Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Yhden vanhemman perheet: Kelan luovuttava petossyytteistä

Jaa

YVPL pitää tärkeänä, että vierheellisissä tapauksissa petossyytteistä pitää luopua. Väärin maksetun etuuden takaisinperintä on jo riittävä rangaistus maan köyhimmille ihmisille. Mikäli toimeentulotukea leikataan 20% tai 40 % työstä kieltäytymisen vuoksi, on selvitettävä, että vanhemmalla on todellinen mahdollisuus järjestää lapsen hoito työssäkäynnin ajaksi. Vuoroasuvan lapsen vanhemman toimeentulotukea ei saa puolittaa lapsen korkeiden kiinteiden kustannusten vuoksi. Lapsi ei ole elatusvastuussa, joten hänen pieniä kesäansioitaan tai pieniä lahjoja ei tule huomioida tuloina.

Mietinnössä korostetaan Kelaetuuksien alikäyttöä. Tekstin mukaan lähes yhtä moni kuin toimeentulotukea saa, olisi oikeutettu tukeen. Väärinkäyttöä arvioidaan olevan vähemmän kuin prosentti kaikista hakemuksista. On erittäin vaikea väärinkäyttää toimeentulotukea. Kela perii vähätuloisilta henkilöiltä väärin saadun etuuden takaisin ja lisäksi Kela on myös tehnyt näistä rikosilmoituksen. Takaisinperintä on riittävä, kun kyseessä on Suomen köyhimmät ihmiset.

Toimeentulotukijärjestelmän suurin epäkohta on se, että järjestelmä on muuttunut tilapäiseksi tarkoitetusta etuudesta pysyväisluonteiseksi peräti neljäosalla asiakkaista. Tuki ei taivu tähän rooliin. Asiakkaan velvoittaminen todistamaan tulonsa kuukausittain vuodesta toiseen sekä välttämättömien yksittäisten lisähankintojen kerjääminen on nöyryyttävää ja raskasta sekä asiakkaille että työntekijöille. Mikäli asiakas ei työllisty eikä enää kykene kuntoutuskurssille tms., on tehtävä virkamiespäätös viimeistään kolmen kuukauden kuluttua, onko hän työkyvytön vai työtön ja järjestettävä pitempiaikainen etuus.

Toimeentulotuki on liian pieni, joten sen tasoa on nostettava. Tästä Suomi on saanut kansainvälisiltä järjestöiltä huomautuksia.

Asumistukea pitää kehittää niin, että mahdollisimman harva joutuisi hakemaan toimeentulotukea asuessaan kohtuuhintaisessa asunnossa.

Liiton asiakkailla on myös kokemus siitä, että työttömyysturvaetuus pitää muuttaa kalenterikuukausikohtaiseksi, sillä nykyinen neljän viikon jakso on todella hankala käytännössä ja estää kuukausitulojen arvioinnin.

Kannatamme sosiaalitoimelle annettavaa mahdollisuutta laatia lausunto ilman KELA:n pyyntöä. YVPL:n asiakkaitten mielestä juuri tämä on haastavin ongelma. Uusi oikeus selkiyttäisi tilannetta huomattavasti. Kuitenkin edellytämme, että virkailijan pitää keskustella asiakkaan kanssa ennen lausunnon antamisesta.

Pidämme tärkeänä selvittää lapsen tulojen ja vanhempien elatusvelvollisuuden sekä toimeentulotuen viimesijaisuuden välistä suhdetta. Jos lähivanhempi on toimeentulotukiasiakas, niin tilannetta ei saa sälyttää etävanhemmalle.

Lapsen kohtuulliset kesäansiot tai muut kohtuulliset tulot, kuten isovanhemman antama syntymäpäivärahalahja, eivät saa vaikuttaa perheen toimeentulotukeen. Lapsi ei ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden.

Lapsen tapaamiskulut pitää huomioida matkat maksaneen vanhemman toimeentulotukilaskelmassa todellisten kulujen mukaisesti. Kela on kuitenkin myöntänyt toimeentulotukea tapaamiskuluihin vain etävanhemmille. Tuomioistuin voi määrätä myös lähivanhemman maksamaan lapsen tapaamiskuluja.

Kun tapaamiskulut ovat erityisen suuret (esimerkiksi Helsinki-Kotka-Helsinki-matka) lähivanhemman jopa oletetaan jakavan lapsen tapaamiseen liittyvät matkakulut oma-aloitteisesti. Tästä on korkeimman oikeuden ratkaisu (2003). Ellei lähivanhempi suostu siihen, hänet voidaan pakottaa lapsen tapaamisten täytäntöönpanoon liittyvillä pakkokeinoilla (uhkasakko), sillä maksamattomuus katsotaan tarkoittavan sitä, että lähivanhempi tahallaan estää tapaamisia.

Vuoroasuvan lapsen toimeentulotukea ei saa leikata

Kela on myös ryhtynyt puolittamaan lähivanhemman toimeentulotuen lapsen osuutta, niissä tapauksissa, joissa vanhemmat ovat tehneet sopimuksen lapsen vuoroasumisesta. Kelan oikaisuvaatimuskeskus oli asiasta toista mieltä. Kela on ryhtynyt toimiin ilman lain antamaa valtuutusta ja ilman lapsivaikutusten arviointia.

Toimeentulotuen lapsen osuudesta puolet kattaa lapsen ravintokuluja. Loppuosa kattaa lapsen välttämättömiä kuluja. Kummankin vanhemman pitää maksaa näitä kuluja jokaisesta viikosta oli lapsi hänen luonaan tai ei. Lapsi tarvitsee kummassakin kodissa esimerkiksi tilan, joka maksaa etenkin suurissa kaupungeissa. Silloin kumpikaan vanhempi ei voi asua 10 m2 yksiössä, vaan tilaan pitää mahtua esimerkiksi lapsen vuode. Lähivanempi on lain mukaan velvollinen kustantamaan lapsen kulut lukuun ottamatta elatusapua, jonka maksaa etävanhempi. Se vahvistetaan myös vuoroasumisessakin.

Tuen puolittamisen seurauksena osa lähivanhemmista on pudonnut alle köyhyysrajan. Yhden vanhemman perheitä on Tilastokeskuksen uusimman Perheet -tilaston mukaan 127 901. Näiden perheiden köyhyysaste on 23 %, kun se kahden huoltajan perheissä on 7 %. (Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2020).

Toimeentulotuen leikkauksissa huomioitava todellinen lastenhoitomahdollisuus

Lasten hoivajärjestelmä ei ole kehittynyt työelämän ajoitusten mukaisesti. Tämä aiheuttaa yhden vanhemman perheille kasvavia työn ja perhe-elämän yhdistämisen ongelmia. Silloin kun Kela harkitsee toimeentulotuen leikkaamista 20 % tai 40 %:lla, jotta työttömyysturvalla elävä vanhempi hakeutuisi työhön, pitää aina selvittää yksinhuoltajavanhemman todellinen mahdollisuus järjestää lasten hoito työssäkäynnin ajaksi. Leikkaamista ei saa toteuttaa, mikäli hoitomahdollisuuksia ei ole.

Tällaisia tilanteita on esimerkiksi silloin kun yksinhuoltajalle tarjotaan työllistämistyötä ympärivuorokautisessa hoivakodissa tai 24 h/vrk auki olevassa kauppakeskuksessa eikä vuoropäiväkoti ole realistisen matkan päässä. Esimerkiksi työmatkaan saattaa kulua yli kaksituntia päiväkotimatkoineen suuntaansa. On myös huomattava, että pienillä koululaisilla ei ole lainkaan vuorohoito-oikeutta. Koululaisten iltapäivätoiminta loppuu viimeistään klo 17. Pienten koululaisten aamupäivätoimintaa järjestää ani harva kunta ja iltapäivätoimintaakin 70 % kunnista. Erityislapsilla on harvoin lain edellyttämä todellinen mahdollisuus näihin palveluihin. Työvoimapiirit ovat huomioineet haasteen, mutta eivät kuitenkaan kaikki työvoimapiirit. Asia pitää ilmaista selkeästi uudessa laissa.

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry jätti lausunnon STM:lle 30.9.2021

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo 040 3515355,
Puheenjohtaja Susanna Kavonius 050 350 9967

Tietoja julkaisijasta

Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Paciuksenkatu 19 (Allergiatalo)
00270 HELSINKI

http://www.yvpl.fi

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on vuonna 1975 perustettu lastensuojelujärjestö.  Liitto on ajaa lapsiystävällistä erokäytäntöjä. Suomessa on 127 901 yhden vanhemman perhettä.  Näistä 23 % luokitellaan pienituloisiksi, kun kahden huoltajanperheissä osuus on 7 %. (Tulonjakotilasto, Tilastokeskus, 2020) Lisätietoja: https://www.yvpl.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme