HUSHUS

Yhteiset menetelmät pääkaupunkiseudun opiskeluhuoltoon

Jaa

Varhainen puuttuminen oppilaiden ja opiskelijoiden ongelmiin on erityisen tärkeää, jotta ne eivät ehtisi kasaantua liian suuriksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki antaa siihen hyvät mahdollisuudet, mutta lain toteutus vaihtelee kunnissa ja oppilaitoksissa. Pääkaupunkiseudun Lapsen paras – yhdessä enemmän -hanke on kehittänyt yhtenäisiä toimintatapoja ja työvälineitä ongelmien havaitsemiseksi ja ratkaisemiseksi. Nyt ne on päätetty ottaa käyttöön kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Lapsen paras – yhdessä enemmän -hankkeessa pääkaupunkiseudun kunnat, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala sekä joukko alueen järjestöjä ja korkeakouluja kehittävät lasten ja perheiden palveluja. Kehittämiskokonaisuuksiin kuuluvat perhekeskukset, varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset sekä erityis- ja vaativimman tason palvelut. Hanke on osa hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (Lape).

Kolmivuotinen hanke päättyy tämän vuoden lopulla, ja meneillään on toimintamallien arviointi ja jatkokehitys. Yhtenä hankkeen tavoitteista on ollut opiskeluhuollon kehittäminen esiopetuksesta toisen asteen opintoihin. Uudet opiskeluhuollon mallit on päätetty ottaa käyttöön kaikissa pääkaupunkiseudun kuntien kouluissa, ellei oppilaitoksissa ole jo menetelmää, joka sisältää vähintään samat elementit.

Poissaoloihin puututaan ajoissa

Koulupoissaolot kertovat usein vakavammista ongelmista. Monissa oppilaitoksissa on ollut jo pitkään käytössä poissaoloihin puuttumisen malleja. Ne ovat kuitenkin erilaisia eri kunnissa, ja niiden käyttö vaihtelee jopa saman kunnan sisällä.

Lapsen paras – yhdessä enemmän -hanke on kehittänyt yhtenäisen koululaisten poissaoloihin puuttumisen mallin. Mallia sekä siihen liittyvää koulupoissaolokyselyä on testattu useissa pääkaupunkiseudun kouluissa.

Kehittämissuunnittelija Sari Niemi kertoo, että palautteissa mallia on kehuttu selkeäksi ja kiitelty, että poissaoloihin puututaan riittävän ajoissa.

– Portaittaisessa mallissa toimenpiteitä tehostetaan, jos poissaolot jatkuvat tukitoimista huolimatta. Mallissa pyritään myös ehkäisemään poissaoloja muun muassa lisäämällä oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä parantamalla kodin ja koulun yhteistyötä, Niemi toteaa.

Tietoa opiskeluhuollosta

Opiskeluhuollon palveluista vastaavat kuraattori, koulupsykologi, -terveydenhoitaja ja -lääkäri. Oppilaille on usein epäselvää, mitä apua opiskeluhuollosta voi saada ja kenen puoleen tulisi kääntyä.

Vuonna 2017 tehdyssä kouluterveyskyselyssä neljännes 8.–9.luokkalaisista kertoi, etteivät he ole lukuvuoden aikana saaneet tukea ja apua. Lisäksi monissa vastauksissa kävi ilmi, että oppilailla ei ole käsitystä siitä, mitä esimerkiksi koulukuraattori tai -psykologi tekevät ja millaisissa asioissa heihin voi ottaa yhteyttä.

Lapsen paras – yhdessä enemmän -hanke on kehittänyt hyvinvointikeskustelun, jossa opiskeluhuollon edustajat tapaavat kaikki koulun seitsemäsluokkalaiset sekä toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijat.

– Toive tapaamisista on tullut oppilailta, mutta myös opiskeluhuollon toimijat hyötyvät niistä. Ryhmämuotoisissa tapaamisissa tutustutaan puolin ja toisin, ja opiskelijat saavat tietoa, mitä palveluja opiskeluhuolto tarjoaa, kertoo kehittämissuunnittelija Christine Söderek.

– Ammattilaiset puolestaan pääsevät kuulemaan oppilaiden ajatuksia, joita he voivat hyödyntää opiskeluhuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Lisää tukea maahanmuuttajille

Tiedon tarve on erityisen suuri maahanmuuttajataustaisilla oppilailla ja heidän huoltajillaan. Toimintatavat kuitenkin vaihtelevat esiopetuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella. Ammattilaiset tuntevat myös tarvitsevansa enemmän tietoa kohdatessaan monikulttuurisia perheitä.

Lapsen paras – yhdessä enemmän -hankkeessa on luotu Tervetuloa! -tapaamiset maahanmuuttajataustaisille lapsille, nuorille ja heidän huoltajilleen. Opettajille on myös laadittu materiaalipaketti tapaamisten suunnittelun ja toteuttamisen tueksi.

Ensimmäinen tapaaminen järjestetään joko ennen esiopetuksen, koulun tai opiskelun aloittamista tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Tapaamisessa tutustutaan sekä kerrotaan toiminnasta. Keskusteluja vetää opettaja yleensä opiskeluhuollon ammattilaisen kanssa. Tarvittaessa käytetään apuna tulkkia.

Toinen tapaaminen järjestetään 1–3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta. Siinä luodaan katsaus lapsen tai nuoren hyvinvointiin ja oppimiseen sekä varmistetaan yhteydenpidon toimiminen.

– Lisäksi järjestetään vanhemmille alueellisia tilaisuuksia, joissa voi keskustella omalla äidinkielellään opiskeluun ja opiskeluhuoltoon liittyvistä asioista sekä laajemminkin lasten ja perheiden paikallisista palveluista ja harrastusmahdollisuuksista, kertoo kehittämissuunnittelija Kati Wilska-Seemer.

Tänä syksynä valmistuu myös Monikulttuurisen työn suositukset lapsiperheiden kanssa toimiville -julkaisu lapsiperhepalvelujen ammattilaisille. Siinä on konkreettisia suosituksia myös esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Opiskeluhuollon uusista menetelmistä kerrotaan myös tässä opiskeluhuollon päätösseminaarissa: Opiskeluhuollon oppimisverkostotilaisuus IV: LAPE-kehittämisen hedelmät ja katseet tulevaan

Torstaina 8.11.2018 kello 8.30–16.00

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, auditorio, Töysänkatu 2, Helsinki (käynti Teollisuuskadun puolelta)

Tilaisuudessa kerrotaan kehittämistyön tuloksista, esitellään opiskeluhuollon toimintamalleja sekä käännetään katseet tulevaan.

Iltapäivän paneelikeskustelussa klo 14.45–15.45 haetaan vastauksia siihen, miten lasten ja perheiden palveluja tulisi jatkossa kehittää.

Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

***
Tiistaina 20.11.2018 klo 9–13 järjestetään Kallion virastotalossa pop up -tapahtuma, jossa esitellään pääkaupunkiseudun Lapsen paras – yhdessä enemmän -hankkeen tuloksia

Esillä on muun muassa posteri-näyttely, jonka yhteydessä hankkeen suunnittelijat ovat vastaamassa kysymyksiin. Kello 12 järjestettävässä paneelikeskustelussa asiantuntijat arvioivat hankkeen saavutuksia ja luovat katsauksen tulevaisuuteen.

Aiemmin ilmoitettu päätösseminaari Heurekassa on siis vaihdettu pop up -tapahtumaan Kallion virastotalossa.

Tarkempi ohjelma ja kutsu tiedotusvälineille toimitetaan myöhemmin.

#pkslape, #lapemuutos

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lapsen paras – yhdessä enemmän -hanke
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena

Kehittämissuunnittelija
Sari Niemi
040 717 9660
saria.niemi@vantaa.fi

Kehittämissuunnittelija
Christine Söderek
040 641 1081
christine.soderek@kauniainen.fi

Kehittämissuunnittelija
Kati Wilska-Seemer
043 827 2470
kati.wilska-seemer@espoo.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca on pääkaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen yhteinen sosiaalialan kehittämis- ja tutkimusorganisaatio. Kehitämme pääkaupunkiseudun sosiaalialaa ja tarjoamme kohtaamispaikan sosiaalialan ammattilaisille, asiakkaille ja opiskelijoille.

Olemme osa valtakunnallista, lakisääteistä sosiaalialan osaamiskeskusten verkostoa ja siirryimme osaksi HUS Helsingin yliopistollista sairaalaa vuonna 2014.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Meddelande angående samband mellan bröstimplantat och anaplastiskt storcellslymfom21.1.2019 15:34Tiedote

De senaste dagarna har nyheterna rapporterat om samband mellan texturerade (skrovliga) bröstimplantat och den sällsynta tumörformen anaplastiskt storcellslymfom (Breast Implant Associated Anaplastic Large Cell Lymphoma, BIA-ALCL). HUS beslutade hösten 2018 att tillsvidare inte operera in texturerade implantat, och även andra sjukvårdsdistrikt har gått in för liknande riktlinjer för vårdpraxis.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme