Helsingin yliopisto

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa

Jaa

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tutkimus nojautuu kuluttajien käsityksiin välttämättömästä kulutuksesta, joka Helsingissä on noin 1 380–4 310 euroa kuukaudessa ja muualla Suomessa noin 1 130–3 770 euroa kuukaudessa talouden koosta riippuen.  Laskelmiin on otettu mukaan asuminen ja liikkuminen.

Viitebudjetin suurimmat menoerät ovat asuminen ja ruoka. Viitebudjettien mukainen kulutus on alhaisempaa kuin suomalaisten keskimääräinen kulutus vastaavissa kotitalouksissa verrattuna Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen.

Kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjettien kaikki sisällöt on päivitetty nyt ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen.  

- Viitebudjetit osoittavat, paljonko rahaa tarvitaan välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen tietyllä aikavälillä, jotta arki sujuu, kertoo projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen  Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Budjetit on laadittu 13 esimerkkitaloudelle: nuorelle ja iäkkäälle yksin asuvalle, pariskunnille ja kahden ja yhden huoltajan lapsiperheille. Esimerkkilaskelmia on laadittu myös eri-ikäisten lasten kustannuksista.  

Asuminen ja liikkuminen huomioitu erikseen

Tutkimuksessa on laadittu lista kuluttajien välttämättömiksi katsomista hyödykkeistä, jonka jälkeen ne on hinnoiteltu. Näin syntyneet viitebudjetit sisältävät seuraavat kulutusmenoryhmät: ruoka, vaatetus, kodin tavarat ja laitteet, tietoliikenne, vapaa-aika, terveys ja hygienia sekä asuminen ja liikkuminen.

- Liikkuminen ja asuminen ovat viitebudjetissa erillisenä menoryhmänä, mikä mahdollistaa budjettien tarkastelun asuinpaikan ja tarjolla olevien liikennevaihtoehtojen mukaan, Lehtinen kertoo.

Tutkimukseen valittiin keskimääräinen hintataso, jolla tarkoitetaan sitä, että heikkolaatuisia ja kaikkein edullisimpia tuotteita ei ole otettu laskelmiin mukaan.

Viitebudjettien laatimiseen osallistui tutkijoiden lisäksi 36 kuluttajaa, jotka edustavat erilaisia kotitalouksia, elämäntilanteita ja maan eri alueita sekä yhdeksän eri alojen asiantuntijaa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa TITA-konsortiohanketta Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana.

Viitebudjetteja on laadittu 2000-luvulla useisiin Euroopassa maihin. Suomen viitebudjetteja on hyödynnetty neuvonnassa, tutkimuksessa, yksityisissä kotitalouksissa, viranomaisten työssä sekä opetuksessa. Viitebudjetit ovat olleet muun muassa osa joka neljäs vuosi tehtävää perusturvan riittävyyden arviointia.

Raportin kanssa samanaikaisesti julkaistaan torstaina 15. marraskuuta viitebudjetteihin pohjautuvat infograafit, jotka on tuotettu Takuusäätiön ja Marttaliiton Rahat riittää -kehittämishankkeessa. Infograafit, joita saa Takuusäätiöstä, on suunniteltu erityisesti talousneuvonnan työvälineeksi.

Tuore raportti aiheesta löytyy osoitteesta

http://hdl.handle.net/10138/261735

Lehtinen, A-R. ja Aalto, K. (2018) Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018. Helsinki: Helsingin yliopisto, valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 2018:101.


Lisätietoja:                                                                                             

Anna-Riitta Lehtinen
Kuluttajatutkimuskeskus                                                                 
Helsingin yliopisto
050-5744389                                                            
anna-riitta.lehtinen@helsinki.fi

Kristiina Aalto
Kuluttajatutkimuskeskus
Helsingin yliopisto
kristiina.aalto@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme