta ja ammattitaitoa, jotta kaikki lapset pääsevät tasapuolisesti osallisiksi lapsiryhmän toiminnasta vuorohoidon vaihtelevassa arjessa.

– Vaihteleviin tilanteisiin reagoiminen edellyttää myös koko organisaatiolta joustavia käytäntöjä sekä panostamista työntekijöiden työhyvinvointiin, Jyväskylän yliopiston yliopistolehtori Leena Turja jatkaa.

Perheet 24/7 -hankkeeseen liittyvän kyselytutkimuksen mukaan vuorohoidon varhaiskasvattajat pyrkivät toteuttamaan laadukasta varhaiskasvatusta ja takaamaan lapsille tasapuoliset toimintamahdollisuudet lasten eriaikaisista rytmeistä ja erilaista vireystiloista huolimatta.

Kasvattajat korostivat, että kasvatusyhteistyö epätyypillisiä työaikoja tekevien perheiden kanssa edellyttää työntekijöiltä sujuvaa tiedonvaihtoa, koska usein kohtaamiset saman työntekijän ja perheen kesken ovat satunnaisia ja tapahtuvat ilta-aikaan tai varhain aamulla.

Suomalainen vuorohoitojärjestelmä kansainvälisesti ainutlaatuinen

Yhä useampi suomalaislapsi tarvitsee vuorohoitoa vanhempien ollessa työssä iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Kansainvälisesti verraten suomalainen vuorohoitojärjestelmä on ainutlaatuinen palvelu epätyypillisinä aikoina työskenteleville ja opiskeleville perheille. Vuorohoitopalveluja tulee kunnissa järjestää perheiden tarpeita vastaavasti.

Vuorohoidossa jokaisella lapsella on oma yksilöllinen hoitorytminsä, jota määrittävät vanhempien vaihtuvat työ- tai opiskeluajat. Myös suuri osa vuorohoitoyksiköiden kasvattajista työskentelee vuorotyössä.

– Epätyypilliset työ- ja hoitoajat kasvattajilla ja lapsilla luovat vuorohoidon arkeen omanlaisen rytminsä, vanhempi tutkija Kaisa Malinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kiteyttää.  

Artikkeli pohjautuu vuorohoidon varhaiskasvattajien kyselytutkimukseen, joka oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa Perheet 24/7 -tutkimusta. Kyselyssä tiedusteltiin 227:tä vuorohoidossa työskentelevältä varhaiskasvattajalta heidän työnsä erityispiirteitä ja osaamistarpeita. Konsortiotutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tulosten pohjalta on toteutettu jo useita vuorohoidon työntekijöille suunnattuja täydennyskoulutuksia.

Julkaisun tiedot: Rönkä, A., Turja, L., Malinen, K., Tammelin, M., & Kekkonen, M. (2019). Flexibly scheduled early childhood education and care: experiences of Finnish parents and educators. Early Years, 39 (4), 376-391. doi:10.1080/09575146.2017.1387519

Lisätietoja:

Anna Rönkä, professori, kasvatustieteiden laitos, 040 8054891, anna.k.ronka@jyu.fi

Vanhempi tutkija Kaisa Malinen, kaisa.malinen@jamk.fi, +358 50 360 2104

Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 28.2.2020: Fysioterapeutilta kaivataan vuorovaikutusta ja kykyä tunnistaa yksilölliset tarpeet (Jäppinen)24.2.2020 10:00:00 EETTiedote

Millainen fysioterapeuttinen ohjaus edistää potilaan omatoimista kuntoutumista leikkauksen jälkeen? Miksi kaikki tekonivelpotilaat eivät toivu optimaalisesti? Anna-Maija Jäppinen tarkasteli väitöskirjassaan lonkan tekonivelpotilaiden ja fysioterapeuttien käsityksiä potilasohjauksesta. Tulokset osoittivat, että olennaista fysioterapeuttisessa ohjauksessa on tieto, taito, kehon ymmärtäminen ja vuorovaikutus.

Liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Puolustusvoimien käynnistämä yhteiskongress tuottaa tutkittua tietoa armeijan käyttöön24.2.2020 07:30:00 EETTiedote

Puolustusvoimien ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnan kanssa yhteistyössä käynnistetty Sotilaan fyysisen suorituskyvyn -kongressi (International Congress of Soldiers’ Physical Performance, ICSPP) järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Quebec Cityyn, Kanadaan kokoontui helmikuussa 541 tutkijaa, sotilasta sekä muita asiantuntijoita 28 eri maasta.

Kansainvälinen tutkijaryhmä: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla21.2.2020 09:45:11 EETTutkimus

Luontohaitat eli elinympäristöjen heikennykset ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista ihmiskunnan kohtaamista haasteista. Ihmisen itsensä aiheuttamat luontohaitat johtavat monenlaisiin ongelmiin: ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta, kaventavat ruoantuotannon mahdollisuuksia, voimistavat ilmastomuutosta ja lisäävät konfliktien sekä luonnonkatastrofien riskejä. Jyväskylän yliopisto oli mukana kansainvälisessä, monitieteisessä tutkijaryhmässä, joka esittää keinoja luontohaittojen hillitsemiseksi. Ryhmän mukaan luontohaittojen hyvittäminen olisi velvoitettava lailla ja käyttöön olisi otettava maankäytön kansallinen kirjanpito esittelemään luonnovarojen käytön haitat ja hyödyt. Strategia julkaistiin Nature Sustainability –tiedejulkaisussa 10. helmikuuta 2020.

Jokereiden kotiyleisölle yhteispohjoismainen jääkiekkosarja houkuttelevampi vaihtoehto kuin jatkaminen KHL:ssä tai paluu Suomen Liigaan19.2.2020 07:30:00 EETTiedote

Jääkiekkojoukkue Jokereiden siirto Suomen Liigasta KHL:ään sekä joukkueen taival KHL:ssä omistuskytköksineen ja taloudellisine tappioineen on saanut vuosittain runsaasti julkisuutta. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat selvittäneet muun muassa sen, mitä mieltä Jokereiden kotiyleisö on joukkueen KHL-tulevaisuudesta ja pääsylippujen hinnoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme