Yhden Vanhemman Perheiden Liiton liittokokous valitsi 22.5.2021 liittohallituksen varapuheenjohtajaksi Riikka Kähkösen. Esittäjänä olivat Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry ja Meri-Lapin Yhden Vanhemman Perheet - MERLA ry. Riikka Kähkönen on toiminut liittohallituksessa vuodesta 2009 alkaen.
Liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi Karita Vähä-Karvia, Turun Seudun Yksinhuoltajat ry, Tarja Mäkelä Turun Seudun Yksinhuoltajat ry, Tiia Huttunen, Tampereen Seudun Yksin- ja Yhteishuoltajat ry, Satu Pylvänäinen, Pohjoisen Yhden Vanhemman Perheet ry sekä yhdeksi vuodeksi Marita Marttanen, Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry. Varajäseniksi valtiin Mirja-Liisa Tepsa, Varkauden seudun Yksinhuoltajat ry, Virpi Järvenpää, Kaapatut Lapset ry, Mia Wynne-Ellis, Totaaliyhärit ry ja Marika Ranta, Totaaliyhärit ry.
Kunnille sanktioita kotipalvelun palvelujen laiminlyönnistä
Sosiaalihuoltolain § 19 takaa subjektiivisen oikeuden lapsiperheiden yleiseen kotipalveluun. Tämä oikeus ei kuitenkaan toteudu. Liiton tietoon on tullut mm. tapaus, jossa pienen lapsen vanhempi ei ole saanut kotipalvelua vammautumisestaan huolimatta. Hän asuu suuressa, vauraassa kaupungissa. Tässä tilanteessa olevalla yksinhuoltajalla on harvoin voimia valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Yhden Vanhemman Perheiden Liiton liittokokous vaatii kuntia noudattamaan lakeja. Kuntien tekemät lain rikkomukset pitää sanktioida. Jos kunnalle seuraisi taloudellisia sanktioita laiminlyönnistä, todennäköisesti palvelut järjestettäisiin kuntoon.
Riittävät kotipalvelut estävät vanhemman ylettömän uupumuksen ja ovat ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka maksaa veronmaksajille vain murto-osan korjaavasta lastensuojelusta. Vielä vuonna 1991 perheistä vajaa 10 % sai kotipalvelua, mutta 2010 enää 1,5 %. Samanaikaisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kaksinkertaistui. Yksi lastenkotipaikka maksaa 110 000/vuosi
Lapsiperheiden kotipalvelua pitää olla riittävästi ja sitä pitää saada oikea-aikaisesti ja viimeistään kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Lapsen tai vanhemman sairastuessa pitää saada ympärivuorokautista kotipalvelua. Näitä palveluja pitää saada ilman lastensuojeluasiakkuutta. Toisaalta lastensuojeluasiakkuus ei myöskään saa estää palvelujen saantia. Palvelunkäyttäjiä pitää kuunnella riittävästi palvelujen kehittämistyössä.
