Demarinaiset

Yksikin lyönti on liikaa

Jaa
Suomen pimeänä puolena voidaan pitää naisiin kohdistunutta väkivaltaa. Euroopan laajuisesti Suomi on toisena, kun tarkastellaan naisiin kohdistunutta väkivaltaa. Tämä sijoitus ei ole mitenkään mairitteleva. Viime vuonna 17 naista kuoli väkivaltaisesti lähisuhteen uhrina.

Tutkimusten mukaan Suomessa joka kolmas nainen on kokenut sukupuolittunutta väkivaltaa lähisuhteessaan. Se voi olla psyykkistä alistamista ja mitätöintiä, kaltoinkohtelua, pahoinpitelyä, lyöntejä ja rajua vastentahtoista seksiä. 

Lähisuhdeväkivalta myös tappaa. Erityinen riski kuolla on naisilla, joiden eron prosessi väkivaltaisesta kumppanista on vaikea ja voi saada myös erilaisia vainon muotoja. 

”Naisiin kohdistuva väkivalta ja sen yleisyys on laajasti tiedostettu, mutta riittäviin toimiin ei hallituksen toimesta ole ryhdytty. Hengenvaarassa olevia naisia on voitava suojella ja heille on saatava sosiaalista tukea sekä luotettava turvapaikka välittömästi”, vaatii Demarinaisten puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen liittyvä Istanbulin sopimus ratifioitiin jo vuonna 2015. Sopimus on velvoite, ei suositus. Siitä huolimatta Istanbulin sopimuksen velvoitteitta ei ole täytetty edes kattavalla maanlaajuisella turvakotiverkostolla. Nykyinen riittämätön turvakotiverkosto ei pysty vastaanottamaan kaikkia avuntarvitsijoita. Osa joudutaan käännyttämään pois – ilman että heidän kohtaloitaan tilastoidaan. Tämä antaa varsin synkän kuvan ”tasa-arvon mallimaastamme”.

Tänään 25.11. vietetään kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Vuoden 2018 teema on parisuhteessa koettu seksuaalinen väkivalta. Mikäli suostumus seksuaaliseen kanssakäymiseen puuttuu, on kyseessä väkivallanteko.

”Suomen rikoslainsäädäntö laahaa perässä, kun on kyse raiskauslainsäädännöstä. Esimerkiksi Ruotsi ja Saksa ovat muuttaneet lainsäädäntöään siten, että suostumuksen puutteesta on tullut raiskauksen pääkriteeri. Näin pitäisi toimia myös Suomessa. Oikeusvaltion velvollisuus on suojella kansalaisia ja kunnioittaa ihmisoikeussopimuksia, mihin ei voida sitoutua vain muodollisesti”, painottaa kansanedustaja, Demarinaisten puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

Demarinaisten hallitus 25.11.2018 Kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä. Haluamme elämän Valoa – ei väkivaltaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Demarinaiset
Siltasaarenkatu 18-20 C, 6. krs. 00530 HELSINKI


https://www.demarinaiset.fi/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Demarinaiset

Orpon hallituksen kehysriihi johtaa kurjistumisen kierteeseen15.4.2024 14:27:13 EEST | Tiedote

Orpon hallitus kokoontuu tällä viikolla kehysriiheen. Hallituksen tavoitteena on päättää noin kolmen miljardin euron lisäsäästöistä vielä tälle hallituskaudelle. Hallitus on epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan, ja kasvutavoitteiden kaaduttua hallitus on ajautunut leikkauskierteeseen. Alustavien tietojen mukaan leikkauksia ollaan tekemässä muun muassa eläkkeisiin, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä järjestöjen valtionavustuksiin.

Ei sairaalaverkon alasajolle12.4.2024 14:01:17 EEST | Tiedote

Orpon ja Purran hallitus aikoo leikata sairaaloista ja niiden palveluista. Tällä leikkauksella tavoitellaan sadan miljoonan euron säästöjä. Kotkan, Savonlinnan, Mikkelin, Kajaanin, Kemin, Kokkolan ja Hämeenlinnan keskussairaaloiden toimintoja, kuten tehohoitoa, ympärivuorokautista leikkaustoimintaa ja synnytyksien hoitamista ollaan lopettamassa. Näillä päätöksillä tilalle jäisi vain iso terveyskeskus. Tämän lisäksi supistamisvaarassa ovat Vaasa, Joensuu, Lappeenranta tai Rovaniemi. Näillä päätöksillä Orpon hallitus sulkisi puolet Suomen synnytyssairaaloista.

Demarinaiset vaativat rotia hallituksen poliittisiin virkanimityksiin17.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Demarinaisten hallitus on erittäin huolissaan Orpon ja Purran hallituksen valitsemasta linjasta nimittää oman puolueen jäseniä keskeisiin virkoihin. Näistä tuorein esimerkki on perussuomalaisten sisäministeri Mari Rantasen poliittisen valtiosihteerin nimittäminen suoraan Supon pääjohtajaksi. Ennen vaaleja perussuomalaiset vastustivat poliittisia virkanimityksiä, mutta valtaan päästyä virkoja jaetaan jäsenkirjan perusteella. Etenkin suojelupoliisin päällikön poliittinen virkanimitys herättää paljon kysymyksiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye