Yli puolet palaa työelämään aivoverenkiertohäiriön jälkeen

Aivoliiton ja Kruunupuiston AVH ja työllistyminen -tutkimushankkeeseen osallistuneista aivoverenkiertohäiriön sairastaneista 53 % palasi työelämään seurannan aikana. Vuoden seurannassa entisissä työtehtävissä oli 39 % ja työkyvyttömyyseläkkeellä oli 13 % kuntoutujista. Työhön paluuta ennustivat sairauden alkuvaiheen parempi fyysinen toimintakyky, lievempi neuropsykologinen häiriö ja hankittu ammattikoulutus.

Neuropsykologinen tutkimus ja moniammatillinen kuntoutus tärkeää

Tulos korostaa alkuvaiheen moniammatillisen kuntoutuksen merkitystä työhön palaamisen kannalta.

Työelämään palanneiden määrä ja työhön paluuta ennustaneet tekijät vastasivat hyvin aikaisempia tutkimustuloksia. Kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät häiriöt ja epänormaali väsyneisyys olivat hyvin yleisiä. Edellä mainitut häiriöt eivät välttämättä näy päällepäin ja ne voivat lievinäkin heikentää työkykyä monissa työtehtävissä ja siten altistaa uupumukselle ja mielialahäiriöille.

Jotta työelämään palaaminen tapahtuisi mahdollisimman oikea-aikaisesti, tulee kaikille työikäisille AVH:n sairastaneille tehdä neuropsykologinen tutkimus.

Työhönpaluu parantaa elämänlaatua

Työelämään palanneiden elämänlaatu parani seurannan aikana selvästi. Työelämään palanneiden toimintakyky oli alkuvaiheessa ja vuoden seurannassa parempi kuin työelämään palaamattomien. Tämä osaltaan voi selittää työelämään palanneiden parempaa elämänlaatua, mutta myös työelämään takaisin pääseminen sinällään todennäköisesti parantaa elämänlaatua.

Masennuksen esiintyvyys oli yllättävänkin vähäistä verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Tämä voi ainakin osittain selittyä sillä, että hankkeeseen osallistuneet olivat fyysisesti paremmassa kunnossa kuin AVH:n sairastaneet keskimäärin ja motivaatio työelämään palaamiseen oli suurimmalla osalla hyvä.

Yhteistyö tarpeen työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän välillä

AVH voi aiheuttaa moninaisia ja usein ehkä päällepäin näkymättömiä työkykyä rajoittavia oireita. Työelämään palaamisen olisi usein hyvä tapahtua osa-aikaisesti tai muuten työnkuvaa keventämällä.

Työterveyshuollolla on merkittävä rooli työelämään palaamisessa, joten on tärkeää, että työterveyshuollossa tiedetään AVH:n moninaiset oireet. Myös työnantajan ja työyhteisön ymmärrys esimerkiksi työjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutumisessa on merkittävää.

Kaikki ponnistelut AVH:n sairastaneiden integroimisessa takaisin entisiin sosiaalisiin rooleihin, työelämään ja yhteiskuntaan ovat tärkeitä.

Aivoverenkiertohäiriöt Suomessa

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys aivoinfarkteille, aivoverenvuodoille (ICH) ja lukinkalvonalaisille vuodoille (SAV) sekä ohimeneville TIA-kohtauksille. AVH:n yleisin aiheuttaja on aivoinfarkti.

Vuosittain noin 14 600 suomalaista saa aivoinfarktin, 2 600 aivoverenvuodon ja 1 300 lukin-kalvonalaisen verenvuodon. Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä (TIA) saa noin 4 000 henkilöä. Yhteensä vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön.

Suomalaisista sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 850 AVH:n sairastanutta. Vuosittain menetetään 16 500 vuoden työpanos AVH:n aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman tai työkyvyttömyyden takia.

Tietoa tutkimuksesta lyhyesti

- Onnistunut työhön palaaminen oli Aivoliiton ja kuntoutuskeskus Kruunupuiston hanke vuosina 2011-2015. Tutkijana oli neuropsykologi, PsT Hannu Nyrkkö. Yhteistyötahoina oli seitsemän Itä- ja Kaakkois-Suomen keskussairaalaa. Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys.

- Selvitettiin AVH:n sairastaneiden työhön paluuta ja siihen yhteydessä olleita tekijöitä. Lisäksi kehitettiin uutta kognitiivista seulontamenetelmää AVH:n sairastaneille.

- Hankkeeseen osallistui 77 AVH:n sairastanutta henkilöä, jotka olivat olleet työelämässä sairastumisen tapahtuessa. Keskimääräinen ikä oli 53 vuotta.

- Suurimmalla osalla AVH:n taustalla oli aivoinfarkti (71 %) ja lopuilla aivoverenvuoto.

- Työelämään palasi seuranta-aikana 53 % sairastaneista.

- Fyysisen toimintakyvyn häiriöiden ohella kognitiivisten häiriöiden merkitys tuli voimakkaasti esille.

- Kaikille työikäisille tulisi tehdä neuropsykologinen tutkimus tai kognitiivinen seulontamenetelmä.

- Työterveyshuollolla todettiin olevan merkittävä rooli työelämään palaamisessa.

- Työelämään palaamisen olisi hyvä tapahtua osa-aikaisesti tai muuten työnkuvaa keventämällä.

Tutkimustulokset on julkaistu loppuraportissa:
Hannu Nyrkkö: Onnistunut työhön palaaminen 2011-2015. AVH ja työllistyminen -loppuraportti. Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 10. 2016.

Lisätiedot

Neuropsykologi, PsT Hannu Nyrkkö
Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus
hannu.nyrkko@kruunupuisto.fi
p.050 432 9283

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen
Aivoliitto ry
tiina.viljanen@aivoliitto.fi
p. 040 833 1511