Yhden vanhemman perheet haluavat lisätä lapsen näkökulmaa huoltokiistojen käsittelyihin

 

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto esittää tarkennuksia oikeusministeriön työryhmän Lapsen huolto- ja tapaamislain muutosesitykseen:

 

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto vaatii perhetuomioistuimia

Liitto vaatii perhetuomioistuinten perustamista tai perheoikeuteen keskittyviä tuomioistuin osastoja, sillä tuomioistuimissa käytetty riidanratkaisutapa ei sovellu perheasioihin.

Vanhemmille velvollisuus suojella lasta väkivallalta ei saa johtaa uhrin aseman heikkenemiseen

Liitto kannattaa ensimmäisen pykälän lisäyksiä huoltajien velvollisuudesta suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että pitkään väkivallan uhrina ollut henkilö saa itsekin syytteen siitä, ettei ole tehnyt väkivallan harjoittajasta rikosilmoitusta. Tutkimusten mukaan yksikin pahoinpitely voi traumatisoida uhrin niin, ettei uhri enää henkisesti kykene ilmoituksen tekemisiin. Lisäksi liitto ehdottaa, että tuomioistuin käyttäisi väkivallan uhka-analyysiä ratkaisua tehdessään.

Ilmoitus aiotusta muutosta toiselle vanhemmalle kolme kuukautta ennen muuttoa on joissakin tilanteissa liian pitkä aika

Esityksessä ei vaadita kolmen kuukauden ennakkoilmoituta väkivaltaa pakenevalta vanhemmalta. Liiton mukaan kolme kuukautta on joissakin muissakin tilanteissa liian pitkä aika ennakoida muuttoa. Perusteltuna syynä pitää huomioida myös työ- tai opiskelupaikan tai työnantajan työpisteen vaihtumista, sillä TE -toimisto voi velvoittaa nopeampaan työn vastaanottoon karenssin uhalla. Myös omaishoitajana toimiminen toisella paikkakunnalla asuvalle omaiselle tai lapsen hoitoavun saaminen pitää olla perusteita jättää muuttoilmoitus myöhemmin kuin kolmea kuukautta ennen muuttoa. Nämä tulee myös kirjoittaa lakiin.

Vastuu tapaamiskustannuksista on määriteltävä elatusapua päätettäessä

Esityksen mukaan tapaamiskustannukset voitaisiin tulevaisuudessa määritellä tapaamissopimuksessa elatuspäätöksestä irrallaan. Lapsen tapaamiskulut kuitenkin huomioidaan jo lapsen elatusapulaskelmassa kummankin vanhemman elatuskykyä vähentävänä tekijänä. Lisäksi lopullisesta elatusavusta vähennetään lapsesta aiheutuvia peruselinkustannuksia ns. luonapitovähennyksenä. Jos tapaamiskulut on jo määrätty elatussopimuksessa, tuleeko ne huomioida vielä tapaamissopimuksessakin? Lähivanhemmalle ei makseta toimeentulotukea lapsen tapaamiskuluihin, vaan ainoastaan etävanhemmalle (http://www.kela.fi/toimeentulotuki-lapsen-tapaamisesta-aiheutuvat-menot). YVPL esittääkin, että sen sijaan, että tapaamissopimukseen lisätään matkakulujen maksamista, elatusapulaskelman matkakulujen ylärajaa korotetaan.

Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot

YVPL esittää, että valvottuihin tapaamisiin ja vaihtoihin lisätään mahdollisuus päihdetestaukseen.

Asiantuntija-avustaja mahdolliseksi myös varsinaisiin tuomioistuinkäsittelyihin

Esityksen mukaan asiantuntija-avustajaa voidaan käyttää vain lapsen kuulemiseen tuomioistuinkäsittelyn aikana. Asiantuntija-avustajan laajempi käyttö kuitenkin lyhentäisi tuomioistuinkäsittelyä eikä tuomioistuin ehkä tarvitsisikaan esitettyä oikeutta asettaa määräaikoja selvitykselle. Asiantuntija-avustaja voisi aloittaa selvityksen tekemisen jo valmistelevassa käsittelyssä ja työskennellä väliaikaismääräyksen ajan, jolloin käräjätuomarilla olisi käytettävissä oleellista tietoa perheen tilanteesta jo viimeistään kolmessa kuukaudessa. Menettely ei kuitenkaan maksaisi veronmaksajille nykyistä enempää, koska samalla säästyisi sosiaalitoimen selvitystyö.

Pitkissä tuomioistuinkiistoissa kummatkin vanhemmat esittävät väitteitä, joiden mukaan toinen vanhempi estää lapsen kehitystä. Psykologilla on oikeus tehdä varsinaisia lapsen kehitysarvioita ja he tekevät myös vanhemmuuden arviointeja. Tuomioistuinsovittelukokeilun raportissa (Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelun seurantaryhmän loppuraportti, Selvityksiä ja ohjeita 12/ 2016, Oikeusministeriö) tuli esiin, että nykyiset tuomioistuinsovittelussa mukana olleet asiantuntija-avustajat kokivat puutteita lapsen kasvun ja kehityksen tuntemuksessaan. Norjassa asiantuntija-avustajia voidaan käyttää kaikissa lapsen huolto- ja tapaamiskiistojen käsittelyissä. He ovat joko psykologeja tai lastenlääkäreitä. Lisäksi Norjassa eron ehtona on vähintään 7 sovittelukäyntiä.

Yhden vanhemman perheet toivottavat tervetulleeksi Oikeusministeriön työryhmän esittämät muutokset Lapsen huolto- ja tapaamislakiin:

Lapsen kuulemista ehdotetaan laajennettavaksi

Lapsen kuulemista tuomioistuimessa esitetään laajennettavaksi.  Mikäli lapsi ilmaisee olosuhdeselvitystä laadittaessa, että haluaa tulla kuulluksi, se on esityksen mukaan merkittävä selvitykseen.  Lapsi voi myös pyytää tulla kuulluksi vanhempiensa kautta käräjäoikeudelta tai suoraan käräjäoikeudelta. Tuomioistuimelle annetaan myös mahdollisuus käyttää lapsen kuulemiseen asiantuntija-avustajaa, joka voi tarvittaessa olla oikeudenkäynnissä läsnä jo varhaisemmasta vaiheesta alkaen, jotta hän voisi perehtyä tilanteeseen, tavata lapsen vanhemmat ja valmistautua kuulemiseen. Tämä menettely täyttäisi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet.

Huoltajien velvollisuuksien toteutuminen on huomioitava huolto- ja tapaamiskiistaa ratkaistaessa

Huoltajat velvoitetaan suojelemaan lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 10 § pykälän mukaan lapsen huoltoa ja tapaamisratkaisua tehtäessä on huomioitava 1 ja 2 § huoltajien velvoitteiden toteutuminen. 

Kummallekin vanhemmalle velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen

Esityksen mukaan vieraannuttaminen, tapaamissopimuksen/päätöksen laiminlyöminen ja lapsen manipulointi ja kielteinen vaikuttaminen toista vanhempaansa vastaan kielletään.  Ne ovat seikkoja, jotka huomioidaan lapsen huolto- ja tapaamispäätöksen ratkaisussa.   

Liitto antoi lausunnon oikeusministeriölle 1.12.2017:

http://www.yvpl.fi/uploads/media/1.12.__Lapsen_huoltolain_muutosesitykseen_1.12.2017.pdf