Keskuskauppakamari

Yhtiöittämisestä luopuminen vaarantaa valinnanvapauden onnistumisen - Uudelleenvalmistelussa on pidettävä kiinni kilpailuneutraliteetista

Jaa

Perustuslakivaliokunnan lausunto, joka pakottaa luopumaan maakuntien omistamien sote-keskusten yhtiöittämisvelvoitteesta, vaarantaa valinnanvapauden monituottajamallin. Keskuskauppakamarin mukaan keskeisintä valinnanvapauden uudelleenvalmistelussa on pitää kiinni kilpailuneutraliteetista. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien on saatava tuottaa palvelut tasapuolisessa ja reilussa kilpailuasetelmassa.

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. Kuva: Pasi Murto
Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. Kuva: Pasi Murto

”Jos maakunnat tuottavat palvelut liikelaitoksina on vaara, että kilpailuasetelma palveluntuottajien välillä vääristyy. Liikelaitosten epäreilut kilpailuedut, muun muassa konkurssisuoja, estävät markkinoiden syntymistä ja varsinkin pk-yritysten pääsyä markkinoille”, sanoo johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista.

Keskuskauppakamarin mukaan uudistusta on kuitenkin jatkettava, mutta tilannetta on arvioitava kokonaisuutena. ”Perustuslakivaliokunnan lausunto tarkoittaa olennaisia muutoksia hallituksen esitykseen valinnanvapauslainsäädännöksi. Valinnanvapautta ei pidä toteuttaa vesitettynä pykäliä paikkailemalla, eikä maakuntauudistusta pidä toteuttaa ilman toimivaa sote-uudistusta”, Sipola jatkaa.

Sote-uudistuksella ja siihen sisältyvällä valinnanvapaudella tavoitellaan kustannusten hillitsemistä 3 miljardilla eurolla, potilaiden nopeampaa pääsyä lääkäriin sekä laadukkaampaa hoitoa. Näitä tavoitteita ei ole Keskuskauppakamarin mukaan mahdollista saavuttaa ilman, että myös uusi valinnanvapausmalli perustuu kilpailulle ja läpinäkyvyydelle.

Monituottajamalli ja asiakkaan suora valinnanvapaus synnyttävät yhdessä kilpailua palveluntarjoajien välille. Kilpailu ohjaa palveluntuottajat hoitamaan potilaat mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Avoin tieto sekä pyrkimys tehokkuuteen ja laatuun levittävät parhaita käytäntöjä ja kannustavat hyödyntämään uusinta teknologiaa. ”Yksityisen sektorin on päästävä kirittämään julkista sektoria”, vaatii Sipola.

Erityisen ratkaisevaa on kuitenkin kustannusten läpinäkyvyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hillintä edellyttää, että kustannusten läpinäkyvyys toteutuu myös uudessa valinnanvapausmallissa.

Lisätietoja:

Johanna Sipola
johtaja
Keskuskauppakamari
johanna.sipola@chamber.fi 
050 3521172

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. Kuva: Pasi Murto
Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. Kuva: Pasi Murto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta on luovuttava10.11.2017 06:00Tiedote

Hallituksen tulee päättää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien saatavuusharkinnasta luopumisesta osana valmisteilla olevaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, vaativat kauppakamarit. Työministeri Jari Lindström totesi keskiviikkona, että hallitus ei aio ryhtyä toimiin asiassa. Kauppakamarien mukaan saatavuusharkinnan poistamisessa tulee kuitenkin edetä, sillä se parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan helpommin ammattiosaajia, joista on tällä hetkellä pulaa.

Lautakunnan suositus säilyvyysaikasopimusehdosta päivittäistavarakaupan sopimuksissa10.11.2017 06:00Tiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on 10.11.2017 antanut suosituksen. Suosituksen mukaan elintarvikeketjun toimijoiden tulisi sopia nykyistä tasapuolisemmasta riskinjaosta koskien säilyvyysaikojen jakautumista elintarvikeketjun sopijaosapuolten välillä. Nyt laajalti käytössä oleva 80 prosentin säilyvyysaikaehto on jäykkä ja tehoton. Ehto edellyttää, että jos tuotteen säilyvyysaika on esimerkiksi 730 päivää, tuotteen parasta ennen -päiväyksen mukaista myyntiaikaa on oltava jäljellä 584 päivää sen saapuessa keskusvarastolle. Lautakunnan näkemyksen mukaan tasapuolisempi riskinjako tehostaa elintarvikeketjun toimintaa ja vähentää tarvetta neuvotella sopimusehdosta erikseen. Lisäksi se johtaa neuvotteluvoimaltaan eri suuruisten toimijoiden tasapuolisempaan kohteluun ja vähentää pienten toimijoiden riskiä liikesuhteen loppumisesta. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan verkkosivuilla: https://kauppakamari.fi/lautakunnat/elintarvikeketjun-kauppa

Idänkauppa kaukana huippuvuosista Venäjän kasvusta huolimatta9.11.2017 10:00Tiedote

Vuoden 2017 aikana Suomen vienti Venäjälle on kasvanut 20 prosenttia ja tuonti peräti 50 prosenttia vuoden takaisesta. Yli puolet yrityksistä uskoo vientinsä ja Venäjän talouden yleisesti kehittyvän myönteisesti seuraavien kuuden kuukauden aikana. Suurimmaksi haasteeksi yritykset nostavat Venäjään liittyvät poliittiset riskit ja sanktiot. Vain 20 prosenttia aikoo jatkaa investointejaan Venäjälle. Tiedot ilmenevät elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä 10.11.2017 julkaisemasta Venäjän kaupan barometrista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme