Vuosilomalakiin tulossa viimein EU-tuomioistuimen edellyttämät muutokset

Pitkälle sairauslomalle joutuvan työntekijän tilanne parantuu, kun lakimuutosta valmistelleen työryhmän esittämät muutokset turvaavat työntekijän oikeuden neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta tai kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta. Lakiesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle tänään.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan uutena asiana, että vuosilomaan lisätään täydentäväksi elementiksi lisäpäiviä sairausloman ajalta. Työntekijälle kertyy lisäpäiviä niiltä osin, kun vuosiloma on alle 24 päivää sairauspoissaolosta tai lääkinnällisesti kuntoutuksesta johtuen. Vuosiloma koostuu tällaisessa tapauksessa sekä vuosilomasta että lisäpäivistä.

– Lisäpäiviä ei uudessa esityksessä katsota työssäoloajaksi eikä vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi. Vuosilomaa täydentävät lisäpäivät ovat näistä syistä osittain ristiriidassa Suomea koskevien kansainvälisten velvoitteiden kanssa, Kannisto toteaa.

Hallituksen esityksen vaikutusarvioinnissa todetaan, että työnantajalle aiheutuvat kustannukset ovat huomattavasti korkeammat, jos lisäpäiviä käsiteltäisiin vuosilomana. Esityksestä puuttuu tarkempi arvio siitä, millaisista kustannuksista on lopulta kyse ja millaisia säästöjä ehdotettu malli tuo.

Akava on jättänyt yhdessä palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa täydentävän mielipiteen työryhmän esitykseen. Järjestöt ehdottavat, että esitystä muutetaan siten, että vuosiloma koostuu sairauspoissaolojen ja lääkinnällistä kuntoutusta koskevien poissaolojen ajalta kokonaisuudessaan vuosilomasta täydentävien lisäpäivien sijaan.

Linkki hallituksen esitykseen