Yliopisto-opiskelijoiden vaikeudet oppimisen säätelyssä ovat yhteydessä uupumuksen kokemuksiin
Milla Räisäsen väitös on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, sillä opiskelijoiden uupumus on lisääntynyt viime vuosina. Aiheen ajankohtaisuutta lisää tämänhetkinen tilanne, jossa yliopisto-opiskelu on muuttunut etäopiskeluksi koronaviruksen vuoksi. Etäopiskelu vaatii opiskelijoilta oppimisen säätelytaitoja ja opiskelu voi olla haastavaa opiskelijoille, joilla on vaikeuksia oppimisen säätelytaidoissa. Viime aikoina on käyty keskustelua myös siitä, miten vallitseva tilanne vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja kokemuksiin opiskelu-uupumuksesta.
Oppimisen säätely on tärkeää yliopisto-opintojen aikana sekä myöhemmin työelämässä asiantuntijan työssä. Oppimisen säätelyyn kuuluu sekä oppimisen itse- että yhteissäätelyä.
– Oppimisen itsesäätelyllä tarkoitetaan kykyä ottaa vastuu omasta oppimisestaan sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa opiskelua ja oppimista, Räisänen toteaa. – Oppimisen yhteissäätely tarkoittaa puolestaan kykyä säädellä oppimista muiden kanssa.
Oppimisen itse- ja yhteissäätely ovat yhteydessä kokemuksiin opiskelu-uupumuksesta
Milla Räisäsen väitöstutkimus tuo uutta tietoa opiskelijoiden oppimisen itse- ja yhteissäätelyn sekä opiskelu-uupumuksen välisestä yhteydestä yliopisto-opintojen aikana. Väitöstutkimus osoittaa yksilöllisiä eroja yliopisto-opiskelijoiden oppimisen itse- ja yhteissäätelyssä tunnistamalla erilaisia opiskelijaprofiileja.
Väitöstutkimus osoittaa, että yliopisto-opiskelijoiden oppimisen säätelytaidoissa on suuria eroja opintojen alkuvaiheessa.
– Opiskelijat, joilla oli hyvät itsesäätelytaidot, kokivat vähemmän opiskeluun liittyvää uupumusta kuin opiskelijat, joilla oli ongelmia oppimisen säätelyssä, Räisänen kertoo.
Pitkittäistutkimus, jossa tutkittiin biotieteiden, hammaslääketieteen, lääketieteen ja matematiikan opiskelijoiden kokemuksia ensimmäisestä opiskeluvuodesta neljänteen opiskeluvuoteen, osoittaa, että monella yliopisto-opiskelijalla on vaikeuksia oppimisen säätelyssä opintojen alkuvaiheessa mutta myös opintojen aikana.
– Oppimisen säätelytaidot olivat yhteydessä koettuun opiskelu-uupumukseen.
Opiskelijat, joiden uupumus väheni opintojen aikana, kokivat pystyneensä kehittämään itsesäätelytaitoja muiden opiskelijoiden tuen avulla. Opiskelijat, joiden uupumus pysyi vähäisenä, kuvasivat hyviä itsesäätelytaitoja. He eivät kokeneet tarvitsevansa muiden opiskelijoiden tukea oppimisen säätelyssä. Opiskelijat, joiden uupumus pysyi suhteellisen korkeana, korkeana tai lisääntyi opintojen aikana, kokivat enemmän ongelmia oppimisen itsesäätelyssä. Suurin osa heistä koki tarvitsevansa muiden opiskelijoiden tukea opiskelussa oppimisen säätelyn ongelmien vuoksi. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan hyödyntäneet muiden opiskelijoiden tukea oppimisen säätelyssä itsesäätelyn ongelmista huolimatta.
Räisäsen väitöstutkimuksen mukaan oppimisen säätelytaidoilla on tärkeä merkitys opintojen alkuvaiheessa mutta myös opintojen aikana opiskelu-uupumuksen estämiseksi. Yliopisto-opiskelijoiden oppimisen säätelytaitoja olisi Räisäsen mukaan kehitettävä opintojen alusta asti.
– Olisi myös tärkeää, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus opiskella yhdessä, jolloin oppimisen yhteissäätely olisi mahdollista.
Kasvatustieteen maisteri Milla Räisänen väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 23.4. klo 12 aiheesta "The interaction between self- and co-regulation of learning and study-related exhaustion during university studies"
Väitöstä voi seurata tapahtumakalenterista löytyvän Zoom-linkin kautta
Väittelijän yhteystiedot
Milla Räisänen, 044 0676026, milla.raisanen@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme