Yli puolet nuorista arvioi somen auttavan ihmissuhteissa – ero vanhempiin valtava
DNA:n Nepa Insightilla teettämässä Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksessa haastateltiin maaliskuussa yli tuhatta 16–74-vuotiasta suomalaista. Kyselytutkimukseen vastanneista 16-34-vuotiaista suomalaisista yli kolmannes kertoo käyttävänsä puhelinta sen mahdollistamiin eri toimintoihin yli kaksi tuntia päivässä. Kaikkein aktiivisimpia ovat 16–24-vuotiaat, joista peräti 39 prosenttia käyttää puhelinta yli kaksi tuntia päivässä eri toimintoihin. Se on yli tuplasti se mitä 35–44-vuotiailla (17 %).
Lähes kaikkien kysyttyjen sosiaalisen median palveluiden päivittäinen käyttö on hieman kasvanut edellisvuodesta koko vastaajajoukossa. Joka viides 16–24-vuotias käyttää some-palveluita yli kaksi tuntia päivässä. Sosiaalisista medioista 16-24-vuotiaat käyttävät selvästi muita ikäryhmiä enemmän Instagramia, Snapchatia ja YouTubea. Koko vastaajaryhmässä Facebookin päivittäinen käyttö korostuu hieman naisten keskuudessa, YouTube miesten keskuudessa.
”Videot ja visuaalisuus korostuvat nuorten somen käytössä. Kun vanhemmat ikäryhmät jakavat ajatuksiaan sanallisessa muodossa, nuoret kertovat elämästään kuvien ja videoiden kautta. He ovat kiinnostuneita sekä kuluttamaan visuaalista sisältöä että tuottamaan sitä itse”, toteaa DNA:n some-vastaava, tuottaja Ville Halonen.
Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he vähentäneet Facebookin käyttöä. Puolet (50 %) 16–24-vuotiaista nuorista käyttää edelleen Facebookia päivittäin. 16–24-vuotiaista 25 prosenttia arvelee vähentäneensä Facebookin käyttöä jonkin verran ja 25–34-vuotiaista 35 prosenttia arvelee vähentäneensä sen käyttöä jonkin verran.
Vaikka puhelimen käyttö, TV:n katselu ja somen käyttö eivät kasva enää yhtä voimakkaasti kaikkien suomalaisten osalta kuin aiempina vuosina, nuorista yli kolmasosa arvioi silti käyttävänsä aiempaa enemmän aikaansa nettivideoiden katseluun, musiikin kuunteluun ja sosiaaliseen mediaan.
Nuoret suhtautuvat sosiaaliseen mediaan kaksijakoisesti. Etenkin 16–24-vuotiaat kokevat, että sosiaalisesta mediasta on hyötyä ihmissuhteiden synnyttämisessä ja ylläpidossa. 60 prosenttia sanoo somen auttavan luomaan uusia ihmissuhteita ja ylläpitämään vanhoja suhteita. Esimerkiksi 45–54-vuotiaasta näin ajattelee vain 28 prosenttia.
Samaan aikaan nuoret kuitenkin kokevat, että netin ja puhelimen äärestä on yhä vaikeampaa irrottautua. 53 prosenttia tuntee, että puhelimesta on vaikea irrottautua, mutta vain 29 prosenttia oli rajoittanut internetin tai puhelimen äärellä viettämäänsä aikaa. Alaikäisen somen käyttö aiheuttaa huolen tunnetta erityisesti naisten keskuudessa (40 %).
”Puhelin on tullut osaksi jokapäiväistä elämää ja kaikkea arkea. Yhteydenpito perheeseen ja ystäviin, matkaliput, leffaliput, nettiyhteys, tiedot, kuvaaminen, musiikki, liikunnan seuranta, kartat, viihde - kaikki on puhelimessa keskitetysti, yhden klikkauksen päässä. Ja nuorten elämässä näin on ollut aina”, Halonen sanoo.
Äänet pois
Puhelimen käyttötapa on muuttunut olennaisesti niin, ettei puhelimessa pidetä läheskään aina ääniä päällä, vaan se on joko kokonaan äänettömällä, tai päällä on vain värinä. Mitä nuorempi vastaaja, sitä useammin puhelin on äänettömällä tai värinätilassa – 16–24-vuotiaista vain alle neljännes (23 %) pitää äänet päällä, ja 25–34-vuotiaista alle puolet (46 %).
”Erityisesti nuoret haluavat käyttää puhelintakin vain silloin, kun itselle sopii”, toteaa Halonen.
Poimintoja Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta:
16-24-vuotiaista käyttää päivittäin:
- 81 prosenttia WhatsAppia
- 50 prosenttia Facebookia
- 65 prosenttia YouTubea
- 66 prosenttia Instagramia (kuvat)
- 21 prosenttia Facebook Messengeriä
- 52 prosenttia Instagram Storiesia
- 75 prosenttia Snapchatiä
25 prosenttia 16-24-vuotiaista arvelee vähentäneensä Facebookin käyttöä jonkin verran. Silti 50 prosenttia ikäryhmästä käyttää Facebookia edelleen päivittäin.
47 prosenttia 16-24-vuotiaista julkaisee aktiivisesti tai jonkin verran itse sisältöä somessa.
39 prosenttia 16-24-vuotiaista käyttää puhelinta yli kaksi tuntia päivässä.
LIITE: Tutkimusraportti
Lisätietoja medialle:
Ville Halonen. tuottaja, DNA Oyj, puh. 044 044 5211, ville.halonen@dna.fi
Maris Tuvikene, Senior Analyst, Nepa Insight Oy, puh. 040 7742 508, maris.tuvikene@nepa.com
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Tehtävämme on tarjota tuotteita ja palveluita, jotka tekevät yksityis- ja yritysasiakkaidemme arjesta mutkatonta. DNA:lla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli tärkeiden viestintäyhteyksien tarjoajana ja digitaalisen kehityksen mahdollistajana. DNA valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 912 miljoonaa euroa ja liiketuloksemme 139 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Tutkimus: Vanhempien huoli lapsen puhelimen käytöstä kasvanut merkittävästi vuodessa – seurauksena tiettyjen palvelujen nopea yleistyminen19.4.2024 12:51:11 EEST | Tiedote
Suomalaisvanhempien huoli lastensa puhelimen käytöstä on nyt korkeampi kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä, kertoo DNA:n yli tuhannen vastaajan Koululaistutkimus 2024. Huolenaiheista yleisimpiä ovat digilaitesisältöjen koukuttavuus, niin sanottu grooming-ilmiö sekä erilaiset tietoturvauhat.
Survey: Parental concerns about children’s phone use increased significantly in a year – rapid increase in certain services as a result19.4.2024 12:51:11 EEST | Press release
The worry of Finnish parents about their children's phone use is now higher than ever in this decade, says the 2024 School Survey of over 1,000 respondents by DNA. The most common concerns are the addictiveness of digital device content, the ‘grooming phenomenon’ and the various security threats.
DNA:n käyttämä 5G-verkko yltää nyt Etelä-Karjalassa liki joka kolkkaan11.4.2024 09:55:00 EEST | Tiedote
DNA:n käyttämän 5G-verkon rakennustyöt Etelä-Karjalassa ovat saavuttaneet pisteen, jossa 5G-verkon peitto yltää maakunnassa liki kaikkialle ja asukkaiden tavoittavuus lähestyy 100 prosentin tasoa heidän asuinpaikkojensa perusteella. Koko maan tasolla kuuluvuudessa on kuitenkin yhä alueellista vaihtelua, minkä vuoksi verkkoa parannetaan jatkuvasti. Tavoite on erityisesti maantieteellisen peiton vahvistaminen ja kasvattaminen. Laskennallisesti 5G-verkko tavoittaa noin 96 prosenttia suomalaisista koko maassa, yhteensä yli 250 paikkakunnalla. 5G-rakentamisen myötä paranevat myös 4G-yhteydet.
DNA’s 5G network now reaches almost every corner of South Karelia11.4.2024 09:55:00 EEST | Press release
DNA’s 5G network in South Karelia now reaches nearly all parts of the region, and coverage of the population is approaching 100% based on residents’ location. At the national level, however, there are still regional variations in coverage, which is why the network is constantly being improved. In particular, DNA’s goal is to reinforce and increase geographic coverage. The 5G network has a theoretical coverage of around 96% of Finland’s population in more than 250 localities. The construction of 5G infrastructure also improves 4G connections.
DNA:n 5G-verkko yltää nyt Kanta-Hämeessä liki joka kolkkaan – ja paranee yhä11.4.2024 09:55:00 EEST | Tiedote
DNA:n 5G-verkon rakennustyöt Kanta-Hämeessä ovat saavuttaneet pisteen, jossa 5G-verkon peitto yltää maakunnassa liki kaikkialle ja asukkaiden tavoittavuus lähestyy 100 prosentin tasoa heidän asuinpaikkojensa perusteella. Koko maan tasolla kuuluvuudessa on kuitenkin yhä alueellista vaihtelua, minkä vuoksi verkkoa parannetaan yhä jatkuvasti. Tavoite on erityisesti maantieteellisen peiton vahvistaminen ja kasvattaminen. Laskennallisesti 5G-verkko tavoittaa noin 96 prosenttia suomalaisista koko maassa, yhteensä yli 250 paikkakunnalla. 5G-rakentamisen myötä paranevat myös 4G-yhteydet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme