Audiomedia Oy

Ylijohtaja Juha S. Niemelä: EU:lle vahvempi yhteinen metsästrategia

Jaa

Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston ylijohtaja Juha S. Niemelä pitää metsien käyttöä määrittävää LULUCF-asetusta ja uusiutuvan energian käyttöä koskevaa RED II direktiiviä Suomen EU-historian suurimpina vaikuttamishankkeina. – Tämä kaksi vuotta kestänyt jumppaus nostaa esiin kysymyksen, tarvittaisiinko syvempää yhteistyötä ja vaikuttamista EU:n metsämaiden kanssa. Tämä voisi tapahtua EU:n yhteisen metsästrategian päivittämisen ja syventämisen kautta.

Juha S Niemelä
Juha S Niemelä

-Tarvetta tähän syntyy myös siksi, että kun metsät ovat päätöksenteon kohteena, se tapahtuu aina jonkun muun politiikkalohkon kautta ja tämä on ongelma. Esimerkiksi metsien kestävyyttä on tarkasteltava sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden kannalta monialaisesti eikä vain yhden näkökulman kautta, muistuttaa Niemelä.

Niemelän mukaan on selvää, että tämän prosessin jälkeen herää taas keskustelu siitä, olisiko sitova maailmanlaajuinen tai EU:n metsäsopimus tehnyt päätöksenteosta helpompaa. – Vaikka yhteisen metsäpolitiikan perään on aika ajoin haikailtu, on selvää, että yhteisen maatalouspolitiikan kaltaista politiikkaa ei kukaan halua. Kun kyse on perussopimusasiasta, ratkaisua on haettava metsästrategian ja yhteisen metsäpolitiikan välimaastosta. Tavoiteltavaa olisi, että kussakin jäsenmaassa metsäasioilla olisi riittävä painoarvo poliittisessa päätöksenteossa.

-Joku vahvempi yhteinen viitekehys metsävaikuttamiseen tarvitaan, kun EU päätöksenteossa metsäkysymykset nousevat esiin monilla eri politiikkalohkoilla koko ajan, arvioi Niemelä.

EU päättäjien ohut metsätietämys ongelma

Niemelä pitää sekä metsän käyttöä että puun energiakohtelua koskeneita ratkaisuja Suomen kannalta kohtuullisina. – Ne mahdollistavat hakkuiden lisäämisen ja sen varaan suunnitellut uudet biotalousinvestoinnit, mikä oli keskeisin tavoitteemmekin.

- Suomessa metsiä hoidetaan kestävästi ja metsät säilyvät nieluina myös tulevaisuudessa. Aktiivinen ja hyvä metsänhoito on tässä avainasemassa. Samalla kun käytämme jalostettua siementä ja taimia sekä lannoitteita, ne vaikuttavat niin ikään myönteisesti metsien kasvuun.

Niemelä muistuttaa, että puuvaranto tulee kokonaisuudessaan Suomessa kasvamaan, vaikka hakkuita lisättäisiinkin 80 miljoonaan kuutioon. - Kestävyyden näkökulmasta katsoen kaikki tapahtuu metsässä hitaasti. Me teemme niissä töitä ylisukupolvisella aikajänteellä ja katsomme vuosikymmeniä eteenpäin.

- Me tarvitsemme EU päättäjille lisää ymmärrystä metsien kestävästä käytöstä ja monimuotoisuudesta eri maissa. Sen sijaan että me yritämme tuputtaa tietoa ja omaa näkemystämme kestävästä metsätaloudesta, on nostettava esiin yhä enemmän eurooppalaisia teemoja ja yritettävä lisätä ymmärrystä vastaanottajan kulttuurisista lähtökohdista käsin viesteillemme, arvioi Niemelä.

Tarvitaan puolueetonta tutkimusta päätöksenteon tueksi

Niemelän mukaan Suomen kaltaiselle metsämaalle on ongelma, että komission valmistelijoissa on vain kourallinen virkamiehiä, jotka ymmärtävät oikeasti laaja-alaisesti metsäpolitiikkaa. - Tätä ymmärrystä tulisi voida lisätä. Komissio käyttää omassa valmistelussaan tieteellisenä asiantuntijana omaa Joint Research Centeriä, jolla on hyvin kapea-alainen metsäosaaminen, kun meillä eri jäsenmaissa taas on tarjota vuosikymmenien aikana syntynyttä maailmanluokan metsätutkimusta.

-Kun itse olen ollut lähes kaksi vuosikymmentä tutkijana, näen sen muutoksen, mikä tutkimusmaailmassa on tapahtunut. Kun ennen tutkijat nojasivat tieteellisiin artikkeleihin, nyt osa tutkijoista tuottaa vetoomuksia, joissa on selvä poliittinen agenda. Päätöksenteko kaipaa neutraalia tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi, kuten Luonnonvarakeskus on meille tuottanut esimerkiksi LULUCF-asetuksen käsittelyä varten. Mutta yhteiskuntapoliittisen kokonaisarvioinnin ja tulkinnan teon jättäisin poliitikoille.

Suomen ja Ruotsin metsäministerit ovat sopineet tarjoavansa Suomessa hyviä kokemuksia saatua päättäjien metsäakatemian konseptia myös EU:n käyttöön. - Se olisi EU päättäjille suunnattu metsäalan vuorovaikutus/koulutusohjelma, jonka taakse olisi hyvä saada muitakin EU:n metsämaita. On myös arvioitava uudelleen valtion lähettämän metsäattasean tarpeellisuus Brysselissä, vaikka siellä teollisuus ja metsänomistajat ovatkin jo vahvasti läsnä.

-Meillä Suomessa on hyvä keskustelukulttuuri metsäasioissa. Esimerkiksi paljon esillä olleet biodiversiteetti, metsien monimuotoisuus ja metsien käytön kestävyys otetaan vakavasti Suomessa kaikilla tahoilla. Me istumme samassa pöydässä metsänomistajien, teollisuuden ja suojelujärjestöjen kanssa, eikä siellä ole kovinkaan suuria painotuseroja näissä asioissa.

Niemelä ei usko, että päätökset jättivät kiviä suojelujärjestöjen ja ministeriöiden väleihin. – Vääntöä on ollut enemmänkin kansallisissa kysymyksissä. Hallituskauden alku oli hankalaa, kun Metson rahoja leikattiin ja kerrottiin lisähakkuista. Nyt Metso määrärahoja on voitu palauttaa lähes entiselle tasolle ja on tehty yhteistyötä vapaaehtoisten toimenpiteiden kehittämisessä kuten lahopuun lisäämisessä metsissä, jotta metsien monimuotoisuus paranee. Samoin lähes kaikilla metsäalan sidosryhmillä on oma ympäristöohjelma tai toimenpiteitä metsien monimuotoisuuden parantamiseksi. Yhteistyö näkyy esimerkiksi kansallisen metsästrategian päivitystyössä, jossa myös järjestöt ovat aktiivisesti mukana.

Tiiviimpää yhteistyötä EU:n metsämaiden kesken

Niemelän mukaan EU:n metsämaiden kesken on tavoitettava jatkossa tiiviimpää yhteistyötä metsiä koskevassa päätöksenteossa. - Asian ympärille ei syntynyt vahvaa metsämaiden yhteistä blokkia, kun eri maiden tavoitteet olivat lopulta erilaisia. Itävaltalaiset ja osa Suomen mepeistä tekivät suuren työn, kiittelee Niemelä.

-Olemme kyllä oppineet sen, että ei pidä rummuttaa vaan omaa lähestymistapaa ja omia teemoja, vaan löydettävä uusia tapoja saada ei-metsämaita ymmärtämään kestävän metsätalouden merkitys laajemmassa kontekstissa.

Niemelä uskoo, että puun hiiltä sitova pitkäaikaiskäyttö puurakentamisessa ja uudet fossiilisia korvaavat puupohjaiset tuotteet ovat hyviä esimerkkejä, millä perustella kestävää metsätaloutta metsästä tietämättömille.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Juha S Niemelä
0295 16 2009
juha.niemela@mmm.fi

Kuvat

Juha S Niemelä
Juha S Niemelä
Lataa
Juha S Niemelä
Juha S Niemelä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.markkulaukkanen.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Euroopan metsäinstituutin Marc Palahí: EU tarvitsee kunnianhimoista ja strategista lähestymistapaa metsäpolitiikkaan15.6.2018 09:32Tiedote

Euroopan metsäinstituutin (EFI) johtaja Marc Palahí pitää ymmärryksen puutetta suurena haasteena eurooppalaisia metsiä koskevassa strategisessa keskustelussa. - EU:ssa ei ole metsäpolitiikan osaamista eikä komissiossa siksi myöskään ole kykyä käsitellä metsäpolitiikkaa tai kehittää strategiaa siitä, mitä metsät merkitsevät ilmastonmuutoksen kaltaisten haasteiden ratkaisemisessa tai millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat kierto- tai biotaloudessa.

Kimmo Tiilikainen: Suomella nyt vahva selkänoja biotalousstrategian toteuttamiseen28.2.2018 09:48Tiedote

Asunto-, ympäristö- ja energiaministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan Euroopan Parlamentin metsien käyttöä ja uusiutuvan energian tuotantoa koskevat päätökset antavat hallitukselle vahvan tuen metsäpohjaisen biotalousstrategian jatkamiselle. – Nyt voimme hyödyntää metsiä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisella tavalla. Päätös uusiutuvan energian direktiivistä avaa taas mahdollisuuden toteuttaa ilmastotavoitteita metsän sivuvirtoihin perustuvan uusiutuvan energian avulla.

Kutsu ”Tämä maa”-kirjan kiinan kielisen laitoksen julkistamistilaisuuteen 29.1.2019 klo 16.00, Suomen menestystarinat kiinaksi ja venäjäksi26.1.2018 11:13Kutsu

Sata vuotiaalle Suomelle omistettu kirja ”Tämä maa” julkaistaan nyt myös kiinaksi ja venäjäksi. Kirjan sata suomalaista menestystarinaa nostavat valokeilaan ihmisiä, yhteisöjä ja tekijöitä, jotka ovat eri elämänaloilla yltäneet poikkeuksellisiin saavutuksiin. Tarinat ulottuvat Sibeliuksesta Slushiin, nobelisteista Nokian puhelimiin, liekkisulatuksesta äitiyspakkaukseen ja jäänmurtajista metallimusiikkiin.

Metsänomistajien pääsihteeri Emma Berglund: Taistelemme vääriä metsämielikuvia vastaan9.10.2017 08:59Tiedote

Euroopan metsänomistajien liiton CEPF: n pääsihteeri Emma Berglund on helpottunut. Euroopan parlamentti on äänestänyt metsien hiilinielun laskentatavasta metsänomistajien ja metsäteollisuuden tavoitteiden mukaisella tavalla. Vaikka edessä on vielä parlamentin, komission ja ministerineuvoton lopullinen kannan muodostus Berglund uskoo päätökseen, joka ei estä metsien resurssien hyödyntämistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme