Työsuojelurahasto

Yliopistojen varauduttava uusiin turvallisuusuhkiin

Jaa

Yliopistojen työntekijät pitävät työpaikkaansa turvallisena, mutta etenkin parin viime vuoden aikana turvallisuustilanne on heidän kokemuksensa mukaan heikentynyt. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun turvallisuushallinnon professori Sirpa Virta kertoo, että yliopistojen henkilöstö kohtaa monenlaisia uusia ulkoisia uhkia.

Hänen mukaansa työturvallisuutta ja -hyvinvointia heikentävät yleistynyt arvaamaton ja aggressiivinen käytös sekä henkinen tai fyysinen väkivalta. Lisäksi tutkijoiden työn julkinen luonne altistaa heidät sosiaalisen median vihapuheelle, vainoamiselle ja jopa maalittamiselle.

Vainoa bulkkina ja henkilökohtaisesti

– Useimmilla on kokemusta kansainvälisen rikollisuuden tuottamasta bulkkivainosta ja monilla henkilökohtaisesta vainosta somen kautta, Virta sanoo.

Globalisoituminen on tuonut kaukaisetkin uhat lähelle, jopa työntekijöiden tietokoneisiin. Hybridiuhat voivat koskea koko yliopistolaitoksen lamauttamista.

Virran mukaan niin sanottujen safety-turvallisuusasioiden hallinta ja johtaminen perinteisen työturvallisuuden ja -suojelun keinoin on yliopistoissa hyvällä tasolla.

– Uudet uhat liittyvät niin sanottuun security-turvallisuuteen, jossa perinteiset keinot eivät riitä. Uusia uhkia usein yksilöön kohdistuvina ei edes välttämättä tunnisteta vakavasti otettaviksi turvallisuusongelmiksi. Yliopistojen security-turvallisuudesta ei ole ollut lainkaan tutkittua tietoa, ja siten nykypäivän henkilöstöturvallisuuden haasteita ja kehittämistarpeita ei ole tunnettu riittävästi.

Nyt Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu on paikannut Virran johdolla tiedonpuutetta.

Työsuojelurahaston rahoittamassa Yliopistojen turvallisuus, resilienssi, tilannetietoisuus ja uusiin uhkiin varautuminen -hankkeessa (UniSecurity) kartoitettiin henkilöstön kokemuksia, tietoa sekä tarpeita liittyen uudenlaisten ulkoisten uhkien hallintaan työyhteisössä ja työympäristössä. Tavoitteena oli myös havahduttaa kehittämään tilannetietoisuutta, tilannekuvatyötä ja uusiin uhkiin varautumista.

Yli puolet kohdannut arvaamatonta käytöstä

Yliopistoissa työskenteli vuonna 2017 yli 30 000 henkilöä, joista noin 60 prosenttia kuului tutkimus- ja opetushenkilöstöön ja loput hallinto- ja muuhun henkilöstöön.

Tutkimuksen turvallisuuskokemuskyselyyn vastasi viidestä kohdeyliopistosta – Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto – 935 opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon työntekijää. Lisäksi tutkijat haastattelivat kohdeyliopistojen hallintojohtajat ja kaikkien Suomen 14 yliopiston turvallisuuspäälliköt.

– Päätulos on se, että henkilöstö kokee yliopistot turvallisiksi paikoiksi työskennellä, Virta sanoo.

Kyselyn mukaan 90 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että yliopisto on turvallinen työpaikka. Kuitenkin noin kolmannes kokee turvallisuuden heikentyneen oman työuran aikana. Noin puolet vastanneista ei osannut vastata siihen, onko johto sitoutunut yliopiston turvallisuuskulttuurin kehittämiseen.

Yli puolet vastaajista on kokenut työssään yllättävää tai arvaamatonta käytöstä - yleisimmin asiakkaalta tai opiskelijalta. Runsas kolmannes on kohdannut uhkaamista ja uhkaavaa käyttäytymistä. Vajaalla neljäsosalla vastaajista on omakohtaista kokemusta työpaikan uhka- ja väkivaltatilanteista.

Yliopistolaiset eivät ole aktiivisia turvallisuuskouluttautujia: 80 prosenttia ei ollut osallistunut turvallisuuskoulutuksiin. Vaara- ja uhkatilanteissa selviytyminen ja niistä palautuminen kuitenkin vaatisivat kouluttautumista.

”Yksittäistä työntekijää ei saa jättää yksin”

Akateeminen tutkimus on avointa. Tiedeyhteisö ja rahoittajat edellyttävät tutkijoiden viestivän työnsä tuloksista eri kanavissa. Somen vihapuhe ja uhkaukset rajoittavat paitsi tutkijoiden työtä ja elämää, myös heidän sananvapauttaan.

– Runsas neljännes vastaajista katsoo sananvapauden huonontuneen. Yhteiskuntatieteissä työskentelevistä lähes puolet kokee niin. Mieleen voi tulla, kuka haluaa kertoa tutkimustuloksistaan julkisuudessa ainakaan sensitiivisillä aloilla tai kuka ylipäätään haluaa tutkijaksi.

Virta peräänkuuluttaa työnantajalta ja koko yliopistoyhteisöltä suojeluvastuuta ja keinoja myös yksilöön kohdistuvissa uhkatilanteissa.

– Somen vihapuheen kuormittamaa tai arvaamatonta ihmistä pelkäävää työntekijää ei saa jättää yksin arvioimaan uhkaa ja pärjäämään sen kanssa. Vähätellä ei saa, eikä ainoa ohje voi olla: Soita poliisille. Suojeluvastuu pitää olla, kun uhka aiheuttaa työntekijässä huolta, levottomuutta ja turvattomuuden tunnetta. Subjektiivinen kokemus riittää.

Virran mukaan yliopistoissa on meneillään laajoja rakenteellisia uudistuksia ja säästötoimia, joiden yhteydessä security-turvallisuutta ei ole käsitelty. Turvallisuuspäälliköt vastaavat pääsääntöisesti yksinään moninaisista turvallisuusasioista muiden töidensä ohella.

UniSecurity-tutkimuksen tulosten hän toivoo avaavan yliopistojen turvallisuustilannetta ja uusia ulkoisia uhkia.

– Tuloksia tulee hyödyntää erityisesti yliopistojen kriisi- ja turvallisuusjohtamisessa, työntekijöiden ja organisaation resilienssin vahvistamisessa sekä uusien uhkien ja turvallisuuden osa-alueiden integroimisessa perinteisen työsuojelun ja -turvallisuuden rakenteisiin.

Lisätietoja: Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun turvallisuushallinnon professori Sirpa Virta, puh. 040 1904 157, sirpa.virta@uta.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työsuojelurahasto
Työsuojelurahasto
Pohjoisesplanadi 21A
00100 Helsinki

+358(0)9 6803 3311,info@tsr.fihttp://www.tsr.fi, http://www.tiedonsilta.fi

Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.

Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto

Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?24.5.2018 10:30Tiedote

Sosiaalialan työntekijät tekevät vaativaa, kuormittavaa mutta myös palkitsevaa ihmissuhdetyötä. Julkisuuteen heidän työnsä nousee usein ikävien tapausten kautta, ja heihin kohdistetaan ulkopuolelta paljon ja vaativia odotuksia. Mutta mitä he itse ajattelevat? Millainen hyvän sosiaalialan työntekijän pitäisi heidän itsensä mielestä olla? Vastauksia antaa tuore Tampereen yliopiston raportti Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä. Työsuojelurahasto tuki vuosina 2016–2017 toteutettua hanketta tutkimusmäärärahalla.

Bisneskielellä kemikaaliriskit hallintaan26.4.2018 12:54Tiedote

Kun Työterveyslaitoksella tutkittiin kemikaaliriskien hallintaa, tutkijat havaitsivat liiketoiminnan kielen toimivuuden. Yrityksissä tulisi ymmärtää hyvän työympäristön ja hyvän tuottavuuden yhteys. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen tutkijakumppaneineen paneutui kemikaaliturvallisuuteen Työsuojelurahaston tukemassa Kemtiku-hankkeessa. Hankkeen päähavainnot ovat Koposen mukaan paljolti yleistettävissä kaikkeen yrityksen turvallisuuskulttuuriin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme