Jyväskylän yliopisto

WHO-Koululaistutkimus: Yhä useammalla 11–15-vuotiaalla suomalaisnuorella psykosomaattisia oireita viikoittain

Jaa

Joka kymmenes suomalainen 11–15-vuotias nuori täyttää some-addiktion tunnusmerkit. Addiktio on yläkouluikäisillä suomalaisnuorilla yleisempää kuin kansainväliseen vertailuun osallistuneissa maissa keskimäärin, selviää laajassa WHO-Koululaistutkimuksessa. Intensiivinen yhteydenpito internetin välityksellä on tytöillä yleisempää kuin pojilla.

Sosiaalinen media koukuttaa useita nuoria.
Sosiaalinen media koukuttaa useita nuoria.

WHO Regional Office for Europe julkaisee tänään 19.5. kansainvälisen raportin Spotlight on Adolescent Health and well-being 11-, 13- ja 15-vuotiaiden terveyden kokemuksista, terveyskäyttäytymisestä, sosiaalisista suhteista ja mielen hyvinvoinnista. Lähes 230 000 nuorta yli 40 maasta osallistui Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) kyselyyn vuosina 2017/2018. Kysely tunnetaan Suomessa nimellä WHO-Koululaistutkimus, ja sitä toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.

Kansainväliset tulokset osoittavat, että lasten ja nuorten alakuloisuus, ärtyneisyys ja univaikeudet ovat lisääntyneet. Lisäksi yhä useampi raportoi useista viikoittaisista oireista ja kuormittuvansa koulutyöstä, joten huoli lasten ja nuorten jaksamisesta on todellinen. Suomalaiset yläkoululaiset raportoivat koulukuormittuneisuutta jopa hieman yleisemmin kuin HBSC-maiden nuoret keskimäärin.

Tytöillä psykosomaattista oireilua poikia enemmän

Tytöillä eri syistä johtuva psykosomaattinen oireilu on poikia yleisempää kaikissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 15-vuotista tytöistä kolmasosa (32 %) ilmoittaa olevansa alakuloinen useammin kuin kerran viikossa ja 15-vuotiasta pojista vastaava osuus on 15 %. Lisäksi tytöillä monen oireen viikoittainen kokeminen on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä, pojilla vain 11-vuotiailla.

Positiivista tuloksissa ovat nuorten kokemukset vaikeiden asioiden jakamisen helppoudesta vanhempiensa kanssa. 11-vuotiaista nuorista lähes kaikki pitivät omista asioista puhumista helppona sekä äidin että isän kanssa. Pojat pitivät äidille ja isälle puhumisen yleisemmin helppona kuin tytöt kaikissa ikäryhmissä ja sijoittuivat kansainvälisessä vertailussa keskiarvon yläpuolelle.

- Suomessa 15-vuotiaiden tyttöjen tilanne pohdituttaa. Sen lisäksi, että he raportoivat muita ryhmiä yleisemmin psykosomaattisia oireita ja koulukuormittuneisuutta, he myös ovat yksinäisempiä ja kokevat vähemmän perheen tukea kuin pojat, tutkijatohtori Nelli Lyyra liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Nuorten liikunta- ja ravintotottumuksissa parantamisen varaa

Vaikka 11- ja 13-vuotiaat suomalaisnuoret liikkuvat reippaasti päivittäin yleisemmin kuin nuoret useimmissa muissa maissa, merkittävä osa suomalaisista nuorista ei saavuta päivittäisiä liikuntasuosituksia. Kun 11-vuotiaista pojista joka toinen ja tytöistä kaksi viidestä liikkui suositusten mukaisesti, niin 15-vuotiaista pojista enää joka viides ja tytöistä joka kymmenes. Tytöt liikkuvat vähemmän kuin pojat kaikissa ikäryhmissä.

Suurin osa nuorista ei syö kasviksia ravitsemussuosituksen mukaisesti ja kansainvälisessä vertailussa suomalaiset lapset ja nuoret ovat viimeisiä hedelmien syömisessä, myös vihanneksia syödään niukasti. Tytöt syövät hedelmiä ja vihanneksia yleisemmin kuin pojat. Sitä vastoin suomalaisnuorten makeisten ja limsojen kulutus on kansainvälisesti vertaillen erittäin vähäistä, kuten aiempina tutkimusvuosina. Terveelliset ruokatottumukset olivat yleisempiä paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla.

- Noin joka neljäs poika ja kuudes tyttö on ylipainoinen, ja Suomen tulokset ovat lähellä kansainvälisiä keskiarvoja. Vaikka tytöillä ylipainoisten osuus on pienempi, he kokevat poikia yleisimmin olevansa lihavia, yliopistonlehtori Kristiina Ojala sanoo.

Tulokset mahdollistavat myöhemmin pandemian vaikutusten arvioinnin

Nyt kun viimeisin HBSC-tutkimus, joka sisältää havainnot vuodelta 2017/2018, julkaistaan, maailma kamppailee COVID-19 -pandemian kanssa. Seuraava tutkimus toteutetaan vuosina 2021/2022, ja sen tulokset tulevat kuvastamaan pandemian vaikutuksia nuorten elämään.

- HBSC:n tutkimuksen kattamat asiat tarjoavat tärkeitä näkemyksiä nuorten nykyisestä elämästä, ja niiden pitäisi myös tarjota meille hyödyllinen lähtökohta COVID-19:n vaikutuksen mittaamiseksi, kun seuraavan tutkimuksen tulokset ilmestyvät vuonna 2022, Martin Weber, Programme Manager for Child and Adolescent Health WHO:n Euroopan aluetoimistosta sanoo.

Keskeisiä tuloksia suomalaisten nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista:

  • Pojat oireilevat tyttöjä vähemmän ja kokevat saavansa tukea perheeltään yleisemmin kuin tytöt.
  • Suomalaiset nuoret liikkuvat päivittäin kansainvälisiä vertaisiaan enemmän. Suomessa pojat liikkuvat päivittäin tyttöjä enemmän jokaisessa ikäryhmässä.
  • Ylipainoisten osuus ei ole lisääntynyt vuodesta 2014 vuoteen 2018. Ylipainoisten poikien osuus on tyttöjä suurempi, mutta tytöt pitävät itseään lihavana poikia yleisemmin. Lihavana itsensä pitävien pitäneiden osuus on lisääntynyt 11-vuotiaiden keskuudessa.
  • Runsas sosiodigitaalinen osallistuminen lisääntyi iän myötä ja oli tytöillä yleisempää kuin pojilla.
  • Noin joka kymmenes nuori täyttää some-addiktion kriteerit. Addiktio oli pojilla ja tytöillä yhtä yleistä.
  • Poikien tupakointi-ja alkoholinkäyttötavat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Sukupuolten välillä ei tottumusten suhteen ole enää havaittavissa eroja.
  • Kannabiksen kokeilu ja kuukausittainen käyttö ei lisääntynyt vuosien 2014 ja 2018 välisenä ajanjaksona.

Pre-embargo linkit

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

yliopistonlehtori Kristiina Ojala, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, liikuntatieteellinen tiedekunta, 040 8053579, kristiina.ojala@jyu.fi

Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport

Kuvat

Sosiaalinen media koukuttaa useita nuoria.
Sosiaalinen media koukuttaa useita nuoria.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Toimiva työelämäyhteistyö oppimisen ekosysteemeissä28.5.2020 11:02:29 EESTTiedote

Valtakunnallisen eAMK – Oppimisen uusi ekosysteemi -hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena on ollut ammattikorkeakoulujen välisen verkko-opiskelun ja siihen liittyvän digipedagogiikan kehittäminen sekä työelämäläheisyyden vahvistaminen. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos selvitti hankkeessa mitä työelämälähtöiset oppimisen ekosysteemit voisivat olla, millaisia piirteitä niistä tunnistetaan ja miten ne toimivat.

Väitös: 29.5.2020 Tilinpäätösstandardien kääntäminen edellyttää laskentatoimen asiantuntijuutta27.5.2020 14:15:00 EESTTutkimus

Taloudellinen raportointi edellyttää myös muuta kuin puhtaasti talouteen tai normeihin keskittyvää asiantuntijuutta. Väitöstutkimus tarkastelee laskentatoimen kansainväliseen standardointiin liittyviä käytäntöjä ja IFRS-standardien kääntämiseen liittyviä haasteita. Poikkitieteellinen tutkimus tarjoaa uutta tietoa erityisesti kansainvälisten tilinpäätösstandardien kääntämisestä ja soveltamisesta.

Väitös 29.5.2020 Hyvä kuulo tukee ikääntyneiden elämänlaatua ja arjen aktiivisuutta27.5.2020 07:00:00 EESTTiedote

Arjen eri tilanteissa koetut kuulovaikeudet vähentävät ikääntyneiden henkilöiden liikkumista elinpiirissään sekä elämänlaatua. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöstutkimuksen mukaan kuulolaitteen käytöstä enemmän hyötyä kokevilla henkilöillä liikkumisaktiivisuus on suurempaa verrattuna niihin, joiden kokema hyöty on vähäisempi. Vähentynyt liikkumisaktiivisuus oli yhteydessä suurempaan masennusoireiden määrään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme