Atena

Vuosien tutkimustyö avaa Sturmbock-puolustuslinjan synkän historian ensi kertaa kokonaisuudessaan

Jaa

Saksalaisten unohdetusta tunturilinnoituksesta kertova tietokirja kasvaa ainutlaatuiseksi kertomukseksi tutkimusmatkasta Käsivarren Lapin erämaihin ja muuttaa sotahistorian käsin kosketeltavaksi. Viiden vuoden ja satojen korsujen jälkeen Emil Kastehelmi ja Aleksi Rikkinen tietävät, millaista elämä Lapin sodan suurimmassa puolustuslinjassa oli.

Aleksi Rikkinen ja Emil Kastehelmi: Sturmbock – Tutkimusmatka Lapin sodan linnoitteisiin

Julkaisu 20.10.2022

Kun toinen maailmansota läheni loppuaan, Saksa rakensi Käsivarren Lappiin massiivisen puolustuslinjan varmistamaan asemaansa arktisella alueella. Sturmbockiksi nimetyt asemat suunniteltiin Neuvostoliittoa vastaan, mutta kun ne valmistuivat syksyllä 1944, käynnissä oli jo Lapin sota Suomen ja Saksan välillä. 

Sotilaat, työvelvolliset ja sotavangit rakensivat tiettömään erämaahan korsuja, juoksuhautoja ja huoltoteitä noin 14 000 vuoristojääkärille, jotka turvasivat Saksan joukkojen vetäytymistä Norjaan. Kun suomalaisjoukot etenivät alueelle, Ruotsin rajalta ja Käsivarrentieltä pohjoiseen kurottavissa asemissa alkoi asemasota arktisen talven keskellä. Sturmbockissa käytiin partiokahakoita ja aktiivista ilmasotaa kaamoksen keskellä, kun Suomen Ilmavoimat pommitti tuntureille kaivautuneita saksalaisia.  

Saksalaisjoukot lähtivät Sturmbock-linjalta tammikuussa 1945, ja huhtikuussa toinen maailmansota Suomessa päättyi. Sodan jälkeen Sturmbockin asemat unohtuivat historiankirjoituksesta vuosikymmeniksi.

Vuonna 2018 nuoret sotahistorian tutkijat Aleksi Rikkinen ja Emil Kastehelmi alkoivat kartoittaa Sturmbockia. Valtava hanke oli mahdollinen, sillä Maanmittauslaitos oli hieman aiemmin julkistanut koko maan kattavan laserkeilausaineiston. Sen ja arkistoilmakuvien avulla oli mahdollista paikantaa kohteita, joiden kartoittamiseksi oli kuitenkin tehtävä pitkiä retkiä maastossa. Tutkimustyö maastossa ja arkistoissa veikin kaksikolta yhteensä viisi vuotta. 

Rikkisen ja Kastehelmen kartoittamiin rakennelmiin kuului satoja korsuja, kilometreittäin piikkilankaesteitä ja juoksuhautoja sekä kymmeniä kilometrejä huoltoteitä. Asemien selustasta löytyi myös vankileirien jäänteitä: jopa toista tuhatta sotavankia osallistui Stumbockin rakentamiseen armottomissa olosuhteissa. Aiemmin tuntematon löytö oli Ropitunturin viestiasema: vaikeakulkuiseen erämaahan oli kuljetettu aikansa huipputeknologiaa ja painavia betonielementtejä. Lisäksi tutkimuksissa kartoitettiin Suomen rajaseudulta Norjaan kulkeva, lähes tyystin tuntematon Eisbär-puolustusasema.

Tiettömässä erämaassa suolampia saattoi joutua ylittämään poroaidassa roikkuen, kuruissa kiipeillessä putoamisvaara oli todellinen ja sääsket sekä mäkäräiset olivat jatkuvana riesana. Silloinkin, kun käytössä oli vanha saksalaisten huoltotie, riski mönkijän kaatumisesta tai maastoauton hajoamisesta oli alati läsnä ja apu oli kymmenien kilometrien päässä. Entisellä taistelukentällä oli myös otettava huomioon räjähdevaara, sillä muun muassa käsikranaatteja lojuu edelleen maastossa. Kerran toinen tutkijoista astui myös saksalaiseen hyppymiinaan, mutta se ei onneksi ollut enää toimintakuntoinen.

Tutkimusten tuloksena syntyi runsaasti kuvitettu, asiantunteva ja perusteellinen tietoteos. Se tekee selkoa saksalaisten suurimittaisesta rakennustyöstä ja Käsivarren taisteluista, ja samalla se kertoo harvinaislaatuisesta sotahistoriallisesta tutkimuksesta, pitkistä päivistä pohjoisen erämaissa ja yllätyksistä, joita maastotutkimuksissa voi kohdata.

Kartoitustyön yhteydessä Rikkinen ja Kastehelmi osallistuivat Vaietut arktiset sodat -dokumenttisarjan tekoon. Yle esitti sarjan keväällä 2022, ja se on myyty muun muassa Eurooppaan ja Kiinaan. 

Aleksi Rikkinen on maantieteilijä ja sotahistoriallisten kohteiden kartoittaja. Rikkinen etsii unohdettuja arkistolähteitä ja soveltaa moderneja tutkimusmenetelmiä tutkiessaan sotahistoriaa sen kaukaisimmilla tapahtumapaikoilla.

Emil Kastehelmi on sotahistorian asiantuntija ja kokenut historiallisten taistelukenttien kuvaaja. Kastehelmi tutkii, taltioi sekä popularisoi pohjoisen sotahistorian vähiten tunnettuja tapahtumia. Hän tuo työllään kadonnutta historiaa takaisin yleiseen tietoisuuteen.

Arvostelukappaleet, haastattelupyynnöt, lisätiedot: hanna-leena.soisalo@atena.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Atena
Atena
PL 436 (Asemakatu 6)
40101 Jyväskylä

010 4214 200https://atena.fi

Atena on osa Otava-konsernia. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Atena

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme