Finanssiala ry

Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille – unohtiko parlamentti EU-kansalaiset kompromississaan Basel III -pankkisääntelystä?

Jaa

EU-parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta on 24.1.2023 äänestänyt kannastaan pankkien vakavaraisuussääntöjä koskevaan Basel III:een. Finanssiala ry:n mielestä valiokunta ei huomioi kannassaan tarpeeksi kansallisten markkinoiden erityispiirteitä. Valiokunnan kannassa on jonkin verran parannuksia parlamentin raportoijan alkuperäiseen kantaan.

Pitkään jatkuneet neuvottelut pankkien vakavaraisuutta sääntelevän Basel III:n toimeenpanosta EU:ssa ovat jälleen saavuttaneet yhden virstanpylvään, kun parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta äänesti parlamentin kannasta. Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi toteaa, että parlamentti otti lakihankkeeseen lopulta varsin puritaanisen suhtautumisen.

”EU:n kansallisten markkinoiden erityispiirteitä ei valitettavasti juurikaan huomioitu. Tosin on tässäkin pilvessä kultareunus, kaikista haitallisimmat ehdotukset ainakin toistaiseksi torjuttiin”, Salmi toteaa.

Pankkisääntelyä koskevien lopullisten Basel III -standardien voimaansaattaminen odottaa toimeenpanoaan EU:ssa. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Baselin komitean saaman toimeksiannon mukaan uudistus ei saisi merkittävästi nostaa pankkien pääomavaatimuksia.

Esimerkiksi riskilaskentaan ei ole tulossa muutamia pöydällä olleita ehdotuksia, jotka uhkasivat heikentää laskennan riskiherkkyyttä. Lisäksi pankeille annetaan sopeutumisaikaa muutoksiin.

Toisin kuin globaalia tasoa varten luodut Baselin standardit, EU-lainsäädäntöä laatiessa on aiemmin ollut pyrkimys, että sitä pystytään vaivatta soveltamaan ja että se sopii eri EU-maihin. Salmen mukaan tämä on ymmärrettävää.

”Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille. Jotkin Baselin standardeista istuvat toisiin markkinarakenteisiin ilman muokkauksia hyvin, toisiin taas eivät kovinkaan hyvin."

Salmi antaa esimerkin, jossa hyvää sääntelyperiaatetta ei ole noudatettu.

”Joissain EU-maissa asuntolainoja ei juuri lyhennetä tai niitä ei lyhennetä tietyn ajan jälkeen. Baselin asuntolainoja koskeva ehdotus sopii näihin maihin melko hyvin. Suomessa asuntolainat maksetaan takaisin kokonaisuudessaan, mutta Baselin standardi ei ota tätä huomioon.”

Sääntelyssä laadun pitäisi voittaa määrä

Baselin standardeja sovellettaessa eurooppalaiset viranomaiset ovat lobanneet tiukasti sen puolesta, että EU-sääntelylle tyypillistä yhteensovittamista ei tehtäisi. On helppo huomata, että eurooppalainen pankkisääntelylinja on tiukempi kuin muualla. Mistään löysemmästä sääntelystä on turha edes puhua. Esimerkiksi briteillä ei tunnu olevan vastaavia jyrkkiä esteitä omissa implementointitoimissaan ottaa erityispiirteitään huomioon.

”On harmillista, että EU:ssa ei nähdä sitä, että tavoitteena ei tulisi olla säädellä mahdollisimman paljon. Sen sijaan tavoitteena tulisi olla säädellä mahdollisimman laadukkaasti. Se ei nyt toteudu.”

Laadukkaassa sääntelyssä kokonaisuus ja yksittäiset säännökset laaditaan tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta mahdollisimman helposti sovellettaviksi. Lopputuloksena ei silloin ole monimutkaista ja vaikeaselkoista sääntelyä, joka ei vastaa tavoitteitaan.

Suomessa pankkisääntelyyn kokonaisuutena perehtynyt eduskunnan talousvaliokunta on hyvin ymmärtänyt tarpeen laatia lainsäädäntö Suomen oloihin sopivaksi. Riittävän konkreettisten kantojen muodostaminen suuressa valiokunnassa jäi kuitenkin harmillisen myöhäiseen vaiheeseen, eikä Suomelle ominaisten piirteiden huomioiminen Euroopan parlamentissa enää onnistunut.

”Pankit sopeutuvat sääntelyyn, onhan niiden kirjaimellisesti pakko. Kysymys onkin siitä, että mitä huonommin sääntely sopii yhteiskuntaan, sitä enemmän koko yhteiskunnan pitää taipua. Ja se taipuminen ei tapahdu välttämättä kivutta. Ehkä tätäkin kannattaa miettiä eduskuntavaalien jälkeen, kun pohditaan, miten Suomi pyrkii jatkossa vaikuttamaan EU-sääntelyyn”, Salmi summaa.

Tutustu parlamentin tiedotteeseen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Digitalisaation on palveltava kansalaisia ja yrityksiä – digitaalinen kompassi osoittaa oikeaan suuntaan30.1.2023 10:16:19 EET | Tiedote

Valtion digitaalinen kompassi -projekti etsii erilaisia tapahtumia, joiden digitalisointia olisi tarpeen edistää. Vakuutusala ajaa yhdeksi digikompassin tapahtumaksi työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa loukkaantumisen jälkiselvittelyn digitalisointia. Toinen digisujuvoittamista kaipaava asia on omaisen kuoleman jälkeinen paperisota. Julkisen ja yksityisen sektorin on kyettävä tarvittaessa rakentamaan kansalaisten digitaalista palveluinfraa yhdessä.

Eläkejärjestelmä toimii kuin kone – tuore selvitys avaa järjestelmään kohdistuvia riskejä20.1.2023 11:21:25 EET | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut selvityksen työeläkejärjestelmään kohdistuvista riskeistä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tarkasteltavat riskit ovat sekä yhteiskunnasta johtuvia, kuten inflaatio tai työttömyys, että eläkejärjestelmän itsensä vaikutettavissa olevia, kuten sijoitustoiminta. Erilaisia riskejä tarkastellaan sekä erikseen että yhdessä. Eläkejärjestelmää ei tarkastella selvityksessä yksinään, vaan järjestelmää peilataan myös ulkopuolisiin voimiin, kuten sääntelyyn.

Olisitko osannut? Talousguru-kilpailussa analysoitiin Arttu Wiskarin taloussanoituksia11.1.2023 14:36:17 EET | Tiedote

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkuosa on pidetty tänään 11.1. ympäri Suomen. Alkukilpailu käydään ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikkialla yhtä aikaa. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 120 lukiota. Arvioiden mukaan kilpailuun osallistuu noin tuhat lukiolaista. Talousosaamista ja -ymmärrystä mittaava lukiolaisten tietokilpailu järjestetään jo 25. kerran. Talousguru-kilpailussa menestyneille on tarjolla opiskelupaikkoja peräti 8 yliopistossa. Osallistuneiden joukosta valitaan loppukilpailuun 14 kilpailijaa. Kustakin lukiosta finaaliin voi päästä vain yksi oppilas. Finaali käydään 1.3. ja sen suullista osuutta, pariväittelyitä, voi seurata suorana Kauppalehdestä.

Mikä osa hoivasta on kansalaisen omalla vastuulla? – poliittisilta päättäjiltä vahva tuki palvelulupauksen selkeyttämiselle28.12.2022 06:30:00 EET | Tiedote

82 prosenttia poliittisista päättäjistä on sitä mieltä, että palvelulupaus pitäisi määritellä tarkemmin. Asia selviää Finanssiala ry:n Aula Research Oy:llä teettämästä vaikuttajakyselystä. Palvelulupauksen määrittelyn suosio on kasvussa, sillä vuoden 2015 vastaavassa kyselyssä palvelulupauksen tarkempaa määrittelyä kannatti 63 prosenttia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme