Yliopistojen taloudellinen asema ollut viime vuosina erittäin hyvä

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut yliopistojen valtionrahoitusta. Viime vuosina yliopistojen maksuvalmius on ylittänyt selvästi tavoitteen, joka asetettiin vuoden 2010 yliopistouudistuksen aloitusvaiheessa. Maksuvalmiuden tavoitearvo (quick ratio) oli 1,5, kun toteutunut arvo on sijoitusomaisuuden laskentatavasta riippuen vaihdellut monissa yliopistoissa suunnilleen välillä 2–5. Myös vakavaraisuutta kuvaava 60 prosentin omavaraisuustavoite on ylittynyt selvästi: toteutunut omavaraisuusaste on monissa yliopistoissa ollut noin 80–90 prosenttia.

”Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi osana korkeakoulupolitiikkaa seuraavaksi määritellä, millaista taloudellista asemaa yliopistojen tulisi nyt tavoitella. Tämän perusteella voitaisiin määritellä, paljonko tarvitaan valtionrahoitusta ja valtion pääomasijoituksia. Lisäksi tulisi varmistaa, että yliopistot ja opetus- ja kulttuuriministeriö laskevat ja tulkitsevat taloudellista asemaa koskevia tietoja samoin periaattein”, VTV:n johtava tilintarkastaja Harri Myllyoja sanoo.

Yliopistojen taloudellisen aseman vertailu helpottui vuonna 2017, kun opetus- ja kulttuuriministeriö määräsi, että niiden sijoitusomaisuus käsitellään yhdenmukaisin menettelyin. Yliopistojen rahoitus perustuu pääosin valtion perusrahoitukseen, jonka määrä vuonna 2017 oli 1,8 miljardia. Lisäksi Suomen Akatemia rahoitti yliopistoja 0,3 miljardilla eurolla ja Business Finland (aiemmin Tekes) 0,12 miljardilla eurolla.

Yliopistojen nykyään käyttämä taloushallinnon koodisto on osaltaan yhdenmukaistanut talousseurannan menettelyitä ja tilinpäätöksiin sisällytettävien tietojen sisältöä. VTV:n tarkastuksen perusteella yliopistot käyttävät saamansa valtionrahoituksen asianmukaisesti ja raportoivat rahoituksen käytöstä rahoituksen myöntäjille.

Yliopistojen kustannusrakenteet vaihtelevat, mutta monissa yliopistoissa yleiskustannusten (esim. hallinto- tukipalvelu- ja tilakulut) määrä on 70 – 90 prosenttia välittömistä kustannuksista. Näin valtion talousarviossa tutkimukseen osoitetusta euromäärästä keskimäärin lähes puolet käytetään muuhun kuin tutkimuksen välittömiin menoihin.

”Eduskunnan olisi saatava oikeat ja riittävät tiedot siitä, miten valtion talousarviosta maksettava tutkimusrahoitus tosiasiallisesti kohdentuu yliopistoissa, kun eduskunta päättää valtion talousarviosta”, Myllyoja muistuttaa.

Tiedote ja tarkastuskertomus VTV.fi-palvelussa